Metsäliitto Osuuskunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Metsäliitto Osuuskunta on metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin (ent. Metsäliitto-konsernin) emoyhtiö, jonka juuret ovat syvällä 1900-luvun alussa Suomeen löytäneessä osuuskuntaliikkeessä. Metsäliitto Osuuskunta tarjoaa noin 125 000 suomalaiselle metsänomistajajäsenelleen metsänhoitopalveluja, apua ja neuvontaa puukaupan tekemisessä sekä sijoitusmahdollisuuksia. Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenet omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä.[1]

Osuustoiminta-aate oli levinnyt 1900-luvun alkupuoliskolla Suomessa monilla eri aloilla. Metsäteollisuuden puolella asia oli avoin – metsänostajina olivat ns. metsäfirmat, jotka olivat ”rengastuneet” eli kartellisoituneet. Kartellit pitivät raakapuun hintoja kurissa. Tilanne kärjistyi eristyisesti vuosien 1929–1932 lamakautena. Tilannetta kuvasi ensimmäinen, pitkäaikainen Osuuskunta Metsäliiton toimitusjohtaja Ilmari Kalkkinen vuonna 1959[2]:

»Perustamisaikana vallitsi synkkä lamakausi. Taloja ja sukuja siirtyi vanhoilta kotikonnuiltaan pois, puutavaran hinta laski parissa viikossa odottamattoman jyrkästi eikä siitä enää maksettu sellaisia hintoja, joilla olisi velkoja suoritettu ja taloja pidetty pystyssä. Tämä oli keinottelijoiden kultaista aikaa. Melkein ilmaiseksi ostettiin puuta ja ostajan kovilla ehdoilla.»

Metsäliitto syntyi 23. tammikuuta 1934 suuren laman hellittäessä. Talonpoikaiset metsänomistajat liittoutuivat sen aikaisen suurmetsäteollisuuden kartelleja vastaan. Suomalaiset metsänomistajat yhdistivät voimansa saavuttaakseen vahvemman neuvotteluaseman puukaupassa. Periaatteena oli osuustoiminta ja tavoitteena raakapuun hinnan kohottaminen. Keskeinen sen aikainen toimija asiassa oli Maataloustuottajain Keskusliitto MTK, joka oli perustetussa Metsäliitto Oy:ssä suurin omistaja. Perustetun yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi tuli maanviljelijä, fil.maist. Lauri Palojärvi. Tavoite perustetulla yhtiöllä oli ”koota yhdessä puuta ja myydä sitä isoina erinä sinne, missä sai parhaimman hinnan – käytännössä ulkomaille”. Metsäliitosta tuli siis vaihtoehtoinen myyntikanava ja kilpailun luoja.[3]

Vuonna 1947 osuuskunnaksi muuttunut Metsäliitto aloitti teollisen toimintansa omalla sahaustoiminnalla ja 1950-luvulla toiminta laajeni kemialliseen metsäteollisuuteen.[4]

Metsäliiton toiminta laajeni ja kansainvälistyi nopeassa tahdissa 1960-luvulta lähtien ja merkittäviä virstanpylväitä Metsäliiton historiassa olivat muun muassa Metsä-Serlan muodostaminen G.A. Serlachius Oy:n ja Metsäliiton Teollisuus Oy:n kombinaatiofuusion tuloksena vuonna 1987 sekä selluteollisuuden kasvu ja kehitys Metsä-Botnia Oy:n puitteissa. 1990-luvun kasvun aikana Metsäliitto pyrki kotimaan investointien ohella myös maan rajojen ulkopuolisille markkinoille.

2000-luvulle tultaessa Metsäliitto-konsernilla oli 25 000 työntekijää kymmenissä eri maissa. Viime vuosien voimakkaan rakennemuutoksen tuloksena konsernia on voimakkaasti tiivistetty. Vuoden 2012 helmikuussa se muutti nimensä Metsä Groupiksi ja uudisti yritysilmeensä. Samassa yhteydessä myös konsernin liiketoiminta-alueiden nimet yhtenäistyivät. Metsä Group otti käyttöön uuden yritystunnuksen, hirvenpään, joka on modernisoitu versio Metsä-Serlan (nyk. Metsä Boardin) aiemmin käyttämästä, Erik Bruunin suunnittelemasta logosta.

Pääartikkeli: Metsä Group


Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskunnan johdossa olleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimitusjohtajat v:teen 1972 ja sen jälkeen pääjohtajat:

Toimitusjohtajat vuodesta 1973:

Metsäliiton hallituksen puheenjohtajat:

Metsäliiton hallintoneuvoston puheenjohtajat:


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Metsäliitto Osuuskunnan hallinto ja Metsä Groupin konsernijohto metsagroup.fi. Viitattu 31.1.2015.
  2. Metsänomistajien rintama tiivistyy 1/2014. Metsä Groupin Viesti. Viitattu 31.1.2015.
  3. Kuisma et al., 2014, s. 17
  4. Kuisma et al., 2014, s. 9

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppo Zetterberg: Puusta pidemmälle - Metsäliitto 1934-1984. Helsinki: Kirjayhtymä, 1983. ISBN 951-26-2459-1.
  • Sakari Virtanen: Lapin leivän isä 100 vuotta - Kemiyhtiön historia. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 1993. ISBN 952-90-4372-4.
  • Markku Niskanen: Immu, Ville ja kolme kirvestä - Välähdyksiä Metsäliiton seitsemältä vuosikymmeneltä. Helsinki: Metsäliitto-Yhtymä, 2001.
  • Niklas Jensen-Eriksen: Läpimurto - Metsäteollisuus kasvun, integraation ja kylmä sodan Euroopassa 1950-1973. Helsinki: Suomlainen Kirjalllisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-923-4.
  • Markku Kuisma, Sakari Siltala, Teemu Keskisarja: Paperin painajainen – Metsäliitto, metsät ja miljardit Suomen kohtaloissa. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-211-9.


Tämä järjestöön, yhdistykseen tai organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.