Valmet

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Valmet DNA)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Valmet-yrityksestä. Traktorista katso Valmet (traktori), autotehtaasta Valmet Automotive ja muista Valmet-tuotteista Luettelo Valmetin tuotteista.
Valmet Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: VALMT
Markkina-arvo Nousua5 653 milj. € (31.12.2021)[1]
ISIN FI4000074984
Perustettu 2013
Toimitusjohtaja Thomas Hinnerskov)[2]
Puheenjohtaja Mikael Mäkinen[3]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Keilasatama 5
Espoo, Suomi[3]
Toiminta-alue globaalisti
Toimiala teollisuustuotteet ja -palvelut
Liikevaihto Nousua 5 532 milj. € (2023)[4]
Liikevoitto Nousua 507 milj. € (2023) [5]
Nettotulos Nousua 473 milj. € (2023) [6]
Tilikauden tulos Nousua 359 milj. € (2023) [7]
Henkilöstö Nousua 19 000 (12.8.2024) [8]
Omistaja muun muassa Suomen valtio
Kotisivu www.valmet.com

Valmet Oyj on suomalainen suuryritys, jolla on noin 19 000 työntekijää[8] yli kolmessakymmenessä maassa. Valmetin asiakkaita ovat suuret sellu-, paperi- ja energiayhtiöt, joille se toimittaa teknologiaa, automaatiota ja palveluita.[9] Yhtiö kehittää myös uusia biojalostusprosesseja, joilla edistetään biomassaan perustuvien raaka-aineiden tehokasta käyttöä.[10]

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sen osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä. Vuonna 2021 Valmet oli liikevaihdoltaan Suomen 21. suurin yritys.[11]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Valmetin historia
Valmetin valmistama sähkömoottorijunayksikkö Sm1

Valmet, valtion entinen asetehdas ja entinen valtionyhtiö, on kokenut monta muodonmuutosta.[9] Valmetin taustalla on yli 200 vuoden teollisuushistoria.[12]

Valmet on valmistanut pitkän historiansa aikana muun muassa aseita, laivoja, kiskokalustoja, lentokoneita, autoja, paperikoneita, maa- ja metsätalouskoneita, instrumentteja ja talonrakennuksen laitteita.

Katso myös: Luettelo Valmetin tuotteista

Valmetin juuret

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin juuret ulottuvat pisimmillään 1750-luvulle. Helsingin edustalla sijaitsevassa Viaporin (Suomenlinnan) linnoituksessa toimi tuolloin pieni allastelakka, joka päätyi 1900-luvulla Suomen valtion omistukseen ja osaksi Valmetia.[9] Tamfelt, teknisten tekstiilien toimittaja, perustettiin vuonna 1797.[13]

Valmetissa on myös useita yrityksiä, jotka on perustettu 1800-luvulla. Karlstads Mekaniska Werkstad (KMW) aloitti toimintansa Ruotsissa vuonna 1865. Beloit Corporation aloitti 1858 valimotoiminnan Beloitin kaupungissa Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa ja Sunds Bruk, Sunds Defibrator Industries Ab:n edeltäjä, perustettiin Ruotsissa vuonna 1868.[13]

Valtion Metallitehtaat 1946–1950

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmetin valmistama M100 -sarjan metrojuna

Suomen valtion asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa. Perustamisvuonna yrityksellä oli noin 6 200 työntekijää.[14]

Valmet 1951–1998

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiömuodoksi tuli vuonna 1951 osakeyhtiö ja nimeksi Valmet Oy.[14] Entisissä asetehtaissa alettiin valmistaa muun muassa hammaslääkärintuoleja, trukkeja, paperikoneita ja Terhi-perämoottoreita.[9] Samana vuonna Valmet aloitti paperikoneiden valmistuksen[15] entisellä tykkitehtaallaan Rautpohjassa. Ensimmäinen paperikone toimitettiin vuonna 1953. Kansainvälisesti merkittäväksi paperikonevalmistajaksi Valmet kohosi 1960-luvun puolivälissä toimittaessaan useita koneita maailman johtaviin paperiteollisuusmaihin.[14] Vuonna 1961 Valmet oli Suomen kuudenneksi suurin yhtiö ja sillä oli 8 841 työntekijää.[14]

1970- ja 1980-luvuilla Valmet valmisti muun muassa laivoja, lentokoneita, rynnäkkökivääreitä, vetureita ja traktoreita, mutta vähitellen se alkoi keskittyä paperikoneisiin ja niihin liittyvään teknologiaan.[9] Vuonna 1988 yrityksellä oli 17 405 työntekijää.[14]

Metso 1999–2013

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Metso (entinen yritys)

Vuonna 1999 Valmet yhdistyi Rauma Oy:n kanssa, ja syntyi Metso Oy.[9]

Paperikoneista tuli Metson yksi liiketoiminta-alue. Vuonna 2000 Metso osti paperikonevalmistaja Beloit Corporationin huolto- ja varaosatoiminnot.[16]

Joulukuussa 2006 Metso osti norjalaisen Aker Kvaerner ASA:n Pulping- ja Power -liiketoiminnot.[17] Marraskuussa 2009 Metso kertoi ostaneensa Tamfelt Oyj:n.[18]

Vuoteen 2008 mennessä paperikoneiden kysyntä alkoi hiipua. Aiemmin liiketoiminnan arvo oli ollut yli miljardi euroa vuodessa. Syynä pudotukseen oli paperin kulutuksen lasku länsimaissa, joissa esimerkiksi uutisia alettiin enenevissä määrin lukea digitaalisesti paperin sijaan.[15]

Finanssikriisi oli kasvattanut voimakkaasti verkkokaupan määrää, mikä kasvatti myös pahvista tehtyjen pakkauslaatikoiden kysyntää. Pakkauskartonkia valmistettiin koneilla, jotka olivat merkittävästi edullisempia kuin paperikoneet ja joiden laatuvaatimukset olivat paljon matalammalla. Liiketoiminta ei ollut kovin houkuttelevaa, mutta siitä huolimatta yhtiö päätti panostaa kartonkiin. Se alkoi suunnitella aivan uudenlaista kartonkikonetta.[15]

Vuonna 2011 markkinoille tuotiin Opticoncept M -kartonkikone. Kone erosi aiemmista koneista esimerkiksi siinä, että asiakas saattoi valita siihen osat, jotka voitiin yhdistää toisiinsa Lego-palikoiden tapaan. Tämä tehosti ja yksinkertaisti koneiden suunnittelua.[15]

Lokakuussa 2013 ylimääräinen yhtiökokous päätti jakaa Metso Oyj:n kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi; Metsoksi ja Valmetiksi.[9] Jakautuminen tapahtui 31.12.2013, jolloin Kaivos ja maarakennus sekä Automaatio -liiketoiminnoista muodostui Metso Oyj.[12]

Valmet 2014–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminnoista muodostui uusi yhtiö, Valmet Oyj. Valmetin hallituksen puheenjohtajaksi tuli Jukka Viinanen, Metson hallituksen puheenjohtaja.[12] [15] Valmetin toimitusjohtajana aloitti Metson johtoryhmään kuulunut Pasi Laine.[19] Toimintoja saneerattiin ja tuotantoa keskitettiin ja siirrettiin osittain Suomesta ulkomaille. Työpaikkansa menetti 2 500 ihmistä.[15]

Maaliskuussa 2015 Valmetin hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Viinasen tilalle hallituksen ulkopuolelta ruotsalainen Bo Risberg.[12] Huhtikuussa Valmet toi sellutehtaiden, paperikoneiden ja energiakattiloiden rinnalle uuden tuotteen, automaation. Se osti Metsolta 340 miljoonalla eurolla prosessiautomaatiojärjestelmiä ja -palveluja (PAS) tarjoavan yksikön. Yksikön asiakkaista noin 80 prosenttia oli jo valmiiksi Valmetin asiakkaita ja oston avulla Valmet saattoi tarjota heille isompia kokonaisuuksia.[20][21] Heinäkuussa Valmet kertoi ostavansa Massimiliano Corsinin pehmopaperien ja kuitukankaiden valmistukseen tarvittavien uudelleenrullaimien valmistustoiminnan Italian Pesciasta.[22]

Vuonna 2017 Valmetilla oli Suomessa 4 600 työntekijää, joista 1 300 työskenteli valmistavassa tuotannossa, esimerkiksi hitsaajina.[23]

Alkuvuonna 2019 Valmet osti pohjoisamerikkalaisen, 650 henkilöä työllistäneen GL&V-yhtiön.[24] GL&V oli sellu- ja paperiteollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja[25], eli se esimerkiksi toimitti uutta teknologiaa metsäteollisuudelle, uusi metsäteollisuuden koneita ja myi varaosia sellu- ja paperiteollisuudelle.[24] Toukokuussa Valmet osti yhdysvaltalaisen J&L Fiber ­Services -yrityksen, joka työllisti noin 100 henkilöä Winconsinin osavaltiossa. J&L valmisti matalasakeusjauhinteriä, jota käytetään sellun ja paperin valmistuksessa.[25] Molemmista yhtiöistä tuli osa Valmetin palveluliiketoimintaa.[25] Syyskuussa 2019 Valmet kertoi rakentavansa uuden kuituteknologialaitoksen Sundsvallin kuntaan Ruotsiin. Koelaitoksen tavoitteena on vahvistaa bioenergian, biopolttoaineiden ja biokemikaalien tutkimus- ja kehitystyötä. Laitoksessa on muun muassa uusi BioTracTM-pilottilaitteisto, jossa käytetään Valmetin DNA -ohjausjärjestelmää.[10] Paperi-, kartonki- ja pehmopaperikoneiden yhteenlaskettu liikevaihto oli miljardi euroa. Perinteisten paperikoneiden osuus oli noin kymmenen prosenttia, eli vuositasolla 1–2 paperikonetta. Vuoteen 2013 verrattuna yhtiön liikevaihto oli kasvanut lähes 40 prosenttia ja sen liiketulos oli kuusinkertaistunut.[15]

Valmet 2020–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Neles

Kesäkuun lopulla 2020 Metsosta irrotettiin teollisuusventtiileihin ja virtauksensäätöön erikoistunut Neles. Suomen valtio myi 15 prosentin osuutensa Valmetille.[19] Heinäkuun puolivälissä ruotsalainen Alfa Laval tarjoutui ostamaan Neleksen. Valmetin toimitusjohtaja Laine soimasi Neleksen hallitusta harkitsemattomasta toiminnasta ja liian halvan hinnan hyväksymisestä. Laine oli johtanut aikoinaan Nelesin liiketoimintaa ja oli kuvitellut Valmetin voivan ostaa aikaa myöten lisää sen osakkeita. Alfa Lavalin toimitusjohtaja kertoi saaneensa Neleksen "korona-alennuksella" ja ruotsalainen talouslehti Dagens Industri ilakoi kannessaan ruotsalaisten omistavan Suomen teollisuuden. Valmet alkoi ostaa Neleksen osakkeita. Syksyyn mennessä Valmet omisti lähes 30 prosenttia osakkeista. Alfa Laval sai ostotarjouksensa tueksi vain kolmasosan Neleksen omistajista ja vetäytyi kisasta marraskuussa.[19]

Tammikuussa 2021 Valmet kertoi toimittavansa ruotsalaisen Renewcellin tehtaille laitteistoja, joilla voidaan valmistaa liukosellua kierrätysvaatteista ja -tekstiileistä.[26] Toukokuussa Valmet kertoi toimittavansa selluloosasta tekstiilikuitua tekevälle Spinnovalle kuivausteknologiaa.[26] Valmetin tekstiiliteollisuudelle valmistamille laitteistoille on kysyntää Euroopassa, sillä EU-maissa käytöstä poistettavien tekstiilien keräys kierrätykseen on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä. Valmet oli kehittänyt kierrätysteknologiaa Renewcellin kanssa vuosia ja rakensi sen kanssa pilottilaitoksen sekä tehtaan Sundsvalliin.[26] Heinäkuussa 2021 Valmet ja Neles sopivat yhdistymisestä.[27] Neleksen omistajat saivat 18,8 prosenttia yhdistyvästä yhtiöstä. Yhtiöiden synergioita myynnissä pidettiin suurina. Neleksen avulla haluttiin kasvattaa myyntiä automaatiojärjestelmissä, mutta sen tuotteita haluttiin myydä myös paperiteollisuudelle.[19]

Neles fuusioitui Valmetiin huhtikuussa 2022 ja siitä tuli Valmetin viides liiketoimintalinja, Virtauksensäätö.[28] Yhtiöissä oli useita johtajia ja työntekijöitä, jotka tunsivat toisensa Metso-ajoilta. Yhdistymisen jälkeen yrityksessä oli 17 000 työntekijää, joista 3 000 tuli Neleksestä.[29]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmetin Rautpohjan tehdas Jyväskylässä

Vuonna 2015 Valmetin päätuotantopaikat olivat Jyväskylän Rautpohjassa, Ruotsin Karlstadissa ja Sundsvallissa ja Kiinan Xianissa ja Shanghaissa.[30] Rautpohjassa suunniteltiin paperi- ja kartonkikoneita, valmistettiin avainkomponentteja kuten perälaatikoita ja avainteloja sekä koottiin Eurooppaan meneviä konetoimituksia.[30]

Vuonna 2019 Valmetin suurin yksittäinen tuotantolaitos oli Jyväskylän Rautpohjassa.[31]

Vuonna 2020 Valmetilla oli 13 600 työntekijää, joista Suomessa 5 200. Yhtiön tuotekehitys oli keskittynyt Suomeen ja Ruotsiin.[15]

Johto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2022 Valmetin johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Pasi Laineen lisäksi Katri Hokkanen, Bertel Karlstedt, Julia Macharey, Aki Niemi, Petri Paukkunen, Sami Riekkola, Anu Salonsaari-Posti, Vesa Simola, Simo Sääskilahti, Celso Tacla, Jukka Tiitinen, Jari Vähäpesola ja Xiangdong Zhu.[32]

Valmetin hallitukseen kuuluu 5–8 varsinaista jäsentä. Kesällä 2022 hallitukseen kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Mikael Mäkinen, hallituksen varapuheenjohtaja Jaakko Eskola ja Pekka Kemppainen, Monika Maurer, Eriikka Söderström, Aaro Cantell, Anu Hämäläinen, Per Lindberg sekä henkilöstön edustajana Juha Pöllänen.[33]

Omistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat 30. huhtikuuta 2023 olivat:[34]

  1. Solidium Oy (Suomen valtion sijoitusyhtiö) – 10,10 %
  2. Oras Invest Oy – 5,74 %
  3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma – 3,80 %
  4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen – 3,17 %
  5. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo – 1,31 %
  6. Valtion Eläkerahasto – 1,14 %

Yhteistyökumppaneita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin, Fortumin ja VTT:n yhteisessä bioöljyprojektissa kaupallistettiin integroitu pyrolyysiteknologia, jolla voidaan tuottaa uusiutuvaa bioöljyä korvaamaan teollisuuden lämmitysöljyä. Jatkoprojektissa Valmet ja Fortum kehittivät teknologiaa, jolla voidaan tuottaa lignoselluloosaperäisiä polttoaineita, kuten liikennepolttoaineita tai bionesteitä. Ne tekivät yhteistyötä ruotsalaisen öljynjalostajan Preemin kanssa.[35]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 maailmassa oli 3 800 sellu- ja paperitehdasta ja niistä yli puolet on Valmetin asiakkaita.[36]

Valmetin liiketoimintaan kuuluu viisi liiketoimintalinjaa: Palvelut, Paperit, Sellu ja Energia, Automaatiojärjestelmät ja Virtauksensäätö.[28]

Automaatiojärjestelmät

Automaatiojärjestelmät-liiketoiminta valmistaa toiminnanohjausjärjestelmiä, joilla ohjataan muun muassa sellu- ja paperitehtaita. Järjestelmiä voi käyttää myös mobiilisti.[15] Valmetin automaatiojärjestelmillä voidaan ohjata tehtaiden toimintaa, esimerkiksi paperikoneiden venttiilejä.[19] Yksikön asiakkaat toimivat paperi-, sellu- ja energiateollisuuden lisäksi esimerkiksi meijereissä, öljynjalostamoissa, kaasuterminaaleissa ja risteilyaluksissa.[37] Tuotevalikoimaan kuuluu myös teollista prosessia analysoivia kamerajärjestelmiä ja skannereita sekä risteily- ja rahtialusten automaatiolaitteistoja.[37]

Yksikön suurimpiin asiakkaisiin kuuluu Royal Caribbean Cruises, yksi maailman suurimmista risteilyvarustamoista. Valmet toimittaa aluksiin automaatiotilauksia, joilla katetaan laivan järjestelmät koneistosta ilmanvaihtoon. Rahtialuksiin se toimittaa rikkipesureita ja niihin liittyviä järjestelmiä.[37]

Valmet DNA -automaatiojärjestelmän avulla erilaisia prosesseja koskevat tiedot voidaan räätälöidä käyttäjien ja käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan.[38] Esimerkiksi Lahti Energia käyttää Valmet DNA -järjestelmää ohjaamaan tuotantoaan lämpölaitoksissaan Lahdessa, Heinolassa ja Vääksyssä.[39] Järjestelmään lisättiin vuonna 2019 selainpohjainen käyttöliittymä.[38]

Valmetin laadunhallintaratkaisu on nimeltään Valmet IQ.[40]

Valmetin automaatiotoimintojen pääkonttori sijaitsee Tampereen Härmälässä.[37] Valmetilla on kahdeksan suorituskykykeskusta, joissa se palvelee etänä teollisuusasiakkaidensa tuotantoa. Keskuksissa analysoidaan esimerkiksi asiakasyritysten paperi- ja kartonkikonetuotantolinjoilta kerättyä dataa, jonka perusteella heille voidaan tarjota etätukea ja erilaisia teollisen internetin sovelluksia ja palveluita.[37]

Palvelut

Palvelut-liiketoiminta on Valmetin suurin liiketoimintalinja, esimerkiksi vuonna 2019 sen osuus Valmetin liikevaihdosta oli yli kolmannes. Se tarjoaa asiakkailleen koneiden kunnossapitoa, etähallintaa, varaosia ja kulutusosia.[15]

Paperit

Paperit-liiketoimintalinjan asiakkaille toimitetaan paperi- ja kartonkikoneita ja vanhojen koneiden uudistuksia.[31] Asiakkaat valmistavat kartongista, pehmopaperista ja paperista esimerkiksi pakkauksia, nenäliinoja, käsipyyhkeitä, WC-paperia ja kirjoitus- ja painopaperia.[31]

Valmet valmistaa paperi- ja kartonkikoneita. Se on toimittanut esimerkiksi saksalaiselle Palmille kartonkikoneen, joka valmistaa aaltopahvin pintamateriaalia 12 metriä leveälle rullalle minuutissa kahden kilometrin verran.[19]

Sellu ja energia

Sellu ja Energia -liiketoimintalinja tekee kokonaisia sellutehtaita sekä biomassaa tai lajiteltua jätettä polttavia kattiloita.[15] Liiketoimintaan kuuluu muun muassa biomassan muunnosteknologiat.

LignoBoostin avulla voidaan tuottaa uusiutuvaa ligniiniin perustuvaa raaka-ainepohjaa esimerkiksi biokemikaaleille, komposiiteille, liikennepolttoaineille, teknisiin hiiliin, liimoihin sekä hiilikuituihin.[41] Valmetin LignoBoost-teknologian kehitti alun perin Ruotsissa toimivat tutkimuslaitos Innventia ja Chalmersin teknillinen yliopisto Göteborgissa. Vuonna 2008 teknologia hankittiin Valmetille ja sen kehittämistä jatkettiin. LignoBoost on ligniininerotuslaitos, joka integroidaan sellutehtaan kylkeen erottelemaan ligniiniä mustalipeästä. LignoBoosteja on toimitettu esimerkiksi Stora Ensolle [41] ja amerikkalaiselle Domtarille, joka otti sen käyttöön ensimmäisenä.[42]

Valmetilla on muitakin bioteknologiaratkaisuja, kuten biohiili, ratkaisuja toisen sukupolven bioetanolin valmistukseen, pyrolyysiöljy sekä biomassan suora ja epäsuora kaasutus.[43]

Virtauksensäätö

Virtauksensäätö (entinen Neles) on erikoistunut metsä-, öljy- ja kaasuteollisuuden käyttämiin venttiileihin ja niiden ohjaimiin.[19]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2021 Valmet valittiin kahdeksatta kertaa peräkkäin Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin (DJSI). Yhtiö listattiin sekä Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World että DJSI Europe -indekseihin.[44]
  • Vuonna 2019 Kasvu Open palkitsi Valmetin Suomen Kasvupalkinnolla, perusteluina yhtiön vahva kasvu ja se, miten se rakentaa teknologiayhtiöstä maailman parasta palveluyritystä. Yhtiö sai kiitosta myös vastuullisuudesta ja liiketoiminnan välillisistä vaikutuksista alihankintaverkostoon.[31]
  • Vuonna 2019 tehdyssä ammattilaistutkimuksessa Valmet oli toiseksi suosituin tekniikan alan työnantaja. Vuosittaisen kyselyn toteuttaja on Universum Global.[45] Vuonna 2022 Valmet oli samassa tutkimuksessa kolmanneksi suosituin työpaikka.[46]
  • Tammikuussa 2020 Valmet sijoittui kansainvälisen CDP-järjestön tekemässä yritysten ilmastotoimien vertailussa 179 parhaimman yrityksen joukkoon. Vertailussa oli mukana kaikkiaan 8 000 yritystä.[47]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tilinpäätös 2021 Valmet. Viitattu 25.7.2022.
  2. ↑ Thomas Hinnerskov aloittaa Valmetin toimitusjohtajana 12. elokuuta 2024 5.6.2024. Valmet. Viitattu 5.7.2024.
  3. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä tiedot ei löytynyt
  4. ↑ Valmetin factsheet Valmet. Viitattu 12.8.2024.
  5. ↑ Valmetin factsheet Valmet. Viitattu 12.8.2024.
  6. ↑ Valmetin factsheet Valmet. Viitattu 12.8.2024.
  7. ↑ Valmetin factsheet Valmet. Viitattu 12.8.2024.
  8. ↑ a b Valmetin factsheet Valmet. Viitattu 12.8.2024.
  9. ↑ a b c d e f g Näin Urho Kekkonen ja Valmetin perämoottori pelastivat Suomen pääministerin Innsbruckin olympialaisissa 1964 Helsingin Sanomat. 9.2.2018. Viitattu 21.4.2018.
  10. ↑ a b Alexandra Huhta: Valmet rakentaa uuden koelaitoksen Sundsvalliin Arvopaperi. Viitattu 13.3.2020.
  11. ↑ Talouselämä: TE500 Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  12. ↑ a b c d Valmet saa hallituksen puheenjohtajan Ruotsista Kauppalehti. Viitattu 12.11.2015.
  13. ↑ a b Historia Valmet. Viitattu 18.6.2021.
  14. ↑ a b c d e Björklund, Nils: Valmet - asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi, s. 333. Jyväskylä: Gummerus, 1990. ISBN 952-90-2552-1
  15. ↑ a b c d e f g h i j k Teollisuus | Valmet oli tehnyt maailman upeimmat paperikoneet, kunnes bisnes suli alta – Nyt yhtiöllä menee erinomaisesti: ”Ei ole totta, ettei Suomessa kannattaisi valmistaa mitään” Helsingin Sanomat. 14.9.2020. Viitattu 28.7.2022.
  16. ↑ LYHYESTI | Yhdysvaltain viranomaiset hyväksyivät Metson Beloit-kaupan Helsingin Sanomat. 20.4.2000. Viitattu 25.7.2022.
  17. ↑ Tekniikka&Talous: Metso ostaa Aker Kvaernerin Pulping ja Power -liiketoiminnan Tekniikka&Talous. Viitattu 25.7.2022.
  18. ↑ Metso ja Tamfelt yhdistyvät Yle Uutiset. 5.11.2009. Viitattu 25.7.2022.
  19. ↑ a b c d e f g Yrityskaupat | Vuosi sitten Pasi Laine voitti taistelun Neleksestä, ja nyt Valmetin pitää päättää, mitä se yhtiöllä haluaa tehdä Helsingin Sanomat. 4.11.2021. Viitattu 28.7.2022.
  20. ↑ Valmetilla vauhti päällä Kauppalehti. Viitattu 11.11.2015.
  21. ↑ Valmetilla ja Metsolla iso yrityskauppa: arvo 340 miljoonaa Taloussanomat. Viitattu 11.11.2015.
  22. ↑ Valmet ostaa liiketoimintaa Massimiliano Corsinilta Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  23. ↑ Pekka Lähteenmäki: "Lasikatto rikki ja töitä pojille" – Valmet torjuu lasikattoa ja järjesti työharjoittelua sadalle nuorelle Talouselämä. Viitattu 9.10.2017.
  24. ↑ a b Valmet ostaa GL&V-yhtiön – kauppahinta yli 100 miljoonaa Ilta-Sanomat. 26.2.2019. Viitattu 13.3.2020.
  25. ↑ a b c Maija Tamminen: Valmet jatkaa ostolinjallaan – jo toinen yrityskauppa tänä vuonna Pohjois-Amerikassa Talouselämä. Viitattu 13.3.2020.
  26. ↑ a b c Tekstiiliteollisuus | Tekstiilien kierrätys on kuuma kasvualue, ja yritykset tietävät sen – sellutehtaita tekevä Valmet opettelee nyt käsittelemään vaatejätettä Helsingin Sanomat. 6.6.2021. Viitattu 28.7.2022.
  27. ↑ Sibakov, Jutta: Nyt se on varmaa: Valmet ja Neles sulautuvat, Valmetin osake putosi uutisen jälkeen – ”Markkinat eivät hahmota Valmetin logiikkaa” Helsingin Sanomat. Viitattu 10.8.2021.
  28. ↑ a b Nihtinen, Rono: Valmetin ja Neleksen fuusio astuu voimaan ja Neles purkautuu Kauppalehti. 1.4.2022. Viitattu 1.4.2022.
  29. ↑ Perttu Räisänen: Valmetin odottama Neles-fuusio vahvistaa yhtiön ”pyhää kolminaisuutta” – Venttiileistä haetaan nyt uutta ponnahduslautaa etenkin automaatiolle Kauppalehti. Viitattu 26.7.2022.
  30. ↑ a b Helena Raunio: Valmet trimmaa alihankkijaverkostonsa Tekniikka&Talous. Viitattu 25.7.2022.
  31. ↑ a b c d Janne Pöysti: Suomen Kasvupalkinnon saaneen Valmetin Jari Vähäpesola: ”Tämä on tosi hieno kunnianosoitus meidän henkilöstölle” Kauppalehti. Viitattu 13.3.2020.
  32. ↑ Valmetin johtoryhmä www.valmet.com. Viitattu 25.7.2022.
  33. ↑ Valmetin hallitus www.valmet.com. Viitattu 25.7.2022.
  34. ↑ Suurimmat osakkeenomistajat www.valmet.com. Viitattu 21.5.2023.
  35. ↑ Miina Rautiainen: Valmet ja Fortum kehittävät uudenlaisia tapoja valmistaa biopolttoaineita – suomalaista teknologiaa Ruotsiin Tekniikka & talous. Viitattu 13.3.2020.
  36. ↑ Uusia teknologioita ja vanhojen sovelluksia Paperi ja puu. 20.9.2019. Viitattu 13.3.2020.
  37. ↑ a b c d e Perttu Räisänen: Valmet automatisoi maailmaa Tampereelta: ”Aikaansaamamme säästöt ovat tuoneet meille jopa seitsemännumeroisia bonuksia” Kauppalehti. Viitattu 13.3.2020.
  38. ↑ a b TIVI: Paperitehdas saa web-käyttöliittymän Tivi. Viitattu 13.3.2020.
  39. ↑ Anna Juvonen: Valmetille kahden miljoonan euron tilaus Lahdesta Kauppalehti. Viitattu 13.3.2020.
  40. ↑ Henri Linnainmaa: Valmetille noin 100 000 000 euron tilaus kartonkikoneesta Turkkiin Tekniikka&Talous. Viitattu 28.7.2022.
  41. ↑ a b Ligniini jalostuu energiaa pitemmälle Paperi ja puu. 5.10.2016. Viitattu 13.3.2020.
  42. ↑ Jorma Pöysä: UPM kehittää sovelluksia ligniinille - puolet vanerin myrkyllisestä fenolista voidaan jo korvata Kauppalehti. Viitattu 13.3.2020.
  43. ↑ Valmetin toimittama Sunilan tehtaan LignoBoost-laitos luovutettu Stora Ensolle www.ammattilehti.fi. Viitattu 13.3.2020.
  44. ↑ Valmet sisällytettiin Dow Jones Sustainability -indeksiin maailman kestävän kehityksen johtajien joukkoon | ammattilehti.fi www.ammattilehti.fi. Viitattu 2.9.2022.
  45. ↑ Anna-Kaisa Urpelainen: Nuoret naiset eivät pidä Nokiaa houkuttelevana työnantajana – "Nokialla on mielikuvallinen ongelma" Talouselämä. Viitattu 13.3.2020.
  46. ↑ Harri Repo: Tekniikan opiskelijoiden palkkatoiveet räjähtäneet ja suosikkityöpaikat menneet uusiksi – Katso listat miesten ja naisten suosikeista Tekniikka&Talous. Viitattu 2.9.2022.
  47. ↑ Sanna Pekkonen: Maailman ilmastojohtajat listattiin – kärkijoukkoon mahtui neljä suomalaista yhtiötä Talouselämä. Viitattu 13.3.2020.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Björklund, Nils G.: Valmet: Asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi, Gummerus, 1990

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valmet.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valmet&oldid=22746710”