Malikat
| Malikat | |
|---|---|
 Härmämalikka (Clitocybe nebularis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Helttasienet Agaricales |
| Heimo: | Tricholomataceae |
| Suku: |
Malikat Clitocybe (Fr.) Staude[1] |
| Katso myös | |
Malikat (Clitocybe) on historiallinen Tricholomataceae-heimoon kuuluva sienisuku, jonka taksonominen asema on muuttunut useaan otteeseen. Alun perin nimitys on viitannut vahakkaat pois lukien valkoitiöisiin helttasieniin, joiden heltat ovat johteiset erotukseksi valmuskoista. Nykytietämyksen mukaan kyseessä on pikemminkin yläsuku, johon kuuluu myös sinivalmuskan suku Lepista sekä nuijamalikan suku Ampulloclitocybe. Myös tähtimalikka, vahamalikka, isomalikka sekä jättimalikka luetaan pääsääntöisesti omiin sukuihinsa Omphaliaster, Pseudoomphalina, Infundibulicybe ja Leucopaxillus. Erikseen on vielä valemalikka Pseudoclitocybe.
Monet malikat ovat kelpo ruokasieniä, mutta etenkin valkoisia malikoita on varoitettu nauttimasta eräiden lajien lievän myrkyllisyyden takia ja siksi, että niitä on huomattavan vaikeaa määrittää täsmällisesti lajeittain.
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunnettuja malikoita ovat:
- Altainmalikka (Clitocybe altaica)
- Alvarimalikka (Clitocybe bresadoliana)
- Anismalikka (Clitocybe fragrans)
- Aurinkomalikka (Leucopaxillus subzonalis)
- Haisumalikka (Clitocybe hydrogramma)
- Harmaamalikka (Clitocybe metachroa)
- Hentomalikka (Clitocybe candicans)
- Härmämalikka (Clitocybe nebularis)
- Isomalikka (Infundibulicybe geotropa)
- Jättimalikka (Leucopaxillus giganteus)
- Kangasmalikka (Clitocybe phyllophila var. tenuis)
- Karvamalikka (Clitocybe lohjaënsis)
- Kevätmalikka (Clitocybe rhizophora)
- Kuuramalikka (Clitocybe ditopa)
- Lapinmalikka (Clitocybe lapponica)
- Luumalikka (Clitocybe catinus)
- Myrkkymalikka (Clitocybe dealbata)
- Nuijamalikka (Clitocybe clavipes)
- Paksujalkamalikka (Clitocybe alexandri)
- Palomalikka (Clitocybe sinopica)
- Pikarimalikka (Pseudoomphalina kalchbrenneri)
- Pisamamalikka (Lepista gilva)
- Ruskomalikka (Lepista inversa)
- Ruutumalikka (Clitocybe gilvaoides)
- Savumalikka (Clitocybe inorata)
- Suomumalikka (Clitocybe squamulosa)
- Suppilomalikka (Clitocybe gibba)
- Talvimalikka (Clitocybe pruinosa)
- Tiheähelttamalikka (Clitocybe harperi)
- Tähtimalikka (Omphaliaster asterosporus)
- Vahamalikka (Pseudoomphalina pachyphylla)
- Valemalikka (Pseudoclitocybe cyathiformis)
- Valkomalikka (Clitocybe phyllophila var. phyllophila)
- Vihertuoksumalikka (Clitocybe odora)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 9.10.2008