Crichton-Vulcan

Wikipedia

Ab Crichton-Vulcan Oy oli turkulainen telakkateollisuutta harjoittanut yhtiö, joka perustettiin vuonna 1924 kahden turkulaisen telakkayhtiön, Aurajoen länsirannalla sijainneen A. B. Crichtonin ja sitä sitä vastapäätä joen itärannalla olleen Ab Vulcan Oy:n yhteenliittymänä.

Vuonna 1914 perustetun Aktiebolaget Crichtonin juuret johtivat 1738 perustettuun Åbo Gamla Skeppswarf nimiseen laivanveistämöön jonka telakka sijaitsi Aurajoen länsirannalla. Vuonna 1883 tämä veistämö siirtyi W:m Crichton & C:o Ab:n omistukseen. Aurajoen itärannalla laivanrakennusta harjoittanut W:m Crichton & C:o oli perustettu alun perin 1842 nimellä Cowie & Ericsson ja sen nimeksi muuttui 1863 W:m Crichton & C:o. Cowie & Ericsson oli rakentanut Suomen ensimmäisen höyrykoneen 1850 ja se aloitti höyrylaivojen rakentamisen 1863. W:m Crichton & C:o teki konkurssin 1913 mutta sen toimintaa jatkoi seuraavana vuonna perustettu osakeyhtiö Aktiebolaget Crichton. Vuonna 1889 yhtiöstä erotettiin Turun Veneveistämö rakentamaan huviveneitä ja pienaluksia.

Vuonna 1898 perustettu Ab Vulcan oli saanut alkunsa 1874 Turun Konepaja-nimellä. Turun Konepajan tilalle tuli 1884 Korsmanin ns. Uusi Konepaja josta muodostettiin konkurssin jälkeen 1898 Aktiebolaget Vulcan. Vulcanilla oli vuodesta 1907 konepaja myös Pietarissa ja ennen ensimmäistä maailmansotaa yhtiö valmisti naftamoottoreita, lokomobiileja, erilaisia sotatarvikkeita, pumppuja ja höyrykoneita sekä laivoja omistamillaan kahdella telakalla. Ab Vulacanin palvelukisessa oli 1911 300 työntekijää ja myynti oli 7,6 miljoonaa markkaa.

Ab Crichton-Vulcan Oy siirtyi helsinkiläisen Kone- ja Siltarakennus Oy:n omistukseen vuonna 1929. Kone- ja Siltarakennuksen osti Ab Wärtsilä Oy vuonna 1938. Nimi Crichton-Vulcan säilyi käytössä vuoteen 1965 asti jolloin telakan nimeksi tuli Wärtsilä Turun Telakka.

Telakka alkoi käydä 1970-luvulle tultaessa vanhanaikaiseksi ja lisäksi sen ympärille kasvanut asutus esti sen laajentamisen. Vuonna 1976 Wärtsilä vihki käyttöön uuden ja modernin telakan joka oli rakennettu Pernoon Raision rajalle. Uudelle telakalle rakennettiin mm. suuri sulkutelakka ja suurten lohkojen siirtelyn mahdollistanut Koneen rakentama 600 tonnin nosturi, kun Turun telakalla suurin nosturi oli kapasiteetiltaan 150 tonnia ja laivojen rungot hitsattiin kokoon vanhanaikaisesti slipillä.

Viimeinen Turun telakalla alusta loppuun asti rakennettu laiva oli Rosella joka laskettiin vesille 1979. Jokirannassa varusteltiin edelleen laivoja jotka oli laskettu vesille Pernossa. Wärtsilän Turun telakat siirtyivät 1986 Wärtsilä Meriteollisuus Oy:lle, jonka vuonna 1989 tapahtuneen konkurssin jälkeen laivanrakennus loppui Aurajoen rannalla. Pernon telakan toimintaa jatkoi ensin valtio-omisteinen Masa-Yards Oy, sitten Kvaerner Masa-Yards Oy. Pernon telakan nimeksi vaihtui Turun Uusi Telakka. Nykyään (2006) telakan omistaa Aker Yards Oy.