Ketiapiini

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ketiapiini
Ketiapiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-(2-(4-dibentso[b,f][1,4]tiatsepin- 11-yyli-1-piperatsinyyli)etoksi)etanoli
Tunnisteet
CAS-numero 111974-69-7
ATC-koodi N05AH04
PubChem 5002
DrugBank APRD00675
Kemialliset tiedot
Kaava C21H25N3O2S 
Moolimassa 383,5099 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 9 %
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 6 h
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C

Reseptiluokitus

reseptilääke

Antotapa oraalinen
Seroquel-tabletteja.

Ketiapiini (kauppanimillä Seroquel, Ketipinor ja Quetiapin) on piperatsiinijohdannaisiin kuuluva epätyypillinen antipsykoottinen lääke, joka vaikuttaa keskushermostossa useisiin hermosolujen välittäjäaineen vastaanottajiin. Sitä käytetään skitsofrenian hoitoon ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön mania- ja masennusvaiheiden hoidossa.[1]

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketiapiini on epätyypillinen eli toisen polven psykoosilääke, joka vaikuttaa lukuisiin hermosolujen välittäjäaineen vastaanottajamolekyyleihin eli reseptoreihin. Se sitoutuu aivojen serotoniini- (5HT2) ja dopamiini- D1- ja D2-reseptoreihin. Aineen selektiivisyys 5HT2-reseptoreihin on suurempi kuin D2-reseptoreihin, minkä arvellaan myötävaikuttavan ketiapiinin antipsykoottisiin ominaisuuksiin ja alhaiseen alttiuteen aiheuttaa ekstrapyramidaalisia haittavaikutuksia eli pakkoliikkeitä ja vapinaa.

Ketiapiini salpaa voimakkaasti myös histamiinireseptoreita ja adrenergisia alfa1-reseptoreita, jonkin verran heikommin adrenergisia alfa2-autoreseptoreita, mutta ei olennaisesti kolinergisia muskariinireseptoreita tai bentsodiatsepiinireseptoreita.

Ketiapiinista muodostuu kehossa myös norketiapiinia, joka osaltaan aiheuttaa ketiapiinin terapeuttiset vaikutukset. Apteekista tulostetun Ketipinor-lääkeselostuksen Farmakodynamiikka-osiossa arvellaan, että ketiapiini on kohtalaisesti tai voimakkaasti muskariinireseptoreihin sitoutuva. Toisessa lähteessä todetaan että norketiapiini on antimuskarinerginen aine ja että ketiapiini ei olisi. Norketiapiini on muskarinergisen antikolinerginen.

Noradrenaliinitransportterin (NET) estäminen ja norketiapiinin osittainen aktivoiva vaikutus 5HT1A -reseptoreihin saattaa osaltaan vaikuttaa ketiapiinin tehoon masennuslääkkeenä.

Annostuksen vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvin pienillä (< 25 mg) annoksilla ketiapiini toimii pääasiassa antihistamiinina (histamiinireseptorien sitominen) ja adrenergistä järjestelmää salpaamalla. Hiukan suuremmilla annoksilla ketiapiini sitoutuu voimakkaasti serotoniinireseptoreihin. Suurilla annoksilla (yli 300 mg) ketiapiini alkaa sitoutua myös dopamiinireseptoreihin ja sillä on myös joitain stimulatiivisia vaikutuksia. Ketiapiinin käyttö alle 200 mg:n päiväannoksena ei ole suositeltavaa kuin hetkellisesti lääkitystä aloitettaessa tai lopetettaessa (alle 30 päivän ajan).

Suuren annoksen ottaminen ketiapiinia voi aiheuttaa tottumattomalle käyttäjälle tai tottuneelle, jolla sietokyky ei ole kehittynyt voimakasta väsymystä, liikehallintakyvyn heikkenemistä, pyörtyilyä, kouristuksia ja lihasheikkoutta.[2] Ketiapiini ei kuulu kolmiolääkkeisiin, mutta mainitut haittavaikutukset voivat olla esimerkiksi liikenteessä vaarallisia.

Nopeavaikutteista ketiapiinia suositellaan käytettävän 2–3 kertaa päivässä. Lääkkeen hidasvaikutteinen (Seroquel Prolong) tabletti otetaan tavallisesti kerran päivässä.

Sivuvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisiä haittoja ovat alhainen verenpaine, uneliaisuus, voimattomuus, sydämentykytys, ruoansulatuskanavan oireet, lihominen, suun kuivuminen, päänsärky sekä nenätulehdus. FDA:n mukaan ketiapiini saattaa aiheuttaa myös diabetesta ja sydänvaivoja. Ketiapiini kaksinkertaistaa riskin kuolla sydäninfarktiin.kenen mukaan?

Ketipinorin ja alkoholin yhteisvaikutus voi aiheuttaa uneliaisuutta. Greippimehua ei suositella juotavaksi, koska se voi vaikuttaa lääkkeen vaikutustapaan.[1]

Ketiapiinin lääkepitoisuusmäärityksistä voi olla hyötyä, mikäli potilaan vaste hoidolle on puutteellinen tai kyseessä on potilas, joka saa merkittäviä haittavaikutuksia pienistä lääkeannoksista.

Ketiapiinilla ja muilla toisen polven psykoosilääkkeillä on todettu sivuvaikutuksena laskimotukoksia. Ilmiön selitykseksi on esitetty, että psykoosilääkkeet vaikuttavat verihiutaleiden muodostumiseen ja veren hyytymiseen.[3]

Imeytyminen ja hajoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopeavaikutteinen ketiapiini imeytyy nopeasti ruoansulatuskanavasta, ja sen biologinen hyötyosuus on suuri. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan 1–2 tunnissa. Ketiapiini sitoutuu voimakkaasti (83 %) plasman proteiineihin.

Poistumisen puoliintumisaika on keskimäärin seitsemän tuntia. Ketiapiini poistuu elimistöstä pääasiassa maksametabolian kautta. Osa ketiapiinin metaboliiteista on farmakologisesti aktiivisia, mutta pienten pitoisuuksiensa takia metaboliiteilla ei ole arveltu olevan merkittävää kliinistä merkitystä. Ketiapiinin puhdistuman on todettu pienenevän vanhuksilla ja erityisesti maksan vajaatoiminnassa. Maksaentsyymejä indusoivat lääkeaineet, kuten karbamatsepiini ja fenytoiini, pienentävät ketiapiinin lääkepitoisuutta veressä.

Lopettaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketiapiini-lääkitystä tulee käyttää tarkoin lääkärin ohjeiden mukaan. Lääkitystä ei tule lopettaa omatoimisesti. Lääkityksen äkillinen keskeyttäminen voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua tai nukahtamisvaikeuksia. Lääkkeen virhekäyttö voi vaurioittaa keskushermostoa ja aiheuttaa kuoleman.

Väärinkäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketiapiinia väärinkäytetään jonkin verran sen sedatiivisen eli keskushermostoa lamaavan vaikutuksen vuoksi. Lääke saattaa väsyttää.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkkeen toi markkinoille nimellä Seroquel lääketehdas AstraZeneca vuonna 1997. Lääkkeen patentin vanhennuttua vuonna 2012 on markkinoille tullut useita rinnakkaislääkkeitä. Pitkäaikaisvaikutteisen Seroquel Prolongin patentti on voimassa todennäköisesti vuoteen 2017,[4] joskin Britanniassa ja Saksassa oikeus on kumonnut sen vuonna 2012.[5] Päätöksillä ei ole vaikutusta muihin Euroopan maihin.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]