Afrikan Tähti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo lautapelistä. Englannin kruununjalokiviin kuuluvasta timantista kertoo artikkeli Suuri Afrikan tähti.
Afrikan Tähti
Afrikan tahti.jpg
Suunnittelija Kari Mannerla
Julkaisuvuosi 1951
Pelaajia 2–6
Ikäsuositus 5+
Pelin kesto 15–60 min
Monimutkaisuus matala
Strategisuus matala
Satunnaisuus korkea
BoardGameGeek

Afrikan Tähti on vuonna 1951 julkaistu Kari Mannerlan laatima suomalainen lautapeli, jossa pelaajien tavoitteena on löytää Afrikan tähti -niminen jalokivi. Ensimmäinen Afrikan Tähti -peli tuli painokoneesta syksyllä 1951. Nuori Kari Mannerla oli lukenut sen nimisestä maailman suurimmasta timantista ja saanut käsiinsä englanninkielisen Afrikan kartan.[1] Kartasta hän valitsi jännittävältä kuulostavia paikannimiä. Hän piirteli mielivaltaisesti maanteitä sekä laiva- ja lentoreittejä. Sitten hän keksi, ettei pelissä aina tarvitse kulkea tiettyä määrättyä reittiä, vaan jokainen pelaaja voi itse valita kulkutiensä. Tärkein oivallus oli kuitenkin käännettävät ja sekoitettavat nappulat.[2] Kukaan ei tietäisi, mikä yllätys minkäkin nappulan takana piili. Rosvot ja hevosenkengät lisäisivät jännitystä ja yllätyksellisyyttä peliin.

Kari Mannerla oli jo 14-vuotiaasta asti suunnitellut erilaisia lautapelejä: Totalisaattoriravit, Gangsterit kiinni, Radiumtaistelu Marsissa, Merten kauhu, Inkan Aarre jne. Nämä pelit hän myi pienestä kertakorvauksesta eikä niistä tullut Afrikan Tähden kaltaisia kestosuosikkeja. Afrikan Tähti oli nuoren Kari Mannerlan peleistä viimeinen. Sen tehdessään hän oli 19-vuotias ja jo ’kokenut’ pelinkeksijä.[3] Niinpä hän aavisti, että nyt tehdystä pelistä taisi tulla ainutlaatuinen ja hän tarjosi sitä suurelle kirjapainotalolle Tilgmannille kustannettavaksi.[4] Hinnasta neuvoteltiin pari vuotta ja lopulta Kari tyytyi melko vaatimattomaan palkkioon kymmenen tuhannenn pelin painoksesta. Ehdoksi hän kuitenkin osasi asettaa, että seuraavista painoksista sovittaisiin erikseen. Tähän Tilgmann suostui mukisematta, sillä eihän peleistä yleensä otettu uusia painoksia.[5] Nyt kävi kuitenkin toisin. Jo seuraavana vuonna painettiin uudet kymmenen tuhatta, ja sitten vuosittain aina enemmän ja enemmän. Seitsemän vuoden kuluttua oli ylitetty jo sadan tuhannen myydyn pelin määrä joka on vielä tänäkin päivänä ennätyksellinen määrä.

Afrikan Tähti on pysynyt myydyimpien lautapelien joukossa Suomessa jo yli 60 vuotta. Se on aikojen saatossa käännetty yli kuudelletoista kielelle.[1] Suurimman suosion se on saavuttanut Pohjoismaissa, jossa se tuli laajempaan levitykseen Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan 1960-luvulla.[5] Peli on myynnissä Ruotsissa; nimellä Den Försvunna Diamanten, Norjassa Den Försvunne Diamanten ja Tanskassa Afrikas Stjerne. Vuoteen 2013 mennessä peliä oli myyty yhteensä neljä miljoonaa kappaletta.[4] Eläkepäivinään Kari Mannerla herätteli henkiin myös vanhan pelikeksintönsä Inkan Aarteen täysin uudistettuna versiona.[1] Molempien pelien tekijänoikeudet kuuluvat nykyisin Kari Mannerlan viidelle tyttärelle. Afrikan Tähti on rekisteröity tuotenimi.

Mannerlan mukaan pelin idea syntyi, kun hän katseli Humphrey Bogart -elokuvien huumassa ryppyistä Afrikan karttaa ja sen kiehtovia paikannimiä, kuten Casablanca ja Dar es Salaam. Pelin nimen Mannerla sai artikkelista, jossa kerrottiin Etelä-Afrikasta löytyneestä maailman suurimmasta timantista, Cullinanista, jonka suurin hiottu kappale tunnetaan nimellä Suuri Afrikan tähti (engl. Great Star of Africa).[1]

Pelin alkuperäisen julkaisun nimi oli Kadonnut Afrikan Tähti, Den försvunna diamanten. Afrikan Tähden nykyinen kustantaja on Peliko Oy. Pelilaudasta on julkaistu koottava 1 000 palan palapeliversio, ja matkoja varten on olemassa minipeli. Pelistä on tehty myös deluxe-versio, korttipeli, muistipeli sekä tietokonepeli Commodore 64:lle. Tietokoneversion toteuttivat Kari Mannerlan luvalla Otso Pakarinen ja Jari Heikkinen vuonna 1985.[6] Kustantajana toimi Amersoft ja tuottajana Jouko Riikonen. Vuonna 2011 pelistä julkaistiin 60-vuotisjuhlaversio, jossa on siniset muoviset kiekot, joista on helppo ottaa ote, ja kultainen noppa.

Pelissä pyritään löytämään Afrikan tähti siirtämällä pelinappulaa Afrikan karttaa pitkin ja kääntämällä ympäri reitille sijoitettuja pyöreitä pahviympyröitä. Pahvikiekkoja on kaikkiaan 30 kpl, ja toisella puolella niissä on kuvia: yksi niistä on Afrikan tähti, 2 punaista rubiinia, 3 vihreää smaragdia, 4 keltaista topaasia, 3 rosvoa, 5 hevosenkenkää ja loput 12 tyhjiä. Toiselta puoleltaan kiekot ovat samanlaiset.


Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen pelin alkua pahvikiekot sekoitetaan ja sijoitetaan kuvapuoli alaspäin pelilaudalla oleviin punaisiin ympyröihin, joiden viereen on painettu paikannimi.

Pelilauta esittää Afrikan karttaa, jonka kaupunkeja yhdistävät reitit, joita pitkin liikutaan heittämällä noppaa.

Pelaajat aloittavat jalokiven etsintänsä joko Kairosta tai Tangerista. Alkutilanteessa jokainen pelaaja saa kassasta 300 puntaa pelirahaa. Lähtöjärjestys arvotaan noppaa heittämällä ja se pelaaja, joka saa suurimman nopan silmäluvun, aloittaa pelin. Seuraavaksi on vuorossa pelaaja, jolla on toiseksi isoin silmäluku jne (ja niin edelleen).

Afrikan tähden etsintä:

Maatie on valkoinen mustin pistein. Pelaaja siirtää pelimerkkiään nopan silmäluvun verran, ja vuoro vaihtuu seuraavalle pelaajalle.

Meritie on vaaleansininen tummansinisin pistein. Jos pelaaja maksaa kahden punaisen ympyrän välisestä merimatkasta 100 puntaa, hän voi siirtää pelimerkkiään nopan silmäluvun verran eteenpäin. Ellei ole rahaa, saa meritse matkustaa noppaa heittämättä omalla vuorollaan 2 askelta kerrallaan.

Lentotie on piirretty punaisin viivoin. Pelaaja, joka maksaa kahden punaisen ympyrän välisestä lentomatkasta 300 puntaa, voi siirtyä näin eteenpäin noppaa heittämättä. Kerralla voi kulkea vain yhden lentoreitin.

Kun pelaaja saapuu paikkaan, jossa on pahvikiekko, hän voi pysähtyä siihen, vaikka noppa oikeuttaisi jatkamaan pidemmällekin. Pelaaja voi kääntää kiekon maksamalla 100 puntaa pelirahaa tai heittämällä nopalla silmäluvun 4, 5 tai 6.

Jalokiven löytämällä pelaaja saa pankista jalokiven arvon verran rahaa. Afrikan tähden löytäneen pelaajan pitää saada se vietyä jompaankumpaan aloituskaupunkiin voittaakseen pelin. Jos joku toinen pelaaja kuitenkin löytää hevosenkengän Afrikan tähden löytymisen jälkeen, hän voi voittaa pelin ehtimällä Tangeriin tai Kairoon ennen Afrikan tähden löytänyttä pelaajaa.

Pelin sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pelilauta, jossa Afrikan kartta
  • Kuusi pelinappulaa
  • Pahvikiekot:
    • Afrikan tähti, jonka löytäjän täytyy viedä se Tangeriin tai Kairoon voittaakseen pelin
    • Rubiini, josta kassa maksaa 1000 puntaa pelimerkin lunastajalle
    • Smaragdi, josta kassa maksaa 600 puntaa pelimerkin lunastajalle
    • Topaasi, josta kassa maksaa 300 puntaa pelimerkin lunastajalle
    • Rosvo, jonka kohdatessaan pelaaja menettää kaikki rahansa[3]
    • Hevosenkenkä, joka Afrikan tähden löytymisen jälkeen antaa löytäjälleen mahdollisuuden voittaa, jos hän ehtii Kairoon tai Tangeriin ennen Afrikan tähden löytäjää. Hevosenkenkä on hyödytön, jos sen saa ennen Afrikan tähden kääntymistä.
    • Tyhjä, ei aiheuta mitään, paitsi Orjarannikolla (ks. erikoistilanteet)
  • Setelit:
    • 1000 puntaa (sininen)
    • 500 puntaa (vihreä)
    • 100 puntaa (oranssi/keltainen)
  • Noppa

Pelin erikoistilanteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kapkaupunkiin ensimmäisenä saapuva saa 500 puntaa
  • Kultarannikolta löydetystä jalokivestä saa sen arvon kaksinkertaisena
  • Orjarannikolla tyhjän pelimerkin saanut joutuu jäämään orjaksi kolmen pelivuoron ajaksi
  • St. Helenan saaren kummallakin puolella on merirosvoja, jotka pidättävät pelaajaa, kunnes tämä heittää 1 tai 2
  • Saharan autiomaassa sinisen renkaan ympyröimään mustaan ympyrään pysähtyvä joutuu beduiinien vangiksi ja vapautuu vasta heitettyään 1 tai 2
  • Alkuperäisten sääntöjen mukaan pelaaja joutui lainaamaan merimatkaa varten rahaa kanssapelaajilta tai jäämään jumiin loppupelin ajaksi (eli putoamaan pois pelistä), jos hän käänsi saarella rosvolaatan ja menetti rahansa.[3] Vuonna 2005 sääntöjen meriteitä koskevaan kohtaan tehtiin lisäys, jonka mukaan rahattomana meritse voi matkustaa kaksi askelta kerrallaan, noppaa heittämättä.

Pelilaudalla esiintyvät paikannimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakuntien nimet ovat pelilaudalla englanninkielisissä muodoissaan. Peli laadittiin aikana, jolloin useimmat Afrikan maat olivat vielä siirtomaita.Niiden itsenäistymisen jälkeen monia paikannimiä on muutettu, eivätkä kaikki pelilaudalla esiintyvät nimet ole enää käytössä.[3][7]

Pelin aloituspaikat, joihin myös Afrikan tähti pelin lopussa viedään, ovat:[3]

Paikkakunnat, joita pelilaudalla esittää punainen ympyrä ja joihin pelikiekot sijoitetaan, ovat aakkosjärjestyksessä seuraavat:

Afrikan Tähden maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan Tähden MM-kisat on järjestetty neljä kertaa: vuosina 2005, 2007, 2009 ja 2011. Seuraavat kisat pidetään vuonna 2014. Turnaukseen saa osallistua kuka tahansa yli neljävuotias; käytännössä kaikki osallistujat ovat olleet suomalaisia. Finaalit, joihin karsitaan ympäri Suomea, pidetään Espoossa. Maailmanmestaruuden on voittanut kaksi kertaa Maxemilian Grönblom.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • [1]
  • [2]
  • Mannerla, Kari: ”Afrikan tähti”, 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Helsinki: Itämerenkeskussäätiö, 2006.
  • Simula, Timo: Afrikan Tähti lumoaa sukupolvesta toiseen. Keräilyharvinaisuus: aktiivikeräilijän lehti, 1998, 10. vsk, nro 2, s. 56–57. Kauvatsa: T. Simula. 0787-7102.
  1. a b c d Kaseva, Tuomas: Kari Mannerla, mainostoimiston johtaja, Helsingin Sanomat 12.7.2006. Viitattu 21.10.2014.
  2. Afrikan Tähden isä Kari Mannerla on kuollut. Kaleva 31.7.2006. Viitattu 21.10.2014.
  3. a b c d e Saari, Mikko: Peliarvostelu: Afrikan Tähti, Lautapeliopas. Viitattu 21.10.2014.
  4. a b Neljä miljoonaa Afrikan Tähteä! Lelukauppias 3 / 2013, sivu 13. Viitattu 21.10.2014.
  5. a b Afrikan Tähti täyttää 50 vuotta, Kauppalehti 12.09.2001, sivu 42. Viitattu 21.10.2014.
  6. Pärssinen, Manu: Näin syntyi Afrikan tähti kotitietokoneelle, V2.fi 17.09.2014. Viitattu 21.10.2014.
  7. Laine, Pia: Afrikan tähden kääntöpuoli, Maailman Kuvalehti 3.12.2007. Viitattu 21.10.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]