Kaksvetinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaksvetinen
Kaksvetinen tulentekopaikalta nähtynä marraskuussa 2014.
Kaksvetinen tulentekopaikalta nähtynä marraskuussa 2014.
Sijainti Tammela
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°42′07″N, 23°52′19″E
Pinnankorkeus 117,6 m [1]
Pinta-ala 0,17066 km² [2]
Rantaviiva 2,494 km [2]
Laskujoki Kaksvetisenoja [1]
Järvinumero 35.981.1.004
Kaksvetinen
Kaksvetisen tulentekopaikka marraskuussa 2014.
Retkeilijä Kaksvetisen etelärannan pitkospuilla marraskuussa 2014.

Kaksvetinen on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva järvi, joka kuuluu Turpoonjoen alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen.[2][1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 17 hehtaaria ja sen pituus on 900 metriä ja leveys 300 metriä. Järvi on kaksiosaninen. Suurempi osa on 550 metriä pitkä ja sen erottaa Vähäjärvestä, joka on järven toinen vesiallas, vain 50 metriä leveä salmi. Siihen laskee kymmenen suo-ojaa, joista yksi tuo Tittilammin vettä ja toinen on Peukalolamminoja, joka on Peukalolammin laskuoja. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla asutuksen vieressä ja se on suoraksi kaivettu suo-oja. Oja on nimeltään Kaksvetisenoja ja se laskee 1,8 kilometriä pitkänä Kupittaanlammiin.[2][1]

Järven rantaviiva on 2,5 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin suomaastoa, jota ympäröi moreenipohjainen metsämaasto. Järvi sijaitsee Rautasenkorvella ja Erinomaisensuolla. Ainoat rakennukset sijaitsevat pohjoisrannalla ja niille pääsee Liesjärveltä.[2][1]

Luonnontila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on humuspitoinen ja ruskeavetinen suojärvi. Se on luonnonsuojelullisesti arvokas, mutta se luetaan 2. luokkaan kuuluvaksi eli järvessä näkyy ihmistoiminnan muutoksia.[3] Metsästäjät tuntevat järven teerien soidinpaikkana.[4]

Kansallispuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sisältyy Liesjärven kansallispuistoon, jossa voi tutustua eteläsuomalaisiin metsätyyppeihin.[5] Kansallispuistossa on useita patikkareittejä, joista yksi risteilee Kaksvetisen ympäristössä. Kaksvetisen rannalla Vähäjärveen johtavan kapeikon etelärannalla on yöpymispaikka [6], jossa on käytettävissä kota ja sen yhteydessä olevaa nuotiopaikkaa ja kuivakäymälä.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Kaxvälisen lampi".[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Karttapaikka: Kaksvetinen, Tammela (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.4.2015.
  3. Metsähallitus: Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009
  4. Vainionpää, Päivi & al.: Kanta-Hämeen tuulivoimaselvitys, WSP Finland Oy, 2012
  5. Luontoon.fi: Liesijärven kansallispuisto
  6. Liesjärven kartat Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
  7. Liesjärven palvelut Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
  8. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56