Vähä Räkkälammi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vähä Räkkälammi
Sijainti Tammela
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°46′19″N, 23°50′31″E
Pinnankorkeus 98,9 m [1]
Laskujoki ei ole [1]
Vähä Räkkälammi

Vähä Räkkälammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolannummen alueella sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen.[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soikean muotoinen lampi on halkaisijaltaan 100 metriä. Lampeen ei laske tulo-ojia eikä siitä lahde laskuoja. Se saa vetensä Kaukolannummen harjujen pohjavedestä tai niiden lähteistä. Lammen ranta on pääosin nummen harjumaiseman kangasmetsää, joka kuitenkin supan pohjalla soistunut. Samassa supassa on myös Iso Räkkälammi, jonka vedenpinta on 30 senttimetriä alempana. Lammen rannat ovat rakentamattomia, mutta sinne kulkee metsätie Kaukolan kylästä.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senaatin kartastossa vuodelta 1884 lammen nimi on kirjoitettu "Rääkkälampi". Samassa kartastossa Saaren kartanoon vievä tie kulkee samaa uraa kuin nykyinenkin yhdystie 2823.[3]

Luonnonhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja sen reuna vetäytyi kohti luodetta, purki jäätikön alta virtaava jäätikköjoki nykyiseen Kaukolaan vetensä. Veden virtauksen mukana kulkeutui paljon kiveä ja hiekkaa, jota läjittyi purkaustunneliin ja kasautui purkausaukon eteen. Nämä kivi- ja hiekkajäänteet muodostavat Kaukolannummen harjut, joka osa Lopelta Humppilaan jatkuvaa harjujaksoa. Suurin harju on Kaukolanharju, jonka pitkä yhtenäinen selänne kiemurtelee nummen reunaa.[4][5]

Kaukolanharju muodostaa Pyhäjärven ja Kuivajärven väliin rikkonaiseen kannaksen, jossa veden täyttämät harjujen välit ja supat muodostavat mosaiikkimaisen vyöhykkeen. Harjun rakenteita kulkee myös järven vedenpinnan alla ja osa niistä ovat peittyneet myös savien alle. Alue on nykyään osa Saaren kansanpuistoa, jossa voi vapaasti retkeillä ja tutustua luonnonkohteisiin ja alueen historiaan.[4]

Alueen 11−13 lampea ovat syntyneet, kun jäätikköjoen suuaukon reunan jääseinämästä irtosi jäävuorenkappaleita, jotka hautautuivat hiekan joukkoon. Myöhemmin, kun mannerjään reuna oli vetäytynyt riittävän kauaksi, hiekan alla olleet jäävuoret sulivat ja hiekkaan jäi sille paikalle syvä ja jyrkkäreunainen painauma. Näitä painaumia kutsutaan harjusupiksi tai vain supiksi.[4][5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Karttapaikka: Vähä Räkkälammi, Tammela (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.3.2015.
  3. Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 24) kartta, 1884, Arkistolaitos
  4. a b c Saaren kansanpuisto Luontoon.fi. 2015. Metsähallitus. Viitattu 11.3.2015.
  5. a b Jäätikköjokimuodostumat GTK. Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 11.3.2015.
  6. Saaren kansanpuisto - Järvet ja lammet tammela.fi. 2015. Tammela: Tammelan kunta. Viitattu 11.3.2015.