Rehtijärvi (järvi)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rehtijärvi
Sijainti Rehtijärven kylä, Jokioinen
Valtio Suomi
Koordinaatit 60°50′31″N, 23°29′31″E
Pinnankorkeus 96,9 m [1]
Pinta-ala 0,39354 km² [2]
Rantaviiva 4,584 km [2]
Suurin syvyys 28 m [3]
Virtaus 0,03 m³/s [4]
Laskujoki Syrjäniitunoja eli Rehtioja [1]
Järvinumero 35.977.1.001
Rehtijärvi

Rehtijärvi on Kanta-Hämeessä Jokioisissa Rehtijärven kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueella olevaan Jänhijoen valuma-alueeseen.[2][1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 39 hehtaaria, sen pituus on 2,1 kilometriä ja leveys 350 metriä. Järven suunta on kaakkois-luoteinen. Järveen laskee vähäisessä määrin Laikkalammista suotuvaa vettä, mutta muuten siihen laskevat lounaan suunnasta pelto-ojat. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla, josta saa alkuunsa 100 metriä pitkä laskuoja Syrjäniitunojaan eli Rehtiojaan, joka laskee 2,6 kilometrin päähän Jänhijokeen Minkiön aseman kohdalla.[2][1]

Kallioperässä on Rehtijärven kohdalla murros, joka kuvastuu järven muodossa. Myös pitkänomainen Kaukjärvi Tammelassa ja Forssassa sijaitsee samassa kallioperän murteessa.[5]

Järven rantaviiva on 4,6 kilometriä pitkä, ja ranta rajoittuu koillisessa Kirmunharjuun ja luoteessa peltomaahan. Rannalle on rakennettu toistakymmentä vakituista tai vapaa-ajan asuntoa.[2][1]

Rehtijärven pohjoisranta muodostuu pitkähköön harjujaksoon kuuluvasta Kirmunharjusta, jonka kautta järven vettä imeytyy Jokioisten tärkeimpään pohjavesimuodostumaan, Särkilammen pohjavesialueelle. Harjumuodostumaa pitkin Rehtijärvestä muodostunut pohjavesi purkautuu sekä reilun kahden kilometrin päähän luoteeseen Setälänlampeen että kaakkoon Särkilampeen[6]

Luonnontila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on rehevä ja sen vesi saven samentamaa. Maatalouden käytössä olevilta pelloilta ja niityiltä järveen virtaa runsaasti hajakuormitusta, jonka vuoksi veden laatu on luokiteltu välttäväksi.[3] Veden sameus johtuu pelloilta valumisvesien mukana järveen päätyvästä saviaineksesta ja sisältää runsaasti typpeä ja fosforia.[7] Järvellä havaitaan sinilevää harvoin, valtakunnallisessa seurannassa sinilevää on havaittu vain vuosina 1999 ja 2005.[3][4] Tutkimuksessa Rehtijärvi on todettu hygienisesti puhdasvetiseksi.

Järven alusvedessä on useina vuosina havaittu merkkejä hapen loppumisesta. Maaliskuussa 2007 järven ravinneainepitoisuuksiksi mitattiin päällysvedestä 99 mikrogrammaa fosforia litrassa ja alusvedestä 170 mikrogrammaa fosforia litrassa.[7]

Järven veden keskimääräinen viipymä on 3,5 vuotta, eli järven vesi vaihtuu 3,5 vuoden välein.[4]

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on vuonna 1994 kokeillut Rehtijärvellä laskeutus- ja kosteikkoaltaitten käyttökelpoisuutta vesiensuojelussa osana Loimijoki-projektia. Järvelle tehtiin muun muassa useita laskeutusaltaita, juurakkopuhdistamo ja pajuimeytysalue sekä testattiin suodatussalaojien toimivuutta ja tehtiin toimenpiteitä uomaeroosion vähentämiseksi.[8]

Virkistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven savisella etelärannalla Minkiön puolella on yleinen uimapaikka, ja pohjoisrannalla on Kirmunharjun luonnonsuojelualue.[4] Pohjoisella rannalla harjun länsipäässä on Jokioisten karjalaseuran vuodesta 1978 hallinnoima alue, johon vuonna 1982 pystytettiin kesänviettopaikaksi "Sie ja mie" -mökki.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Karttapaikka: Rehtijärvi, Jokioinen (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.3.2015.
  3. a b c Rehtijärvi 19.12.2006. Hämeen ympäristökeskus. Viitattu 22.07.2007. [vanhentunut linkki]
  4. a b c d Jokioisten kunta (2014): Rehtijärven uimarantaprofiili. PDF. Web Archive 2015.
  5. Lounais-Hämeen Luonto 60, Jokioisten pitäjänumero
  6. Ely, Forssan seudun vedenhankinta
  7. a b Sisältödokumentti: Rehtijärvi (Jokioinen) 21.05.2007. Hämeen ympäristökeskus. Viitattu 22.07.2007. [vanhentunut linkki]
  8. Loimijoki-projekti
  9. https://www.karjalanliitto.fi/karjalan_liitto/jasenyhdistyssivut/jokioisten_karjalaisseura_ry