Sicherheitsdienst

SD-univormun hihamerkki.

SD:n joukkoja hirttämässä neuvostovirkamiehiä 1941.

Sicherheitsdienst (suom. turvallisuuspalvelu), lyhyemmin SD, oli natsi-Saksan SS-organisaation tiedustelupalvelu.

Sicherheitsdienstin loi Reinhard Heydrich vuonna 1932. Se nousi SS:n tiedusteluorganisaatioksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen noustua valtaan 1933. Se ei kyennyt syrjäyttämään kilpailijaansa Abwehria ennen vuoden 1944 Adolf Hitlerin murhayrityksen jälkipuhdistuksia. SD:n tehtävänä oli tunnistaa varsinaiset tai mahdolliset natsihallinnon vastustajat ja poistaa heidän aiheuttamansa uhka hallinnolle. Tämän tehtävän täyttämiseen SD loi agenttijärjestön ja hankki tiedonantajia ympäri valtakuntaa ja myöhemmin myös valloitetuilta alueilta. Järjestö koostui muutamasta sadasta täysipäiväisestä agentista ja muutamasta tuhannesta tiedonantajasta.^selvennä

Vuonna 1936 poliisivoimat jaettiin kahteen organisaatioon: Ordnungspolizei (järjestyspoliisi) ja Sicherheitspolizei (turvallisuuspoliisi). Sicherheitspolizei koostui rikospoliisista (saks. Reich Kriminalpolizei, Kripo) ja salaisesta valtiollisesta poliisista (Geheime Staatspolizei, Gestapo). Heydrichistä tuli turvallisuuspoliisin ja SD:n johtaja.

SD nousi keskeisimmäksi tekijäksi kun Valtakunnan pääturvallisuusvirasto RSHA perustettiin. SD:n operatiivisista osista muodostettiin Amt III (paitsi ulkomaan tiedustelun osalta, joka sijoitettiin Amt VI:een), Gestaposta Amt IV ja Kriposta vastaavasti Amt V. SD oli tiedonhankintavirasto, Gestapo ja Kriminalpolizei olivat poliittisen poliisijärjestelmän toimeenpanevia virastoja. SD antoi tarvittaessa taustatukea Gestapolle. Sekä SD ja Gestapo olivat vankasti Heinrich Himmlerin hallinnan alaisena hänen toimiessaan Saksan poliisivoimien johtajana. Myöhemmin vuonna 1944 useimmat osat sotilaallisen tiedustelun Abwehr-organisaatiosta liitettiin Amt VI:een.

Vuodesta 1941 SD perusti valloitetuille alueille erityisiä ihmisten surmaamisryhmiä, Einsatzgruppen (toimintaryhmät), virallisesti Einsatzgruppen der Sicherheitspolizei und des SD. Tarkoitus oli surmata natsihallinnon ei-toivotuksi määrittelemä väestö (Untragbaren Elemente) itärintaman valloitetuilta alueilta. Päätehtävä oli etsiä ja tappaa juutalaisia ja kommunisteja, mutta kohteeksi joutui myös romaneita, älymystön edustajia ja mielenvikaisia.

Heydrich oli turvallisuuspoliisin ja SD:n (RSHA) johtaja salamurhaamiseensa asti vuonna 1942, jonka jälkeen tehtävässä toimi Ernst Kaltenbrunner. Kaltenbrunner otti viran vastaan 30. tammikuuta 1943 ja pysyi johdossa sodan loppuun asti.

Sodan jälkeen SD:n korkeinta johtoa joutui oikeuteen sotarikoksista Nürnbergissä. Organisaation johtajana Ernst Kaltenbrunner todettiin syylliseksi rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. Hänen kuolemantuomionsa toteutettiin hirttämällä.