Länsifriisi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Friisi
Friisin kielten jakautuminen nykyajan Euroopassa:   Länsifriisi   Pohjoisfriisi   Itäfriisi
Friisin kielten jakautuminen nykyajan Euroopassa:
  Länsifriisi
Oma nimi Frysk
Muu nimi länsifriisi
Tiedot
Alue Friisinmaa, Groningen
Virallinen kieli Alankomaiden lippu Alankomaat (Friisinmaa)
Puhujia 470,000 (2001)[1]
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Fryske-akatemia[2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä germaaniset kielet
länsigermaaniset kielet
friisin kieli
Kielikoodit
ISO 639-1 fy
ISO 639-2 fry
ISO 639-3 fry

Länsifriisin kieli eli friisi (friiksi Frysk) on kieli, jota puhutaan Friisinmaassa Pohjois-Alankomaissa. Se on kolmesta friisin kielestä puhutuin.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimeä "länsifriisi" käytetään vain Alankomaiden ulkopuolella erottamaan se läheistä sukua olevista, Saksassa puhutuista itä- ja pohjoisfriisistä. Alankomaissa nimi "länsifriisi" viittaa hollannin kielen murteeseen, jota puhutaan Länsi-Frieslandissa. Länsifriisin kieltä sen sijaan kutsutaan vain friisiksi. Alankomaalaiset kielitieteilijät käyttävät friisin kielelle selvyyden vuoksi nimeä Westerlauwers Fries (Länsi-Lauwersin friisi). Lauwers on joki, joka erottaa hollantilaiset provinssit Friisinmaasta ja Groningenista.

Puhujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten länsifriisin puhujia asuu Friisinmaan provinssissa Pohjois-Alankomaissa. Provinssi vaihtoi virallisen nimensä friisinkieliseksi nimeksi Fryslân vuonna 1997. Friisinmaassa on 643 000 asukasta (2005); heistä 94 % ymmärtää puhuttua friisiä, 74 % osaa puhua friisiä, 75 % osaa lukea friisiä ja 27 % osaa kirjoittaa sitä.[3]

Friisinmaassa 55 % asukkaista äidinkieli on friisi. Osa friisin puhujista asuu Groningenin provinssin puolella kylissä Marum, De Wilp ja Opende.[4] Monet friisit ovat myös muuttaneet muualle Alankomaihin vauraammille alueille. Siksi noin 150 000 friisin puhujista asuu muissa Alankomaiden provinsseissa. Friisin puhujia on ulkomailla eniten Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Toisena kielenä Friisinmaassa friisiä puhuu 120 000 henkilöä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Frisian, Ethnologue (18. painos, 2015)
  2. fryske-akademy.nl Fryske Akademy. Viitattu 3.3.2012.
  3. Provinsje Fryslân (2007), Fluchhifking Fryske Taal.
  4. Gorter, D. L.G. Jansma en G.H. Jelsma (1990), Taal yn it Grinsgebiet. Undersyk nei de taalferhâldings en de taalgrins yn it Westerkertier yn Grinslân. Sosjaal-wittenskiplike rige nummer 10. Akademy-nummer 715. Ljouwert: Fryske Akademy.
  5. Gorter, D. & R.J. Jonkman (1994), Taal yn Fryslân op 'e nij besjoen. Ljouwert: Fryske Akademy.