Rehtijärvi

Rehtijärvi
Rehtijärvi
Koordinaatit: 60°50.972′N, 23°28.23′E
Valtio	Suomi
Maakunta	Kanta-Häme
Kunta	Jokioinen
Hallinto
– Asutustyyppi	kylä
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	17,5  km²
– Maa	17,1 km²
– Josta vettä	0,378  km² (2,15 %)
Postinumero	31620, 31630
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Rehtijärvi on kylä Jokioisten kunnassa Kanta-Hämeessä. Kylä sijaitsee maanviljelysmaiseman keskellä Rehtijärven ympärillä valtatien 2 länsi- ja itäpuolella, noin viiden kilometrin päässä Jokioisten keskustaajamasta ja noin kahdeksan kilometrin päässä Forssan keskustasta. Puolustusvoimien varalaskupaikka sijaitsee Rehtijärven kylässä kakkostiellä.

Kirmunharjun kirkkotieltä luoteeseen soranottopaikalle. (Esko Aaltonen 1953, Piipun juurella), Rehtijärvi Kirmunharjulta.

Luonto

Kylän maisemaa hallitsevat pelto- ja niittyaukeat, joiden keskeltä kohoavat metsäiset Myllyorko ja Yökönmäki. Rehtijärven pohjoisrannalla sijaitsee pidempään harjujaksoon kuuluva Kirmunharju, jonka päällä kulkee vanha kirkkotie. Sitä pitkin väki kulki Humppilasta Tammelaan kirkkoon. Kirmunharjun alueelle on vuonna 1992 perustettu noin 10 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue, jota metsähallitus ylläpitää. Metsäalueet sekä asutus ovat pääasiassa keskittyneet kylän yläville alueille, alavempien maiden ollessa maanviljelys- ja laidunmaina. Rehtijärven länsirajaa pitkin virtaa kapea Jänhijoki, joka laajenee matalaksi Setälänlammeksi Kiipun rajan tuntumassa. Jänhijoki on Rehtijärven ja Jänhijoen kylän rajana. Rehtijärven naapurikyliä ovat Jänhijoen ja Kiipun lisäksi Minkiön, Lamminkylän ja Latovainion kylät sekä Forssan puolella sijaitsevat Vieremän ja Kalsun kylät.

Historia

Varhaisin maininta Rehtijärven kylästä on vuodelta 1507 ja tuolloin Rehtijärvellä oli jo vähintään viisi taloa Rehtijärvestä lähtevän Rehtiojan suussa, jonne kylä alun perin syntyi.

Jokioisten kartanolla on ollut suuri merkitys Rehtijärvelle, kuten muullekin Jokiläänille. Vielä 1900-luvun alussa kartano hallitsi lähes koko kylää ja kylän väki oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kartanon alustalaisia, torppareita ja mäkitupalaisia. Rehtijärvellä toimi kartanon sivutila, Rehtijärven kartano Rehtijärven länsipäässä avaralla harjanteella. Rehtijärven kartano oli 333 hehtaarin peltopinta-alallaan Jokioisten kartanon suurin sivutila ja karjamäärällisestikin suurin kartanon 16 sivutilasta yli 200 nautayksiköllään. Lex Kallion ja torpparilain myötä Rehtijärvelle syntyi kymmenittäin pientiloja 1920-luvulla. Vuoteen 1922 mennessä Rehtijärvellä oli kartanon maista lohkottu jo 45 pientilaa. Kartanon maille perustettiin myös pienviljelijäkoulu. Edelleen nykypäivänäkin Jokioisten kartanoilta valtiolle siirtyneellä maaomistuksella on kylässä näkyvä rooli vanhan pienviljelijäkoulun kupeessa toimivan Luonnonvarakeskuksen tutkimusnavetan ja koeviljelmien muodossa. Rehtijärven kartanon rakennuksista on jäljellä tiilinen työväenkasarmi aivan Rehtijärventien vierellä sekä suuri navetta ja useampia talousrakennuksia, jotka muodostavat näyttävän kokonaisuuden osana Minkiön-Savikon-Rehtijärven maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.

Toiminta kylällä

Rehtijärvellä toimi vuosina 1922–1993 Rehtijärven maatalousoppilaitos, joka perustettiin Jokioisten kartanon maille. Se vihittiin käyttöön 10. tammikuuta 1922. Oppilaitoksen uusklassistinen päärakennus rakennettiin vuosina 1919–1921. Se paloi vuonna 1930, ja palon jälkeen rakennusta korotettiin kerroksella, jolloin rakennus sai nykyisen muotonsa. Maatalousoppilaitoksen rakennuksista osa on siirtynyt yksityiseen omistukseen, mutta alueella toimii yhä Luonnonvarakeskuksen Minkiön pihattonavetta. Maatalouskoulun entisessä päärakennuksessa toimi vuonna 2015 yksityinen hoivakoti, ja Jokioisten kartanon entisellä sivutilalla Rehtijärven kartanossa Rehti-Koti-asumispalveluyksikkö. Rehtijärvellä sijaitsee Rehtilän nuorisoseuran ja Jokioisten maamiesseuran omistama seuratalo Rehtilä. 1920-luvulla perustettu Rehtijärven kansakoulu lakkautettiin 1970-luvulla oppilaspulan takia. Koulu on nykyään asuinkäytössä.