Ero sivun ”CSC – Tieteen tietotekniikan keskus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p malline pois |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Korjattava/päivitys|Tiedot uusimmista supertietokoneista puuttuvat (Mahti ja Puhti)}} |
|||
{{Yritys |
{{Yritys |
||
| nimi = CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy |
| nimi = CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy |
||
Versio 22. huhtikuuta 2021 kello 09.21
| CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1993 (yhtiöittäminen) |
| Toimitusjohtaja | Kimmo Koski[1] |
| Puheenjohtaja | Mirjami Laitinen[1] |
| Kotipaikka | Espoo[1] |
| Liikevaihto | 35,7 milj. € (12/2015)[1] |
| Nettotulos | 350 000 € (12/2015)[1] |
| Henkilöstö | 395 (12/2019)[1] |
| Omistaja | Suomen valtio 70%, suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut 30% |
| Kotisivu | csc.fi |
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy on Espoon Keilaniemessä sijaitseva valtion ja korkeakoulujen omistama, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima voittoa tavoittelematon osakeyhtiö.
CSC:n toiminta alkoi Valtion tietokonekeskuksessa (VTKK) vuonna 1971 Suomen ensimmäisen yliopistojen keskustietokoneen Univac 1108:n tukiyksikkönä (Käytön tietokonetoimisto 2). Kun CSC yhtiöitettiin vuonna 1993 nimeksi tuli CSC – Tieteellinen laskenta Oy. Vuoden 1996 alussa CSC:n tie erosi VTKK:sta, kun Tietotehtaasta ja VTKK:sta syntyi TT Tieto Oy, nykyisin TietoEVRY Oyj. Vuonna 1997 CSC:n koko osakekanta siirtyi opetusministeriölle. Syyskuussa 2008 CSC:n uudeksi nimeksi vaihtui CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (CSC – IT Center for Science Ltd.). Uusi virallinen nimi kuvastaa paremmin CSC:n nykyisiä tietoteknisiä palveluja, jotka kattavat perinteisten laskenta- ja tietoliikennepalvelujen lisäksi ohjelmisto-, data- ja tietohallintopalvelut.
CSC on tarjonnut historiansa ajan korkeakouluille huippuluokkaa olevaa tieteen tietotekniikkaa. Yliopistojen ja tutkimuksen tietoverkon Funetin (Finnish University and Education Network) rakentamisen laskentapalvelujen jakamiseksi CSC aloitti yhdessä yliopistojen kanssa vuonna 1983. Vuonna 1988 yliopistot yhdistettiin ensimmäisinä Suomessa maailmanlaajuiseen Internet-verkkoon. Vuonna 1989 CSC hankki Suomen ensimmäisen supertietokoneen yliopistoille (Cray X-MP).
Vuodesta 2005 alkaen CSC on operoinut korkeakoulujen Haka-luottamusverkostoa, jonka avulla korkeakoulujen opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää muiden organisaatioiden palveluita oman kotiorganisaationsa käyttäjätunnuksilla.[2]
Loppuvuodesta 2012 avattiin CSC:n uusi datakeskus Kajaanissa. Entisen paperitehtaan infrastruktuuria hyödyntävään keskukseen sijoitettiin 2012–2014 CSC:n uusimmat supertietokoneet Sisu ja Taito.[3]
Supertietokoneet
CSC:n palvelinympäristö käsittää useita eri supertietokoneita, tietokantapalvelimia ja informaatiopalvelimia, jotka on kytketty toisiinsa nopeilla tietoliikenneyhteyksillä. Tulosten tallennukseen on tarjolla mittavat tiedosto- ja arkistopalvelimet. CSC:n koneisiin saa yhteyden Funet-verkon kautta.
Sisu ja Taito
2013 Kajaanin uuteen datakeskukseen asennettiin CSC:n uudet supertietokoneet: Cray XC30 "Cascade" -perustainen Sisu, sekä HP ProLiant SL230s -palvelimista koostuva superklusteri Taito.[4] Aluksi järjestelmien suorituskyky oli molemmilla noin kolminkertainen edellisen sukupolven Superkoneeseen (Louhi) verrattuna (Taito 190 Tflop/s). Sisu avattiin käyttäjille maaliskuussa 2013 ja Taito avattiin myöhemmin samana keväänä.[5]
Sisu sai lopullisen kokoonpanonsa, kun koneen prosessorit vaihdettiin syyskuussa 2014 uusiin Intelin Xeon E5 Haswell -palvelinprosessoreihin. Teoreettinen huipputeho on 1,7 petaflopsia eli 1,7 · 1015 liukulukulaskutoimitusta sekunnissa, mikä teki siitä tuolloin Pohjoismaiden nopeimman supertietokoneen.
Suomalaisille ja eurooppalaisille tutkijoille Sisusta on monialaista hyötyä. Sitä käyttävät esimerkiksi ilmaston, astrofysiikan ja nanotekniikoiden tutkijat, samoin materiaali- ja biotieteilijät sekä fuusioenergian ja uusiutuvien energiamuotojen tutkijat.[6]
Louhi ja Murska
CSC:n edelliset tehokkaimmat supertietokoneet olivat Cray XT4/XT5 (Louhi) ja HP CP4000 BL Proliant (Murska).
Cray XT4/XT5:n huipputeho oli 10,5 Tflop/s (10,5 biljoonaa liukulukuoperaatiota sekunnissa) ja sen lopullisessa kokoonpanossa vuoden 2008 lopussa huipputeho oli 70 Tflop/s. HP CP4000 BL Proliant -superklusterin huipputeho oli 10,6 Tflop/s.
Vuoden 2008 jälkimmäisellä supertietokoneiden TOP500 -listalla CSC:n Louhi sijoittui sijalle 32 mitatulla 76,5 Tflop/s:n huipputeholla.[7]
Puhti
Puhti on supertietokone, jonka suorituskyky on 1,8 petaflopsia.[8] Puhdissa on 682 suoritinnoodia, joissa kussakin kaksi Intel Xeon -suoritinta.[8] Puhti-AI sisältää 80 laskentanoodia, joissa on kussakin noodissa tekoälyä varten neljä Nvidian Volta -arkkitehtuurin GPU:ta ja kaksi Intel Xeon -suoritinta.[8]
Mahti
CSC:n Mahti nousi TOP500-listan sijalle 47 kesäkuun 2020 listalla.[9] Eurooppalaisittain tietokone on 17. sijalla 5,39 petaflopsin suorituskyvyllä.[9] Mahti käyttää Mellanoxin kytkentäverkkoa ja AMD Epyc (Rome) -suorittimia.[9] Laskentaytimiä on noin 180 000 ja tallennustilaa 9 petatavua.[9]
LUMI
Vuonna 2020 Kajaaniin sijoitetaan uusi supertietokone LUMI (engl. Large Unified Modern Infrastructure), josta tulee yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista. Teoreettinen huipputeho on yli 200 petaflopsia eli 200 · 1015 liukulukulaskutoimitusta sekunnissa.[10]
Lokakuussa 2020 kerrottiin eurooppalaisen EuroHPC-hankkeen rahoittaman tietokoneen hankinnan myöntämisestä Hewlett Packard Enterprise:lle (HPE).[11] Tietokoneen teoreettiseksi huipputehoksi sanotaan yli 550 petaflopsia, joka ylittää RIKEN-instituutin Fugakun saavuttaman 415,5 petaflopsia.[11]
Tietokone aloittaa toimintansa vuoden 2021 aikana.[12]
Ympäristö
CSC:n kaksi palvelinkeskusta kuluttivat 2009 kahdeksan gigawattituntia sähköä vuodessa.[13] Sähkö ostetaan Ekoenergia-merkittynä. Maailman ekotehokkaimpien tietokoneiden Green 500 -listalla Cray XT4/XT5 sijoittui sijalle 128 vuonna 2010.[14]
Lähteet
- ↑ a b c d e f CSC finder.fi. Fonecta. Viitattu 19.2.2017.
- ↑ http://www.csc.fi/haka
- ↑ Datakeskus CSC Kajaani
- ↑ Sisu ja Taito valmiina palvelemaan - tutkimuksille pontta supertietokoneista Yle. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ CSC:n uusi superkone Sisu avattu käyttäjille CSC 18.3.2013.
- ↑ Pohjoismaiden nopein supertietokone Sisu sai merkittävän päivityksen Hs.fi 15.9.2014
- ↑ Top 500: November 2008 Viitattu 27.3.2013
- ↑ a b c Supertietokone Puhti on avattu tutkijoiden käyttöön csc.fi. Viitattu 1.4.2021.
- ↑ a b c d CSC:n Mahti nousi supertietokoneiden maailmanlistan sijalle 47 csc.fi. Viitattu 1.4.2021.
- ↑ Suomeen sijoitetaan yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista csc.fi. 7.6.2019. Viitattu 21.6.2019.
- ↑ a b Kyle Wiggers: Hewlett Packard Enterprise will build a $160 million supercomputer in Finland venturebeat.com. 21.10.2020. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
- ↑ LUMI: yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista csc.fi. Viitattu 1.4.2021.
- ↑ http://www.csc.fi/csc/julkaisut/vuosikertomukset/vuosikertomus2009
- ↑ https://archive.is/20120526031305/www.tekniikkatalous.fi/ict/article349676.ece?service=mobile&page=5
Aiheesta muualla
- CSC:n verkkosivut
- Uusien supertietokone-palveluiden käyttöönotto lähestyy Sisun ja Taidon ensimmäisen vaiheen speksejä
