Ero sivun ”Sanismi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Syrjintä}}
{{Syrjintä}}
'''Sanismi''' ({{k-en|sanism}}) on [[mielenterveys|mielenterveyteen]] liittyvää [[syrjintä]]ä, mikä ilmenee muiden muassa [[stigma (häpeäleima)|ei-toivottuna sosiaalisena leimaantumisena]], torjuntana ja välttelevänä käyttäytymisenä erityisesti [[mielenterveyden häiriö|mielenterveyden ongelmista]] ja [[neurologinen poikkeavuus|neurologisista poikkeavuuksista]] kärsiviä henkilöitä kohtaan. [[Psykoosi|Psykoosisairautta]] sairastavat joutuvat kaikista [[mielenterveyskuntoutuja|psykiatrisista häiriöstä sairastavista]] useammin kohtaamaan ennakkoluuloja, kielteisiä asenteita, ymmärtämättömyyttä ja leimaamista.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/Stigma.aspx | nimeke = Aikuiset - Omahoito - Oppaat - Tietoa psykoosista - Stigma eli häpeäleima | viitattu = 17.9.2020 | kieli = {{fi}}}}</ref> Käsitteellisesti se liittyy taustaoletukseen, jonka mukaan mielenterveyden häiriötä sairastava on hauras ja kaipaa suojelua, mikä viittaa mielenterveyteen liittyviin eriarvoistaviin kyvykkyysihanteisiin. Siiheen liittyy käsitys mielenterveydenhäiriöön sairaastuneesta lähtökohtaisesti puutteellisena ja kokonaisvaltaisesti häiriön kautta määrittyvänä, mistä voi seurata [[paternalismi|holhoavaa kohtelua]] ja [[itsemääräämisoikeus|itsemääräämisoikeuden]] loukkauksia.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/316514/daSilvaGoncalves_Janina_tutkielma_2020.pdf?sequence=3&isAllowed=y | nimeke = Kelvottomasta ihanneopiskelijaksi: Opiskelijasubjektin tuottaminen mielenterveyttä koskevissa kirjoituksissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2020. Yleinen- ja aikuiskasvatustiede. | tekijä = Janina da Silva Gonçalves | viitattu = 17.9.2020 | kieli = {{fi}}}}</ref>
'''Sanismi''' ({{k-en|sanism}}) on [[mielenterveys|mielenterveyteen]] liittyvää [[syrjintä]]ä, mikä ilmenee muiden muassa [[stigma (häpeäleima)|ei-toivottuna sosiaalisena leimaantumisena]], torjuntana ja välttelevänä käyttäytymisenä erityisesti [[mielenterveyden häiriö|mielenterveyden ongelmia]] ja [[neurologinen poikkeavuus|neurologisia poikkeavuuksia]] kokevia henkilöitä kohtaan. [[Psykoosi|Psykoosisairautta]] sairastavat joutuvat kaikista [[mielenterveyskuntoutuja|psykiatrisista häiriöstä sairastavista]] useammin kohtaamaan [[ennakkoluulo|ennakkoluuloja]], kielteisiä asenteita, ymmärtämättömyyttä ja leimaamista.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/Stigma.aspx | nimeke = Aikuiset - Omahoito - Oppaat - Tietoa psykoosista - Stigma eli häpeäleima | viitattu = 17.9.2020 | kieli = {{fi}}}}</ref> Käsitteellisesti se liittyy taustaoletukseen, jonka mukaan mielenterveyden häiriötä sairastava on hauras ja kaipaa suojelua, mikä viittaa mielenterveyteen liittyviin eriarvoistaviin kyvykkyysihanteisiin. Siiheen liittyy käsitys mielenterveydenhäiriöön sairaastuneesta lähtökohtaisesti puutteellisena ja kokonaisvaltaisesti häiriön kautta määrittyvänä, mistä voi seurata [[paternalismi|holhoavaa kohtelua]] ja [[itsemääräämisoikeus|itsemääräämisoikeuden]] loukkauksia.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/316514/daSilvaGoncalves_Janina_tutkielma_2020.pdf?sequence=3&isAllowed=y | nimeke = Kelvottomasta ihanneopiskelijaksi: Opiskelijasubjektin tuottaminen mielenterveyttä koskevissa kirjoituksissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2020. Yleinen- ja aikuiskasvatustiede. | tekijä = Janina da Silva Gonçalves | viitattu = 17.9.2020 | kieli = {{fi}}}}</ref>


Psyykkisesti sairastuneen henkilön outo käyttäytyminen saattaa aiheuttaa pelkoa ja sekaannusta muissa ihmisissä, mikä voi aiheutua esimerkiksi psykiatriseen sairauteen kuuluvista [[harhaluulo]]ista, joita psyykkisesti terveet ihmiset eivät koe ja näe. Yleisesti vallalla olevan [[Stereotyyppi|stereotypia]]n mukaan niiden henkilöiden, joilla on mielenterveysongelmia, ajatellaan olevan jopa vaarallisia, mikä on päätelty tilanteesta, jossa yksittäinen psyykkisen sairauden omaava ihminen on toiminut uhkaavasti tai tehnyt rikoksen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/125267/Sivula_Elina.pdf?sequence=1 | nimeke = Mielenterveyskuntoutujien kokema syrjintä arjessa ja sen vaikutus heidän elämäänsä. Elina Sivula, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) -opinnäytetyö, kevät 2017. | viitattu = 26.9.2020 | kieli = {{fi}}}}</ref>
⚫
[[Mielenterveyden keskusliitto|Mielenterveyden keskusliiton]] mukaan häpeäleima ja ennakkoluulot alistavat ja eristävät mielenterveyden häiriöihin sairastuneita, vaikeuttavat avun hakemista ja oireista toipumista, esimerkiksi sairastunut saattaa salata oireitaan ja viivytellä avun hakemista. Mielenterveysongelmia itse kokeneet samastuvat ympäristön asenteisiin. Tutkimusten mukaan on myös tavallista, että mielenterveyskuntoutuja jättää hakematta koulutuksiin tai töihin ennakoidessaan ympäristön kielteisiä reaktioita. Leima näkyy myös työelämässä: tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.mtkl.fi/kannanotot/mielenterveysongelmien-aiheuttamaa-stigmaa-vastaan-saatava-valtakunnallinen-karkihanke/ | nimeke = Kannanotot: Mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa vastaan saatava valtakunnallinen kärkihanke | ajankohta = 18.11.2018 | viitattu = 17.9.2020 | kieli = {{fi}}}}</ref>

⚫
[[Mielenterveyden keskusliitto|Mielenterveyden keskusliiton]] mukaan häpeäleima ja ennakkoluulot alistavat ja eristävät mielenterveyden häiriöihin sairastuneita, vaikeuttavat avun hakemista ja oireista toipumista, esimerkiksi sairastunut saattaa salata oireitaan ja viivytellä avun hakemista. Yksilön kokema sisäinen stigma eli itsensä leimaaminen on vakava este hänen [[kuntoutus|kuntoutumiselleen]]. Mielenterveysongelmia itse kokeneet samastuvat ympäristön asenteisiin. Tutkimusten mukaan on myös tavallista, että mielenterveyskuntoutuja jättää hakematta koulutuksiin tai töihin ennakoidessaan ympäristön kielteisiä reaktioita. Leima näkyy myös työelämässä: tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, [[sosiaalinen status|aseman]] tai arvostuksen menetykseen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.mtkl.fi/kannanotot/mielenterveysongelmien-aiheuttamaa-stigmaa-vastaan-saatava-valtakunnallinen-karkihanke/ | nimeke = Kannanotot: Mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa vastaan saatava valtakunnallinen kärkihanke | ajankohta = 18.11.2018 | viitattu = 17.9.2020 | kieli = {{fi}}}}</ref>


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 26. syyskuuta 2020 kello 20.01

Osa artikkelisarjaa
Uskontoryhmiä kohtaan

 malline: näytä • keskustele • muokkaa 

Sanismi (engl. sanism) on mielenterveyteen liittyvää syrjintää, mikä ilmenee muiden muassa ei-toivottuna sosiaalisena leimaantumisena, torjuntana ja välttelevänä käyttäytymisenä erityisesti mielenterveyden ongelmia ja neurologisia poikkeavuuksia kokevia henkilöitä kohtaan. Psykoosisairautta sairastavat joutuvat kaikista psykiatrisista häiriöstä sairastavista useammin kohtaamaan ennakkoluuloja, kielteisiä asenteita, ymmärtämättömyyttä ja leimaamista.[1] Käsitteellisesti se liittyy taustaoletukseen, jonka mukaan mielenterveyden häiriötä sairastava on hauras ja kaipaa suojelua, mikä viittaa mielenterveyteen liittyviin eriarvoistaviin kyvykkyysihanteisiin. Siiheen liittyy käsitys mielenterveydenhäiriöön sairaastuneesta lähtökohtaisesti puutteellisena ja kokonaisvaltaisesti häiriön kautta määrittyvänä, mistä voi seurata holhoavaa kohtelua ja itsemääräämisoikeuden loukkauksia.[2]

Psyykkisesti sairastuneen henkilön outo käyttäytyminen saattaa aiheuttaa pelkoa ja sekaannusta muissa ihmisissä, mikä voi aiheutua esimerkiksi psykiatriseen sairauteen kuuluvista harhaluuloista, joita psyykkisesti terveet ihmiset eivät koe ja näe. Yleisesti vallalla olevan stereotypian mukaan niiden henkilöiden, joilla on mielenterveysongelmia, ajatellaan olevan jopa vaarallisia, mikä on päätelty tilanteesta, jossa yksittäinen psyykkisen sairauden omaava ihminen on toiminut uhkaavasti tai tehnyt rikoksen.[3]

Mielenterveyden keskusliiton mukaan häpeäleima ja ennakkoluulot alistavat ja eristävät mielenterveyden häiriöihin sairastuneita, vaikeuttavat avun hakemista ja oireista toipumista, esimerkiksi sairastunut saattaa salata oireitaan ja viivytellä avun hakemista. Yksilön kokema sisäinen stigma eli itsensä leimaaminen on vakava este hänen kuntoutumiselleen. Mielenterveysongelmia itse kokeneet samastuvat ympäristön asenteisiin. Tutkimusten mukaan on myös tavallista, että mielenterveyskuntoutuja jättää hakematta koulutuksiin tai töihin ennakoidessaan ympäristön kielteisiä reaktioita. Leima näkyy myös työelämässä: tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen.[4]

Katso myös

Lähteet

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sanismi&oldid=19191547”