Seitikit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seitikit
Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus)
Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Luokka: Avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Cortinariaceae
Suku: Seitikit Cortinarius
(Pers.) Gray[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Seitikit Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Seitikit Commonsissa

Seitikit (Cortinarius) on helttasieniin kuuluva suuri suku, joka on saanut nimensä jalan pinnalla olevasta seitistä, joka on jäänne helttoja peittäneestä suojuksesta. Kehnäsieni (Rozites caperatus) on läheistä sukua seitikeille, ja toisinaan se luetaan niihin kuuluvaksi (Cortinarius caperatus). Sillä on kuitenkin jalassaan rengas. Suomessa kasvaa ainakin 215 seitikkilajia. Useat seitikkilajit ovat myrkyllisiä. Seitikit jaetaan neljään alasukuun:[2]

  • violettiseitikit (Cortinarius), joita kutsutaan myös myrkky- ja veriseitikeiksi. Niiden lakki ja jalka ovat kuivat ja niissä on usein kirkkaita värejä.
  • huopaseitikit (Telamonia). Lakki ja jalka kuivat, väriltään ruskehtavia tai vaaleita.
  • limaseitikit (Myxacium). Lakki ja jalka limainen.
  • tahmaseitikit (Phlemacium). Lakki tahmea ja jalka kuiva.

Seitikkien joukossa on muutamia syötäviä, muutamia lankojen värjäykseen käytettäviä ja useita myrkyllisiä lajeja, joista muutamat ovat tappavia. Etelämpänä Euroopassa paikoin kasvavia Cortinarius praestans ja Cortinarius caperatus -lajeja käytetään ruoaksi. Näiden sekoittaminen myrkyllisiin lajeihin on johtanut useisiin kuolemantapauksiin, sillä maksa ja munuaiset eivät pysty suodattamaan seitikin myrkkyjä. Maksa ja munuaiset tuhoutuvat täydellisesti noin puolen vuoden päästä, jolloin kuolema on lähes väistämätön. Jos olet käsitellyt myrkkypitoisia seitikkejä, varo limakalvoja ja paikkoja, joista vuotaa verta tai on rupi.

Seitikkejä [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 30.8.2008
  2. Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas. Kasvimuseo & WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3.

Aiheesta muualla [muokkaa]