Jan Noponen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jan Noponen
Jan Noponen kesällä 2012
Jan Noponen kesällä 2012
Syntynyt 12. maaliskuuta 1958 (ikä 59)
Kotoisin Helsinki, Suomi
Aktiivisena 1977-
Tyylilajit rock, progressiivinen rock, soundtrack
Ammatit muusikko, säveltäjä
Soittimet rummut
Yhtyeet Mistakes, Lapinlahden Linnut, RinneRadio, Wigwam
Levy-yhtiöt EMI, Warner Music Group

Jan Noponen (s. 12. maaliskuuta 1958)[1] on suomalainen rumpali ja säveltäjä.[2] Hän on kuulunut muun muassa yhtyeisiin Mistakes, Lapinlahden Linnut ja Wigwam.

Esiintynyt rumpalina yli neljälläkymmenellä äänitteellä, muun muassa Wigwamin, Lapinlahden Lintujen, RinneRadion, Sakari Kuosmasen, M. A. Nummisen ja Albert Järvisen levyillä. Tuottanut useita levyjä, mm. Ansan ja Oivan, Liisa Tavin ja Mari Rantasilan (yhdessä Markku Kanervan kanssa) äänitteet, Rantasilan levystä kultalevy. Säveltänyt yli kolmekymmentä teatteriesitystä mm. Suomen Kansallisteatteriin, Ryhmäteatteriin, Tampereen Työväen Teatteriin, Tampereen Teatteriin, Kokkolan Kaupunginteatteriin ja Lahden Kaupunginteatteriin. Säveltänyt yli kolmekymmentä TV- ja elokuvatuotantoa, mm. Yle TV1:n kausisarjan Angela ja ajantuulet, sarjat Akkulaturit (1995) ja SunRadio (1999), myös useita tunnusmusiikkeja kuten Lahden MM-hiihdot ja Ulkolinja. Useita kuunnelmasävellyksiä mm. Maigret-sarja. Tanssiteoksia mm. Kirsi Monnin, Tommi Huovisen ja Favela Vera Ortizin kanssa, esityksiä mm. Ranskassa, Saksassa ja Argentiinassa. Omia albumeita Jan Noponen on julkaissut viisi: NeOnTeatteri esittää (1995), Ghost Notes (2014), Once (2015), Invited (2015) ja Double Time (2015).

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jan Noponen sai viisivuotiaana ensimmäisen The Beatles -levynsä ja kahdeksanteen ikävuoteen mennessä hän oli päättänyt ryhtyä rumpaliksi. Hän opiskeli 70-luvulla Oulunkylän Pop & Jazz opistossa rumpujen soittoa muun muassa Upi Sorvalin oppilaana ja sovitustekniikkaa Kaj Backlundin johdolla. Ensimmäisen koulubändin merkittävin keikka oli Wigwamin lämmittelybändinä 1975, jolloin Noposella oli mahdollisuus soittaa ko. keikka Ronnie Österbergin rumpusetillä. Pop/jazz-opistosta saatujen kontaktien kautta mm. Silu Seppälä liittyi Noposen seuraavaan koulubändiin, joka jo soitti Noposen sävellyksiä muiden jäsenten originaalikappaleiden ohella.

Ensimmäisiä ammattibändejä oli 1978 Helsingin Sanomissakin positiivisesti noteerattu Lifestyle, johon kuului mm. kitaristi Pekka Nylund, yhtye keikkaili mm. Elävän musiikin yhdistyksen tilaisuuksissa. Noponen kuului myös lyhytaikaiseen improvisoidun musiikin yhdistykseen, joka järjesti klubi-iltoja Tavastialla, joissa yhdistyksen orkesteri jäseninään mm. Pekka Pöyry, Jukka Hauru ja Make Lievonen esiintyi. Silloisten useiden eri bändien harjoitustiloina toimivat mm. Kill City ja Lepakko, jossa Noponen soitti lyhyen aikaa Hasse Wallin bändissä. Harri Saksalan uusi kokoonpano oli jo ehtinyt alkaa harjoittelun kun Noponen loppuvuodesta 1980 liittyi Paavo Maijasen Mistakes-yhtyeeseen. Yhtyeen uuden kokoonpanon ensimmäinen levytys - ja samalla Noposen ensimmäinen levytys - "Pidä huolta" nousi nopeasti hitiksi ja yhtye keikkaili ahkerasti ympäri Suomea, esiintyen muun muassa elokuvassa Rokkidiggari (1981) sekä Mikko Niskasen ohjaamassa Ajolähtö-elokuvassa (1982).

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studiokokemusta Noponen oli jo ehtinyt hankkia säveltämällä musiikin erääseen kiertävään näytelmään, jonka musiikki taltioitiin Esa Kotilaisen studiossa. Näytelmämusiikin sävellys jatkui mm. Ylioppilasteatterissa, jossa Noponen tutustui Lapinlahden Lintuihin. Noponen liittyi Lintuihin yhtyeen ensimmäiseksi rumpaliksi vuosiksi 1984-86 tehden sinä aikana heidän kanssaan levyt Lapinlahden Linnut (1985) ja Jep (1986), jolla oli myös yksi hänen osaksi säveltämänsä kappale "Miksei asioista puhuta". Hän vieraili myös myöhemmin levyllä Lauluja Nuppilasta (1988) sekä useilla keikoilla 1990- ja 2000-luvuilla, joista useat on taltioitu Lapinlahden Lintujen DVD-kokoelmille. Hän soitti myös 1990-luvulla Lapinlahden Linnut vm. 1983-kokoonpanossa, joka keikkaili mm. Ruisrockissa.

Mistakesien lopettamisen jälkeen 1982 Noponen soitti keikoilla useissa pääkaupunkiseudun kokoonpanoissa sekä vakituisesti että tuuraajana, näihin kuuluivat mm. Pekka Rechardtin, Dave Lindholmin, Kojon, Mari Rantasilan, Pekka Tegelmanin ja Sakari Kuosmasen kokoonpanot, Ben Granfeltin ja Ile Kallion Guitarslingers, Agents, M. A. Nummisen U-Band, Akimowskaja Sisters & Bros sekä Jim Pembroken Filthy Rich-yhtye. Pekka Tegelmanin ja Liisa Tavin yhtye keikkaili mm. Tanskassa ja Virossa, kuten myös Pembroken Filthy Rich, jonka esityksen Eestin TV taltioi syksyllä 1988 Tallinnan Linna-hallissa. 1983 Noposesta tuli sveitsiläisen symbaalivalmistaja Paisteen artisti, jolloin hänen silloisen yhtyeensä Aku Akun (kitaristina Rubberduck Jones) nimi ilmestyi myös Paisteen kansainväliseen mainosmateriaaliin. Noponen soitti myös Vanhan Ylioppilastalon talon bändissä ja Neil Hardwickin suorassa lauantai-illan talkshow'ssa säestäen näin Suomen ansioituneimpia solisteja laidasta laitaan. TV-töihin kuului myös vierailu Velipuolikuun studio-orkesterissa.

Yhteistyö Pekka Rechardtin kanssa erilaisissa elokuva-, TV- ja teatteritöissä vei Noposen 1983 Ryhmäteatteriin, jossa hän oli 1980-luvun loppuun asti säveltäen ja soittaen Ryhmäteatterin teatteri- ja TV-tuotannoissa. Näitä olivat mm. Sopimus Mr. Evergreenin kanssa ja Taru Sormusten herrasta sekä TV-sarja Oudot jutut. Kyseiseen sarjaan Noponen sävelsi ensimmäisen TV-sävellystyönsä "Sika", käsikirjoitus Vesa Vierikon ja ohjaus Allu Leppäkosken. Jakso ei sisältänyt juuri lainkaan dialogia ja palkittiin myöhemmin festivaaleilla New Yorkissa.

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jan Noponen sävelsi musiikin Pertti Sveholmin Majatalon emäntä -ohjaukseen Teatterikorkeakoulun kakkosvuosikurssille, joka johti NeOnTeatterin syntyyn 1991. Toiminta jatkui säännöllisenä vuoteen 1996, teatterin jäseniä olivat mm. Minna Koskela, Juha Veijonen ja Kari-Pekka Toivonen. Teatteri esiintyi useana kesänä Helsingin edustalla Särkän saarella, Ryhmäteatterissa ja teki Yleisradiolle TV-sarjan Rillumarei ja reipasta menoa. Kevään 1995 Noponen vietti Pariisissa kansainvälisessä taiteilijatalossa Cité Internationale des Arts'sissa. Osin näihin kokemuksiin perustuen hän kirjoitti, ohjasi ja sävelsi Yleisradiolle kuunnelman C'est la Vie eli Pariisissa kaikki on toisin, rooleissa Heli Sutela, Ilkka Heiskanen, Minna Suuronen ja Juha Veijonen. Kuunnelma oli osa hänen Radioteatterille tuottamaansa kuunnelmasarjaa.

Yhteistyö Jim Pembroken ja Pekka Rechardtin kanssa johti kutsuun Wigwamin rumpalin tontille kun yhtye kasattiin uudestaan yhtä Provinssirockin keikkaa varten. Yhtye päätti kuitenkin hyvän keikan ja harjoitusperiodin rohkaisemana jatkaa ja teki mm. äänitteen Light Ages (1993), jonka nimi oli hyväntahtoinen viittaus edellisen kokoonpanon viimeiseksi jääneeseen Dark Album -levyyn (1977). Vuonna 1993 yhtye ei kuitenkaan kokenut enää mielekkääksi jatkaa keikkailua Suomen pienillä markkinoille ja keskeytti toimintansa toistaiseksi. Light Ages -levyn tehnyt Wigwam-kokoonpano (Pembroke, Rechardt, Måns Groundstroem, Mikko Rintanen ja Noponen) esiintyi Wigwamin 35-vuotisjuhlissa Tavastialla 2004 ja ilman Pembrokea kahdesti vuonna 2008.

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Arto af Hällström ohjasi Shakespearen kootut teokset Tampereen Teatterille vuonna 1995, Noponen sävelsi siihen musiikin ja toimi esityksessä muusikkona. Esitys kiersi myöhemmin vielä 2000-luvulla useamman vuoden ympäri Suomea ja vieraili myös Espanjassa. Osittain sama ryhmä (Esko Roine, Mikko Kivinen ja Tom Lindholm) toteutti 2004 Piplia-esityksen ja vuonna 2011 Kalevalan Tampereen Työväen Teatteriin. Noponen sävelsi molempien esitysten musiikin ja kiersi muusikkona esitysten mukana ympäri Suomea. Noponen on ollut Musiikkiteatteri Kapsäkin hallituksen jäsenen vuodesta 2009 tehden siellä sekä muusikon että äänisuunnittelijan töitä. Suomen Applekäyttäjäjien (aiemmin fiMUG ry) varapuheenjohtajana Noponen toimi vuosina 2006-09 sekä puheenjohtajana 2010- 2011. Vuosina 2009 ja 2012 Noponen on ollut rumpalina Stadin Juhlaorkesterissa. Noponen on lyömäsoittajana yhtyeessä Brel, Suosalo & Tegelman, jossa Martti Suosalo tulkitsee Jacques Brelin kappaleita. Vuoden 2010 Art Goes Kapakka -festivaaleille Noponen kokosi Wigwam Unplugged -kokoonpanon, joka sisälsi muitakin entisiä Wigwamin jäseniä. Yhtye esitti puoliakustisia versioita Wigwamin sekä Jim Pembroken tuotannosta ja keikkaili lähinnä pääkaupunkiseudulla. Myöhemmin projektista muodostui kokoonpano Wigwam Revisited, joka on keikkaillut mm. Keitelejazzissa ja Kumpulan kyläjuhlilla.

Yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]