Sienimyrkky
Sienimyrkyt eli mykotoksiinit ovat erilaisissa sienissä esiintyviä, koostumukseltaan vaihtelevia myrkyllisiä aineita. Sienimyrkyt jaetaan vaikutuksensa perusteella muun muassa solumyrkkyihin, hermomyrkkyihin ja ruoansulatuskanavaa ärsyttäviin aineisiin. Osa sienimyrkyistä aiheuttaa myös oireita alkoholin kanssa nautittuna.
Sisällysluettelo |
Mykotoksiinien terveysvaikutuksia [muokkaa]
Altistuminen sienimyrkyille voi johtaa myrkytystilaan, joskus jopa kuolemaan. Altistumisreitti voi kulkea hengitysteiden, ihon tai suun kautta. Vaikka elintarvikkeessa ei olisi näkyvää hometta, se voi olla siitä huolimatta myrkyllisen homeen saastuttama. Eräs elintarvikkeita saastuttava homemyrkky on aflatoksiini. Sen tiedetään tappaneen 125 ihmistä myrkytysepidemiassa Keniassa vuonna 2004.[1]
Mykotoksiinien terveysvaikutukset voivat olla akuutteja tai kroonisia. Akuutit oireet ilmaantuvat nopeasti ja ne ovat usein vakavia. Akuutti sienimyrkytys johtaa usein nopeasti – jopa viidessätoista minuutissa – ripuliin ja oksentamiseen. Elimistöön joutuneen myrkyn määrää voidaan vähentää riittävän ajoissa annetulla lääkehiilellä ja mahan tyhjennyksellä. Krooniset terveysvaikutukset voivat olla pitkäaikaisia tai kumulatiivisia vaikutuksia. Kroonisia vaikutuksia mykotoksiineilla ovat esimerkiksi syövät tai immuunipuolustuksen alenema.
Amatoksiinit: valkokärpässieni | kavalakärpässieni
Falloidiini: valkokärpässieni | kavalakärpässieni
Iboteenihappo: punakärpässieni
Kopriini: harmaamustesieni | ruskea mustesieni | nuijamalikka | kartiovahakas
Kortinariini: suippumyrkkyseitikki | laakamyrkkyseitikki | kangasmyrkkyseitikki)
Muskariini: punakärpässieni | hentomalikka | myrkkymalikka | nummimalikka | valkomalikka | myrkkyrisakas | polkurisakas | suippurisakas | valkorisakas
Trikotekeenejä: Asetyylideoksinivalenoli | Asetyylineosolanioli | Deoksinivalenoli (Vomitoksiini) | Diasetoksiskirpenoli | Diasetyyliverrukaroli |Fusarenoni | HT-2-toksiini | Krotokiini | Nivalenoli | Roridiinit | Satratoksiinit | Skirpentrioli | Triasetoksiskirpendioli | Trikodermiini | Trikodermoli | Trikotekiini | Trikoverriinit | Trikoverrolit | T-2-toksiini | Verroli | Verrukariinit | Verrukaroli |
Ergoliinijohdannaisia: Ergometriini (Ergonoviini)| Ergotamiini | Ergotoksiini | Lysergihappo (ergoliinin esiaste)|
Muita toksiineja: Aflatoksiini | Aflatrem-toksiini | Altenuiini | Altenuiinihappo | Alternarioli | Altertoksiini | Austamidi | Austdioli | Austiini | Austokystiini | Atranonit | Avenaseiini | Beauverisiini | Bentenolidi | Brefeldiini | Brevianamidi | Butenolidi | Destruksiini B | Enniatiini | Erytroskyriini | Fruktigeeni | Fulviinit | Fumagiliini | Fumitremorgeeni | Fumonisiinit | Furanokumariinit | Fusaarihappo | Fusariini | Gliotoksiini | Griseofulviini | Ipomeaniini | Islanditoksiini | Javanisiini | Kalonektriini | Ketoglobosiini | Ketomiini | Ketosiini | Kladosporihappo | Koninginiini | Ksantosilliini | Ksantomegniini | Lateritiini | Luteoskyriini | Lykomarasmiini | Malformiini | Maltorytsiini | Moniliformiini | Monometyylihydratsiini | Myrotoksiinit | Niidulotoksiini | Nitropropionihappo | NT-1-toksiini | NT-2-toksiini | Okratoksiini | Oksaalihappo | Oksaliini | Patuliini | Penisilliinihappo | Penitremi | Rosetoksiini | Roquefortiini | Rubratoksiini | Rubroskyriini | Rubrosulfiini | Rugulosiini | Sambukyniini | Sekalonihappo | Sitreoviridiini | Sitriniini | Sitromysetiini | Slaframiini | Sporidesmiini | Stachybokiinit | Sterigmatokystiini | Syklopiatsonihappo | Syklosporiinit | Sytokalasiinit | Tenuatsonihappo | Territremi-toksiini | Tremorgeeni | Tryptokvivaleeni | Tsearalenoni | Tseranoli | T-1-toksiini | Verrukulogeeni | Viopurpuriini | Vioksantiini | Viomelleiini | Viriditoksiini | Walleminoli |
Katso myös [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Lewis, Lauren; et al (2005), "Aflatoxin Contamination of Commercial Maize Products during an Outbreak of Acute Aflatoxicosis in Eastern and Central Kenya", Environmental Health Perspectives 113, doi:10.1289/ehp.7998
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Arno Forsius: Myrkkysieniä on varottava
- Pertti Salo, Tuomo Niemelä, Ulla Nummela-Salo ja Esteri Ohenoja (toim.): Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus, Suomen ympäristökeskus, 2005, ISBN 952-11-1996-9 (nid.), ISBN 952-11-1997-7 (PDF), ISSN 1238-7312
- The mycotoxin factbook - Food & feed topics. Edited by D. Barug, D. Bhatnagar, H.P. van Egmond, J.W. van der Kamp, W.A. van Osenbruggen and A. Visconti
- Elonen E. Sienimyrkytykset, ss. 1077-1084 kirjassa Koulu M, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, 7. p. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2007. Luettavissa myös verkossa http://www.medicina.fi.
- Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä, ss. 103-106. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. Verkossa englanniksi http://en.opasnet.org/w/Isn%E2%80%99t_it_safe_to_eat_everything_that_grows_naturally%3F
- J. W. Bennett and M. Klich: Mycotoxins, Clinical Microbiology Reviews 2003 July; 16(3): 497–516 (englanniksi)
