Fäärin kieli
| Fääri | |
|---|---|
 Fäärin kielen puhuma-alue |
|
| Oma nimi | føroyskt |
| Tiedot | |
| Alue |
 Färsaaret |
| Virallinen kieli |
Färsaaret |
| Puhujia | 66 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Málráðið[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
germaaniset kielet skandinaaviset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | fo |
| ISO 639-2 | foe |
| ISO 639-3 | fao |
Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit. Se on pienimpiä nykyisistä germaanisista kielistä, ja sen lähin sukulainen on islanti. Fäärin katsotaan olevan uhanalainen.[2]
Färsaarten noin 45 000 fäärin puhujan lisäksi kielellä on noin 21 000 puhujaa Tanskassa, joten yhteensä fäärin puhujia on noin 66 000.[3]
Yhdessä islannin kanssa fäärillä on eniten yhteistä muinaisnorjan kanssa. Färsaarten virallinen kieli on ollut tanska suurimman osan sen historiasta, minkä johdosta fäärin kielessä on paljon toisistaan erottuvia murteita. Fääriä alettiin kirjoittaa ensimmäisen kerran 1770-luvun alussa. Ensimmäinen fäärin kielen kielioppi julkaistiin vuonna 1811.[4] Vuodesta 1937 lähtien sitä on käytetty kouluissa ja kirkoissa vuodesta 1938 lähtien.[5]
Äännerakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| etu | keski | taka | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| lavea | pyöreä | |||||||
| lyhyt | pitkä | lyhyt | pitkä | lyhyt | pitkä | lyhyt | pitkä | |
| suppea | ɪ | iː | ʏ | (yː) | ʊ | uː | ||
| väli | ɛ | eː | œ | øː | ɔ | oː | ||
| väljä | a | (aː) | ||||||
Vokaalit /yː aː/ esiintyvät ainoastaan lainasanoissa. Pitkät välivokaalit /eː, øː, oː/ ääntyvät usein diftongeina [eɛː ~ eəː, øœː ~ øəː, oɔː ~ oəː].[6] Fäärin diftongeja ovat /ʊi ɛi ai ɔi ɛa ɔa ʉu ɔu/.
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaalit | Dentaalit/Alveolaarit | Retrofleksit | Palataalit | Velaarit | Glottaalit | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| keskiset | lateraalit | |||||||
| Nasaalit | m | n | ɲ | ŋ | ||||
| Klusiilit | tavalliset | p | t | tʃ | k | |||
| aspiroidut | pʰ | tʰ | tʃʰ | kʰ | ||||
| Frikatiivit | soinnittomat | f | s | ɬ | ʂ | ʃ | h | |
| soinnilliset | v | |||||||
| Approksimantit | ɹ | l | j | |||||
/n/ ääntyy yleensä dentaalisena kun taas /t tʰ/ voivat ääntyä dentaalisina tai alveolaarisina, tosin yleisemmin dentaalisina. Sananalkuinen /l/ voi olla dentaalinen tai alveolaarinen, kun taas vokaalin jälkeen se ääntyy yleensä postalveolaarisena.[6]
Fäärin aakkoset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fäärin aakkosissa on 29 merkkiä:[7]
| Isot kirjaimet | |||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| A | Á | B | D | Ð | E | F | G | H | I | Í | J | K | L | M | N | O | Ó | P | R | S | T | U | Ú | V | X | Y | Ý | Æ | Ø |
| Pienet kirjaimet | |||||||||||||||||||||||||||||
| a | á | b | d | ð | e | f | g | h | i | í | j | k | l | m | n | o | ó | p | r | s | t | u | ú | v | x | y | ý | æ | ø |
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[8] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan fääriksi vuonna 1948.[9]
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fäärin kielioppi on pitkälti samanlaista kuin islannissakin. Suhteessa islantiin fäärillä on kuitenkin joitain tärkeitä kieliopillisia eroja.
Substantiivi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Substantiiveilla on fäärissä kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri. Ne taipuvat kahdessa luvussa (yksikkö ja monikko) ja kolmessa sijassa. Fäärin kielessä sijamuodot ovat nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi. Erona islantiin on se, että fäärissä genetiiviä käytetään erittäin vähän, ja sen tilalla käytetään erilaisia prepositioilmauksia, kuten substantiivin määräinen muoto + hjá + datiivi omistajasta: konan hjá Peteri ('Peterin vaimo')[7].
Substantiivien määräisyyserot tehdään sanojen erityisillä määräisillä muodoilla kuten muissakin skandinaavisissa kielissä. Esimerkkinä sanan bátur ('vene') taivutus:
| Yksikkö | Monikko | |||
|---|---|---|---|---|
| epämääräinen | määräinen | epämääräinen | määräinen | |
| Nominatiivi | bátur | báturin | bátar | bátarnir |
| Akkusatiivi | bát | bátin | bátar | bátarnar |
| Datiivi | báti | bátinum | bátum | bátunum |
| Genetiivi | báts | bátsins | báta | bátanna |
Artikkeli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fäärissä on epämääräinen artikkeli, joka taipuu suvun, luvun ja sijan mukaan.
| Yksikkö | Monikko | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| mask. | fem. | neutri | mask. | fem. | neutri | |
| Nominatiivi | ein | ein | eitt | einir | einar | eini |
| Akkusatiivi | eina | einar | ||||
| Datiivi | einum | eini/einari | einum | einum | ||
| Genetiivi | eins | einar | eins | eina | ||
Verbi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verbit taipuvat fäärissä tekijän eli subjektin mukaan. Huomioitavaa on se, että yksikön ensimmäinen persoona päättyy preesensissä aina -i ja että monikkomuodot ovat samannäköisiä perusmuodon kanssa. Esimerkkinä verbin standa ('seisoa') taivutus:[10]
| Preesens | Preteriti | |
|---|---|---|
| yks. 1. | standi | stóð |
| yks. 2. | stendur | stóðst |
| yks. 3. | stendur | stóð |
| mon. | standa | stóðu |
Osa fäärin verbeistä on heikkoja ja osa vahvoja, kuten muissakin skandinaavisissa kieleissä.
Persoonapronominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fäärissä on totuttu käyttämään persoonapronomineja lauseessa, vaikkakin verbi ja viimeistään asiayhteys paljastavat tekijän. Alla on listattu fäärin subjektipronominit ja niiden taivutukset.
| Luku | Yksikkö | Monikko | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Persoona | 1. | 2. | 3. | 1. | 2. | 3. | ||||
| mask. | fem. | neutri | mask. | fem. | neutri | |||||
| Nominatiivi | eg, jeg | tú | hann | hon | tað | vit | tit | teir | tær | tey |
| Akkusatiivi | meg, mjeg | teg, tjeg | hana | okkum | tykkum | |||||
| Datiivi | mær | tær | honum | henni | tí | teimum | ||||
| Genetiivi | mín | tín | hansara | hennara | tess | okkara | tykkara | teirra | ||
Lainasanat ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fäärissä, kuten islannissakin, on pyritty minimoimaan lainasanojen käyttö ja korostettu omakantaisia, viikinkikielistä kumpuavia sanoja[11]. Tästä syystä sanaston oppiminen voi olla vaikeaa, koska kansainväliset sanat ovat saaneet fäärissä omia muotojaan, joita alla muutama:
ein telda 'tietokone', ein teldufløga 'CD-levy', ein ljóslesari 'skanneri'
Toisaalta fäärissä on sanoja, jotka ovat tanskalaista alkuperää ja niitä käytetään arkikielessä paljon enemmän kuin omakantaisia sanoja. Esimerkiksi 'polkupyörä' on tanskaksi en cykel ja fääriksi (alkuperäisesti) ein hjólhestur, mutta yleisempää on käyttää sanaa ein súkkla.
Färsaarille tyypillisille luonnonilmiöille, etupäässä tuulelle, on monia nimiä riippuen muun muassa tuulen nopeudesta ja siitä, kuinka kylmältä se tuntuu.
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Øll menniskju eru fødd fræls og jøvn til virðingar og mannarættindi. Tey hava skil og samvitsku og eiga at fara hvørt um annað í bróðuranda.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [12]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Málráðið malrad.fo. Arkistoitu 20.6.2022. Viitattu 21.6.2022. (fääriksi)
- ↑ Glottolog 4.4 - Faroese glottolog.org. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ Ethnologue: Faroese (englanniksi) Viitattu 22.1.2015
- ↑ Faroese language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Faroese Language 2018. Føroya landsstýri. Viitattu 13.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Árnason, Kristján: The Phonology of Icelandic and Faroese. Oxford University Press, 2011. ISBN 0199229317 (englanniksi)
- ↑ a b Jonathan Adams & Hjalmar P. Petersen: Faroese A Language Course for Beginners. Tórshavn, Färsaaret: Stiðin, 2014. ISBN 9789991842721 (englanti)
- ↑ ScriptSource - Faroese written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ Faeroe Islander in Faroe Islands 2021. Joshua Project. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Iben Stampe Sletten, Arne Torp, Kaisa Häkkinen, Mikael Svonni, Carl Christian Olsen: Nordens språk med rötter och fötter. Nordisk ministerråd, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.6.2022). (ruotsiksi)
- ↑ Faroese A Language Course for Beginners. Stiðin.
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fäärin kieli Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||