Ero sivun ”Fukoosi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: {{Orgaaninen yhdiste | nimi = Fukoosi | iupac = (3S,4R,5S,6S)-6-metyylioksaani-2,3,4,5-tetroli (L-fukoosi)<br/>(3R,4S,5R,6R)-6-metyylioksaani-2,3,4,5-tetroli (D-fuk...
 
Rivi 20: Rivi 20:
===L-fukoosi===
===L-fukoosi===
[[Kuva:L-Fucose pyranose chemical structure.png|thumb|left|250px|L-fukoosin pyranoosimuoto]]
[[Kuva:L-Fucose pyranose chemical structure.png|thumb|left|250px|L-fukoosin pyranoosimuoto]]
Fukoosia esiintyy [[rakkolevä|rakkolevissä]], joissa se muodostaa [[fukoidaani]]polysakkaridin perusrungon. Lisäksi yhdistettä tavataan [[merisiilit|merisiilten]] ja [[sammakkoeläimet|sammakkoeläinten]] munissa ja tragenttikumissa. Nisäkkäillä fukoosia tavataan monissa [[glykaani|glykaaneissa. Muun muassa [[Veriryhmät|A- ja B-veriryhmien]] antigeeneissä. L-fukoosi liittyy glykoproteiineihin [[Glykosidisidos|O- tai N-glykosidisidoksella]]. Fukoosin siältävillä glykaaneilla on monia tärkeitä tehtäviä nisäkkäiden elimistössä. Ne muun muassa osallistuvat [[verensiirto]]on, [[selektiini]]välitteiseen [[adheesio]]on. L-fukoosia tuotetaan käsittelemällä rakkolevää laimealla suolahapolla ja tämän jälkeen syntyvä tuote puhdistetaan ja fukoosi kiteytetään.<ref name="advances" /><ref name="alen" /><ref name ="fucose">{{Lehtiviite | Tekijä =Daniel J. Becker & John B. Lowe | Otsikko =Fucose: biosynthesis and biological function in mammals | Julkaisu =Glycobiology | Ajankohta =2003 | Vuosikerta =13 | Numero =7 | Sivut =41-53 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Oxford Journals | Selite= | Tunniste= | www =http://glycob.oxfordjournals.org/cgi/content/full/13/7/41R | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.7.2010 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref>
Fukoosia esiintyy [[rakkolevä|rakkolevissä]], joissa se muodostaa [[fukoidaani]]polysakkaridin perusrungon. Lisäksi yhdistettä tavataan [[merisiilit|merisiilten]] ja [[sammakkoeläimet|sammakkoeläinten]] munissa ja tragenttikumissa. Nisäkkäillä fukoosia tavataan monissa [[glykaani|glykaaneissa]]. Muun muassa [[Veriryhmät|A- ja B-veriryhmien]] antigeeneissä. L-fukoosi liittyy glykoproteiineihin [[Glykosidisidos|O- tai N-glykosidisidoksella]]. Fukoosin siältävillä glykaaneilla on monia tärkeitä tehtäviä nisäkkäiden elimistössä. Ne muun muassa osallistuvat [[verensiirto]]on, [[selektiini]]välitteiseen [[adheesio]]on. L-fukoosia tuotetaan käsittelemällä rakkolevää laimealla suolahapolla ja tämän jälkeen syntyvä tuote puhdistetaan ja fukoosi kiteytetään.<ref name="advances" /><ref name="alen" /><ref name ="fucose">{{Lehtiviite | Tekijä =Daniel J. Becker & John B. Lowe | Otsikko =Fucose: biosynthesis and biological function in mammals | Julkaisu =Glycobiology | Ajankohta =2003 | Vuosikerta =13 | Numero =7 | Sivut =41-53 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Oxford Journals | Selite= | Tunniste= | www =http://glycob.oxfordjournals.org/cgi/content/full/13/7/41R | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.7.2010 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref>


==Metabolia==
==Metabolia==

Versio 15. heinäkuuta 2010 kello 14.10

Fukoosi
[[Tiedosto:|275px|]]
Tunnisteet
IUPAC-nimi (3S,4R,5S,6S)-6-metyylioksaani-2,3,4,5-tetroli (L-fukoosi)
(3R,4S,5R,6R)-6-metyylioksaani-2,3,4,5-tetroli (D-fukoosi)
CAS-numero (L-fukoosi)
3615-37-0 (D-fukoosi) 2438-80-4 (L-fukoosi)
3615-37-0 (D-fukoosi)
PubChem CID [1]
SMILES CC1C(C(C(C(O1)O)O)O)O [1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C6H12O5
Moolimassa 164,156 g/mol
Sulamispiste 140-143 °C[2]

Fukoosi eli rodeoosi tai 6-deoksi-galaktoosi ( C6H12O5) on heksooseihin kuuluva deoksisokeri. Rakenteeltaan se eroaa galaktoosista siten, että yksi galaktoosin hydroksyyliryhmistä on korvautunut vetyatomilla. Fukoosia esiintyy monissa eliöissä.

Esiintyminen luonnossa

D-fukoosi

D-fukoosi on luonnossa esiintyvänä fukoosin isomeereista harvinaisempi. Sitä on tavattu glykosidina Keski- ja Etelä-Amerikassa kasvavien kiertokasvien juurakoista. Lisäksi sitä on tavattu muutamista bakteerilajeista kuten Actinobacillus actenomycetemcomitans, Campylobacter jejuni ja Caulobacter crescentus, joissa se on osa polysakkarideja. D-fukoosia voidaan valmistaa kiertokasvien glykosideista hajottamalla ne happoliuoksella. Sitä voidaan valmistaa myös synteettisesti D-galaktoosista korvaamalla hydroksyyliryhmä vetyatomilla. Vesiliuoksissaan D-fukoosi esiintyy pääosin rengasrakenteisena pyranoosina[2][3]

L-fukoosi

L-fukoosin pyranoosimuoto

Fukoosia esiintyy rakkolevissä, joissa se muodostaa fukoidaanipolysakkaridin perusrungon. Lisäksi yhdistettä tavataan merisiilten ja sammakkoeläinten munissa ja tragenttikumissa. Nisäkkäillä fukoosia tavataan monissa glykaaneissa. Muun muassa A- ja B-veriryhmien antigeeneissä. L-fukoosi liittyy glykoproteiineihin O- tai N-glykosidisidoksella. Fukoosin siältävillä glykaaneilla on monia tärkeitä tehtäviä nisäkkäiden elimistössä. Ne muun muassa osallistuvat verensiirtoon, selektiinivälitteiseen adheesioon. L-fukoosia tuotetaan käsittelemällä rakkolevää laimealla suolahapolla ja tämän jälkeen syntyvä tuote puhdistetaan ja fukoosi kiteytetään.[3][2][4]

Metabolia

Fukoosiryhmä liitettään glykaaneihin fukosyylitransferaasientsyymien välityksellä GDP-fukoosista, jota muodostuu GDP-manoosista tai fukoosi-1-fosfaatista. Bakteerit kykenevät entsyymeillään katalysoimaan fukoosin muuntumista fukuloosiksi, joka on ketoheksoosisokeri, kun fukoosi on aldoheksoosi. Nisäkkäät kataboloivat fukoosin eri tavalla. Sikojen maksasolujen sisältävät entsyymit muokkaavat fukoosista maitohappoa.[4]

Lähteet

  1. Fucose – Substance summary NCBI. Viitattu 15. heinäkuuta 2010.
  2. a b c Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 970. Gummerus Kirjapaino Oy, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  3. a b Derek Horton: Advances in Carbohydrate Chemistry and Biochemistry, s. 34-37. Academic Press, 2004. ISBN 9780120072590. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.7.2010). (englanniksi)
  4. a b Daniel J. Becker & John B. Lowe: Fucose: biosynthesis and biological function in mammals. Glycobiology, 2003, 13. vsk, nro 7, s. 41-53. Oxford Journals. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.7.2010. (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.