Suujärvi (Tammela)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suujärvi
Järven uimaranta ja laituri
Järven uimaranta ja laituri
Sijainti TammelaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°46′26″N, 23°51′00″E
Pinnankorkeus 97 m [1]
Pinta-ala 0,17836 km² [2]
Rantaviiva 2,855 km [2]
Laskujoki ei lasku-uomaa [1]
Järvinumero 35.931.1.008
Suujärvi

Suujärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolanharjun vieressä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Tammelan Pyhäjärven alueeseen. Järven länsipää rajautuu Saaren kansanpuistoon.[2][1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 17,8 hehtaaria ja sen on kilometri pitkä ja 400 metriä leveä. Järveen ei laske tulo-ojia eikä sillä ole laskuojia. Vesi on pääasiassa lähde- ja pohjavettä, joka kumpuaa Kaukolannummen harjuista. Järven rantaviiva on 2,9 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin harjujakson hiekkaista kangasmetsää. Järvellä on yksi matala saari.[2][1]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on kirkasvetinen pohjavesijärvi, jolla on pääasiassa hiekkapohjaiset ja jyrkät rannat. Järven näkösyvyys oli vuonna 1994 noin 6 metriä. Suujärven erottaa Kuivajärvestä kapea muutaman metrin levyinen matala kannas, joka on osa Kuivajärven hiekkarantaa.[3]

Virkistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammelan kunta ylläpitää pohjoisrannalla vartioimatonta uimarantaa, joka on kuitenkin uimataidottomille haastava jyrkkien rantojensa vuoksi. Rannalla on yleensä heinäkuussa toimiva kioski sekä muut uimarannan normaalit palvelut. Koska järvi on kirkas, suosivat laitesukeltajat järveä hyvän näkyvyyden ja erikoisen vesikasvillisuuden vuoksi. Pohjoisrannalla sijaitsee vuonna 1948 valmistunut kotiseututalo Lounais-Hämeen Pirtti, joka tarjoaa ravintolapalveluja hämäläistä rakennusperinnettä ja esinekulttuuria esittelevässä rakennuksessa.[3][4]

Järveä kiertää myös 3,5 kilometriä pitkä patikkareitti, jonka varrelta löytyy nuotiopaikka ja leiripaikka Kuivajärven rannalta. Reitti kulkee Määrlammin ja Suujärven erottavaa kannasta pitkin.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven ympäristöineen omisti aikoinaan pohjoisempana sijainnut Saaren kartano, joka möi vuonna 1980 Raanpään alueen Tammelan kunnalle ja Forssan kaupungille. Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Suvijärvi" ja siinä oli tuolloin salmi siinä kohtaa, missä on nykyään uimaranta ja tien matalin kohta. Tämän salmen kuivuminen ja järven kuroutuminen erilleen Kuivajärvestä johtuu Pyhäjärvellä vuosien 1821–1827 aikana tehdystä parimetrisestä järvenlaskusta. Järvenlasku vaikutti myös Kuivajärven vedenpintaan yhtä suurella alenemisella.[6][7] Lars Forsellin kartassa lammella on kaksi salmea Kuivajärveen. Tämä edellyttäisi korkeampaa vedenpinnan korkeutta kuin ennen järvenlaskua.[7][8] Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järven nimeksi on kirjoitettu "Suojärvi".[9]

Suujärven ja Määrlammin välisen harjanteen poikki on kaivettu noin 2 metriä syvä kaivanto, jota pitkin on siirretty veneitä kantamalla ja myös tukkeja järveltä toiselle härkien vetäminä. Tämä kaivanto saattaa näkyä Senaatin kartastossa ja Kalmbergin kartaston digitaaliversiossa, missä on siinä kohtaa kynänjälki.[6][9][10]

Luonnonhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja sen reuna vetäytyi kohti luodetta, purki jäätikön alta virtaava jäätikköjoki nykyiseen Kaukolaan vetensä. Veden virtauksen mukana kulkeutui paljon kiveä ja hiekkaa, jota läjittyi purkaustunneliin ja kasautui purkausaukon eteen. Nämä kivi- ja hiekkajäänteet muodostavat Kaukolannummen harjut, joka osa Lopelta Humppilaan jatkuvaa harjujaksoa. Suurin harju on Kaukolanharju, jonka pitkä yhtenäinen selänne kiemurtelee nummen reunaa.[11][12]

Kaukolanharju muodostaa Pyhäjärven ja Kuivajärven väliin rikkonaiseen kannaksen, jossa veden täyttämät harjujen välit ja supat muodostavat mosaiikkimaisen vyöhykkeen. Harjun rakenteita kulkee myös järven vedenpinnan alla ja osa niistä ovat peittyneet myös savien alle. Alue on nykyään osa Saaren kansanpuistoa, jossa voi vapaasti retkeillä ja tutustua luonnonkohteisiin ja alueen historiaan.[11]

Alueen 11–13 lampea ovat syntyneet, kun jäätikköjoen suuaukon reunan jääseinämästä irtosi jäävuorenkappaleita, jotka hautautuivat hiekan joukkoon. Myöhemmin, kun mannerjään reuna oli vetäytynyt riittävän kauaksi, hiekan alla olleet jäävuoret sulivat ja hiekkaan jäi sille paikalle syvä ja jyrkkäreunainen painauma. Näitä painaumia kutsutaan harjusupiksi tai vain supiksi.[11][12][13]

Valokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Karttapaikka: Suujärvi, Tammela (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.3.2015.
  3. a b Tammela: Uimarantaprofiili – Suujärvi, 2013
  4. Lounais-Hämeen Pirtti lounais-hameenpirtti.com. 2015. Viitattu 11.3.2015.
  5. Outdoors Finland: Folk park of saari, hiking trail, 3.5 km, (englanniksi), 2015
  6. a b Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
  7. a b Muinaisjäännösrekisteri: Kankainen (Kankas/Kangais) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 4.4.2013. Museovirasto. Viitattu 11.3.2015. (Huom! Raportti 142514)
  8. Forsell, Lars: Tammelan Saari ja Kaukola, 1692, Jyväskylän yliopisto
  9. a b Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 24) kartta, 1884, Arkistolaitos
  10. Willman, Lasse: Määrlammi kivikaudesta kesäasutukseen
  11. a b c Saaren kansanpuisto Luontoon.fi. 2015. Metsähallitus. Viitattu 11.3.2015.
  12. a b Jäätikköjokimuodostumat GTK. Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 11.3.2015.
  13. Saaren kansanpuisto – Järvet ja lammet tammela.fi. 2015. Tammela: Tammelan kunta. Viitattu 11.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]