Liesjärven kansallispuisto
Liesjärven kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Lähin kaupunki | |
| Pinta-ala |
21 km2 |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1956 |
| Kävijämäärä |
48 200[1] (2022) |
| Hallinto |
.JPG)
Liesjärven kansallispuisto sijaitsee Tammelan, Someron ja Karkkilan alueilla valtatien 2 varrella. Se on perustettu vuonna 1956, ja se kuuluu Suomen vanhimpiin kansallispuistoihin. Puistoa on laajennettu 1980- ja 2000-luvulla, ja nykyään sen pinta-ala on noin 21 neliökilometriä.[2] Puiston alueella on rantaviivaa lähes 50 kilometriä.[3]
Luonto ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liesjärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 vanhoista valtion maista. Metsänvartijatila (nyk. Korteniemen perinnetila) asetettiin puistoon turvaamaan kulttuurimaiseman ja ihmisen luomien katoavien luontotyyppien säilyminen. Puiston ensimmäisenä vartiomiehenä toimi Aarne Lönngrén.[4]
Kansallispuisto on monimuotoista metsää sisältäen jylhiä kuusimetsiä, valoisia puolukkakankaita, soita, harjuja ja järvimaisemia. Vanhimmissa metsissä on 180 vuotta vanhoja puita. Tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Kyynäränharju, Ahonnokan aarniometsä ja Korteniemen perinnetila. Hiekkapohjainen Liesjärvi itsessään ei kuulu kansallispuistoon, mutta sen saaret ovat suojeltuja.[5]
Ensimmäistä asutusta on havaittu jo kivikaudella. Kivikautinen asuinpaikka löytyy Korteniemen perinnetilan pihapiiristä. Myöhemmin alueella harjoitettiin kaskiviljelyä ja poltettiin tervaa. Vanhoja tervamiilun pohjia on esimerkiksi Korteniemen perinnetilan pihapiirissä nykyisin käytössä olevan lisäksi kaksi: toinen liiterin luona ja toinen Ahopellon ja Peltomaan välillä. Alue päätyi valtion hallintaan vuonna 1878, jolloin valtio valitsi silloisen torpparin Kalle Lönngrénin vartiopiirin metsänvartijaksi. Metsänvartijan velvollisuuksiin kuului kruununmetsien valvonta, metsänhoitajan avustaminen, hakkuiden valvonta ja raatelevaisten eläinten hävitys. Ahonnokan ja Isosaaren aarnialueet suojeltiin säästömetsinä vuonna 1929.[6][4]
Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liesjärven kansallispuisto sijaitsee alle 100 kilometrin päässä pääkaupunkiseudulta valtatien 2 varressa. Alueella on noin 30 kilometriä merkittyjä polkuja.[7] Puiston polut ovat osa yli 200 km:n mittaista Hämeen Ilvesreitistöä, jota pitkin voi tehdä pidempiäkin vaelluksia.
Liesjärven kansallispuistossa on merkityt telttailualueet. Telttailla saa Savilahden tuli- ja telttailupaikalla sekä Peukalolammin laavun ja Kaksvetisen kodan alueella. Lisäksi varattavissa on esteetön Tittilammin varauskeittokatos sekä kaksi vuokratupaa.[8]
Noin kahdeksan kilometrin päässä kansallispuiston pohjoispuolella sijaitsee Villa Erik.
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallispuiston alueeseen kuuluu Korteniemen perinnetila, jonka ympäristö on puiston vanhinta osaa. Se on entinen metsänvartijan tila, joka on pyritty entistämään vastaamaan 1910-lukua. Tila on Etelä-Suomen ainoa metsänvartijatila, jonka pihapiiri on säilynyt alkuperäisenä. Korteniemen perinnetilalla järjestetään tapahtumia, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Tila on avoinna toukokuusta lokakuuhun. Näköalapaikkoja löytyy Korteniemestä lähiympäristöineen sekä Kyynäränharjulta ja Hyypiönpolulta.[9][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suuri maailmantieto. Maantieteen hakuteos. Helsinki: Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 7.12.2023.
- ↑ a b Liesjärven kansallispuisto Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
- ↑ Liesjärven luonto Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
- ↑ a b c Vauramo, Anu: Korteniemen metsänvartijatila. Helsinki: Metsähallitus, 2004. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 5. ISBN 952-446-385-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.8.2023).
- ↑ 3 julkaisut.metsa.fi.
- ↑ Liesjärven historia Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
- ↑ Liesjärven harrastusmahdollisuudet Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
- ↑ Liesjärven palvelut Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 19.9.2023.
- ↑ Liesjärven nähtävyydet Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liesjärven kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
- Liesjärven kansallispuisto (Arkistoitu – Internet Archive) Luontoon.fi
- Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja sarja C 52. Helsinki: Metsähallitus, 2009. ISBN 978-952-446-695-0 (nidottu) ISBN 978-952-446-696-7 (pdf). Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 18.3.2022).
- Torkkomäki, Matti: Lounais-Hämeen kansallisaarteet: Torronsuo ja Liesjärvi. [Jorvas]: Taikametsä, 2001. ISBN 951-96166-6-7.
