Reivilammi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reivilammi
Sijainti Tammela
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°46′30″N, 23°49′52″E
Pinnankorkeus 97,4 m [1]
Pinta-ala 0,01876 km² [2]
Rantaviiva 0,643 km [2]
Laskujoki ei ole [1]
Järvinumero 35.931.1.005
Reivilammi

Reivilammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolannummella sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Lammen ranta on Saaren kansanpuiston eteläpuolen rajana.[2][1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lammen pinta-ala on 1,9 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Lampi kuuluu samaan painaumaan Pitkälammin ja Rajalammin kanssa, mutta näiden välillä ei ole ojia. Lammesta ei myöskään lähde laskuojaa. Se saa vetensä pääasiassa pohjavedestä. Sen rantaviiva on 640 metriä pitkä ja sen ranta on pääosin Kaukolannummen kangasmaastoa, mutta alavat maastonosat ovat soistuneita. Lammen pohjoispuolella kulkee Kaukolanharju, jonka rinne laskee suoraan lampeen. Pohjoisranta onkin Saaren kansanpuiston rajana. Länsirannan läheisyydessä olevalle mäelle on rakennettu yksi loma-asunto, jonne johtaa tie Kaukolan kylältä.[2][1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lammen nimi on kirjoitettu vanhoihin karttoihin "Reivilampi" tai "Revilampi". Lampi oli aikoinaan asumaton.[3][4]

Luonnonhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja sen reuna vetäytyi kohti luodetta, purki jäätikön alta virtaava jäätikköjoki nykyiseen Kaukolaan vetensä. Veden virtauksen mukana kulkeutui paljon kiveä ja hiekkaa, jota läjittyi purkaustunneliin ja kasautui purkausaukon eteen. Nämä kivi- ja hiekkajäänteet muodostavat Kaukolannummen harjut, jotka ovat osa Lopelta Humppilaan jatkuvaa harjujaksoa. Suurin harju on Kaukolanharju, jonka pitkä yhtenäinen selänne kiemurtelee nummen reunaa.[5][6]

Kaukolanharju muodostaa Pyhäjärven ja Kuivajärven väliin rikkonaisen kannaksen, jossa veden täyttämät harjujen välit ja supat muodostavat mosaiikkimaisen vyöhykkeen. Harjun rakenteita kulkee myös järven vedenpinnan alla ja osa niistä ovat peittyneet myös savien alle. Alue on nykyään osa Saaren kansanpuistoa, jossa voi vapaasti retkeillä ja tutustua luonnonkohteisiin ja alueen historiaan.[5]

Alueen 11−13 lampea ovat syntyneet, kun jäätikköjoen suuaukon reunan jääseinämästä irtosi jäävuorenkappaleita, jotka hautautuivat hiekan joukkoon. Myöhemmin, kun mannerjään reuna oli vetäytynyt riittävän kauaksi, hiekan alla olleet jäävuoret sulivat ja hiekkaan jäi sille paikalle syvä ja jyrkkäreunainen painauma. Näitä painaumia kutsutaan harjusupiksi tai vain supiksi.[5][6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Karttapaikka: Reivilammi, Tammela (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.3.2015.
  3. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
  4. Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 24) kartta, 1884, Arkistolaitos
  5. a b c Saaren kansanpuisto Luontoon.fi. 2015. Metsähallitus. Viitattu 11.3.2015.
  6. a b Jäätikköjokimuodostumat GTK. Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 11.3.2015.
  7. Saaren kansanpuisto - Järvet ja lammet tammela.fi. 2015. Tammela: Tammelan kunta. Viitattu 11.3.2015.