Thoralf Kyrre
Thoralf Kyrre (1913 – 27. marraskuuta 1960 Kööpenhamina, Tanska) oli tanskalainen diplomi-insinööri, joka oli mukana saksalaisten Sonderkommando Nord -vakoiluoperaatiossa Suomessa vuosina 1944–1945.
Kyrre oli tanskalainen kansallissosialistien kannattaja, joka saapui Suomeen talvisodan vapaaehtoisena ja jäi asumaan maahan työskennellen insinöörinä Helvarin radiotehtaassa. Kyrre oli Tanskassa tuomittu 1939 vankeuteen hänen murtauduttuaan sosialidemokraattien puoluetoimistoon ja asennettuaan kuuntelulaitteita Neuvostoliiton kaupallisen edustuston tiloihin.
Kyrre suoritti jatkosodan aikana erilaisia toimeksiantoja Arno Anthonin johtamalla Valpolle; hän muun muassa asensi salakuuntelulaitteet Valpon Ratakadun päämajassa oleviin pidätysselleihin ja oli mukana kehittämässä puhelimeen liitettävän kuuntelulaitteen, jolla saattoi kuunnella mitä puhelimen lähistöllä puhuttiin. Tätä laitetta Valpo käytti oppositioainesten kotien salakuunteluun.
Kyrre perusti aselevon jälkeen 1944 Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevan työpaikkansa Helvarin radiotehtaan ullakkotiloihin salaisen radioaseman, jolla lähetettiin Suomessa toimivien saksalaisten agenttien raportteja Saksaan. Radioaseman antennit eivät herättäneet huomiota koska radiotehtaan katolla oli paljon muitakin antenneja.
Kyrren avustajana toimi Saksan lähetystön entinen kanslisti Elli Poikonen, jonka yhtenä tehtävänä oli radioliikenteessä käytettävien salakoodien purku.[1] Kyrren ja Poikosen esitteli toisilleen maisteri Hämäläinen, joka todellisuudessa oli AKS:n puheenjohtaja Vilho Helanen.[2] Syksyllä 1944 Kyrre asensi laitteet, joiden avulla voitiin salakuunnella Hotelli Torniin majoittuneen liittoutuneiden valvontakomission puheluita. Sonderkommando Nordin ohella myös Suomen sotilastiedustelu käytti näitä Kyrren laitteita hyväkseen. Valvontakomissio sai kuitenkin selville kuuntelun ja alkoi syöttää kuuntelijoille vääriä tietoja.
Valpo pidätti Kyrren ja Poikosen Helvarin radioaseman paljastuttua 23. tammikuuta 1945.[3] He onnistuivat pakenemaan 16. maaliskuuta 1945 myötämielisen Valpon etsivän ja entisen kaukopartiomiehen Urho Gunnar Rantalan avustuksella.[4] Hänet värväsi tehtävään insinööri Karl Sundholm.[5] Rantala avusti paossa, koska hän uskoi, että pidätetyt aiottiin luovuttaa Neuvostoliittoon. Kyrren tapauksen tutkijat alkoivat paon jälkeen uskoa, että taustalla oli suurempi organisaatio.[1]
Poikonen jäi myöhemmin kiinni ja tuomittiin elokuussa 1946 kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta Kyrre piileskeli Suomessa kymmenen kuukauden ajan ja siirtyi 25. tammikuuta 1946 hiihtäen Tornionjoen yli Ruotsiin. Kyrre oli jonkin aikaa vangittuna Ruotsissa, mutta pääsi kuitenkin jatkamaan matkaa Tanskaan. Kyrre siirtyi sittemmin Yhdysvaltain palvelukseen ja oli muun muassa Islannissa CIA:n tehtävissä. Hän lähetti 6. joulukuuta 1948 pilkallisen kirjeen Valpolle. Kirjeessä toivottiin ”laitoksenne pikaista luhistumista”.[4] Lohjan Kalkkitehdas Oy:n johtaja, vuorineuvos Petter Forsström toimi pakomatkan rahoittajana ja oli mukana myös pakoreittien suunnittelussa.[6]
Kyrre surmattiin hämärissä oloissa marraskuussa 1960 kesähuvilallaan Gladsaxessa Kööpenhaminan lähellä. Lindforsin ja Rislakin (1978) mukaan murhan syyksi esitetty väite Kyrren homoseksuaalisuudesta oli tekaistu ja todellisen syyn peittelyä.[7][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alava, Ali: Gestapo Suomessa. Hämeenlinna: Arvi A.Karisto Osakeyhtiö, 1974. ISBN 951-23-0844-4. fi
- Itsetehostuksesta nöyryyteen - suomensaksalaiset 1933-46 (toim. Lars Westerlund) Kansallisarkisto, Helsinki 2011, Kyrrestä ss. 287-291 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lindfors, Jorma & Rislakki, Jukka: CIA: Selvitys Yhdysvaltain tiedustelupalvelun toimista maailmalla ja Suomessa. Esipuhe Philip Agee. Helsinki: Love, 1978. ISBN 951-835-013-2.
- Pohjonen, Juha: Maanpetturin tie: maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945–1972 tuomitut. Helsinki : Otava, 2000. ISBN 951-1-16994-7.
- Salo, Paavo: Sonderkommando Nord - tapahtumat Kristiinassa ja Närpiössä
- Simola, Matti & Sirvio, Tuula (toim.): Isänmaan puolesta - Suojelupoliisi 50 vuotta. Jyväskylä, Helsinki:Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5477-9.
- Verkkouutiset 27.10.2000: Väitöskirjatutkimus paljastaa: Saksan operaatiosuunnitelma Sonderkommando Nord puhkesi vuonna 1946 Suomessa
- Rystende baggrund for drabet på ingeniøren [insinöörin kuoleman kuohuttava tausta] Extra Bladet. 28.11.1960. Arkistoitu 19.2.2016. Viitattu 9.11.2015.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pohjonen 2000, 26
- ↑ Pohjonen 2000, 40
- ↑ Pohjonen 2000, 25
- ↑ a b Rentola, Kimmo 1999. Punaisen valpon synty s. 54. Teoksessa:Isänmaan puolesta: Suojelupoliisi 50 vuotta. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus.
- ↑ Pohjonen 2000, 35
- ↑ Pohjonen 2000, 29
- ↑ Rystende baggrund for drabet på ingeniøren [insinöörin kuoleman kuohuttava tausta] Extra Bladet. 28.11.1960. Arkistoitu 19.2.2016. Viitattu 9.11.2015.
- ↑ Lindfors & Rislakki 1978, 367