Ero sivun ”Itä-Euroopan vallankumoukset 1989” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p →Puola |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
[[Tiedosto:Prague November89 - street.jpg|right|thumb|250px|[[Mielenosoitus]] Tšekkoslovakian [[Praha]]ssa marraskuussa 1989.]] |
[[Tiedosto:Prague November89 - street.jpg|right|thumb|250px|[[Mielenosoitus]] Tšekkoslovakian [[Praha]]ssa marraskuussa 1989.]] |
||
===Puola=== |
===Puola=== |
||
Ensimmäisenä [[Puola]]ssa järjestettiin jatkuvien levottomuuksien hillitsemiseksi 4. ja 18. kesäkuuta vapaat [[Puolan parlamenttivaalit 1989|parlamenttivaalit]]. Vaalit voitti 97 % enemmistöllä [[Lech Wałęsa]]n [[Solidaarisuus (liike)|Solidaarisuus]]-puolue, joka järjestäytyi syyskuussa Itä-Euroopan ensimmäiseksi ei-kommunistiseksi hallitukseksi 40 vuoteen.<ref name="Horisontti">''Horisontti'' s. 377-378</ref> Oppositioon jäänyt [[Puolan yhdistynyt työväenpuolue|kommunistinen puolue]] muuttui sosialistiseksi puolueeksi ja sanoutui irti kommunismista.<ref name="kertaus">{{Kirjaviite | Tekijä = Heikkonen, Katajamäki, Ojakoski, Väisänen| Nimeke = Historia - Lukion kertauskirja| Vuosi = 2007| Kappale = | Sivu = 125| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 978-951-0-32441-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.3.2008 | Kieli = }}</ref> |
Ensimmäisenä [[Puola]]ssa järjestettiin jatkuvien levottomuuksien hillitsemiseksi 4. ja 18. kesäkuuta 1989 vapaat [[Puolan parlamenttivaalit 1989|parlamenttivaalit]]. Vaalit voitti 97 % enemmistöllä [[Lech Wałęsa]]n [[Solidaarisuus (liike)|Solidaarisuus]]-puolue, joka järjestäytyi syyskuussa Itä-Euroopan ensimmäiseksi ei-kommunistiseksi hallitukseksi 40 vuoteen.<ref name="Horisontti">''Horisontti'' s. 377-378</ref> Oppositioon jäänyt [[Puolan yhdistynyt työväenpuolue|kommunistinen puolue]] muuttui sosialistiseksi puolueeksi ja sanoutui irti kommunismista.<ref name="kertaus">{{Kirjaviite | Tekijä = Heikkonen, Katajamäki, Ojakoski, Väisänen| Nimeke = Historia - Lukion kertauskirja| Vuosi = 2007| Kappale = | Sivu = 125| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 978-951-0-32441-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.3.2008 | Kieli = }}</ref> |
||
===Unkari=== |
===Unkari=== |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
{{Pääartikkeli|[[Saksan jälleenyhdistyminen]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Saksan jälleenyhdistyminen]]}} |
||
[[Tiedosto:West and East Germans at the Brandenburg Gate in 1989.jpg|right|thumb|230px|Saksalaisia Berliinin muurin päällä syksyllä 1989.]] |
[[Tiedosto:West and East Germans at the Brandenburg Gate in 1989.jpg|right|thumb|230px|Saksalaisia Berliinin muurin päällä syksyllä 1989.]] |
||
[[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattisessa tasavallassa]] (DDR) ei Gorbatšovin rohkaisemiin uudistuksiin nähty tarvetta, ja maan lehdistöstä sensuroitiin Perestroikaa kannattavat kirjoitukset. Maan johtaja [[Erich Honecker]] julisti vielä tammikuussa, että [[Berliinin muuri]] seisoo paikoillaan seuraavat sata vuotta. Lokakuussa Saksan demokraattisen tasavalta vietti 40-vuotisjuhliaan, joissa vieraillut Gorbatšov arvosteli maan pysähtyneisyyttä.<ref name="Horisontti" /> |
[[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattisessa tasavallassa]] (DDR) ei Gorbatšovin rohkaisemiin uudistuksiin nähty tarvetta, ja maan lehdistöstä sensuroitiin Perestroikaa kannattavat kirjoitukset. Maan johtaja [[Erich Honecker]] julisti vielä tammikuussa 1989, että [[Berliinin muuri]] seisoo paikoillaan seuraavat sata vuotta. Lokakuussa Saksan demokraattisen tasavalta vietti 40-vuotisjuhliaan, joissa vieraillut Gorbatšov arvosteli maan pysähtyneisyyttä.<ref name="Horisontti" /> |
||
Unkarin avatessa syyskuussa [[Itävalta|Itävallan]] vastaisen rajansa, tuhannet itäsaksalaiset siirtyivät Unkarin kautta länteen. DDR:ssa pidettiin yhä laajamittaisempia mielenosoituksia rajan avaamisen puolesta, ja [[9. marraskuuta]] maa avasi [[Saksa|Saksan liittotasavallan]] vastaisen rajansa. Berliinin muuri kaadettiin ja yli miljoona saksalaista kävi viikonlopun aikana Saksan liittotasavallan puolella.<ref name="Horisontti" /> |
Unkarin avatessa syyskuussa 1989 [[Itävalta|Itävallan]] vastaisen rajansa, tuhannet itäsaksalaiset siirtyivät Unkarin kautta länteen. DDR:ssa pidettiin yhä laajamittaisempia mielenosoituksia rajan avaamisen puolesta, ja [[9. marraskuuta]] 1989 maa avasi [[Saksa|Saksan liittotasavallan]] vastaisen rajansa. Berliinin muuri kaadettiin ja yli miljoona saksalaista kävi viikonlopun aikana Saksan liittotasavallan puolella.<ref name="Horisontti" /> |
||
[[Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Kommunistinen puolue]] luhistui ja DDR:ssa järjestettiin vapaat vaalit, jotka [[Saksan kristillisdemokraattinen unioni (DDR)|kristillinen puolue]] voitti. Uusi hallitus alkoi ajaa Saksojen yhdistymistä, ja Saksan liittotasavallan [[Saksan markka|markka]] otettiin käyttöön DDR:ssa seuraavana kesänä. [[Saksojen yhdistyminen|Saksat yhdistyivät]] [[3. lokakuuta]] [[1990]].<ref name="Horisontti" /> Neuvostoliitto alkuun vastusti Saksojen yhdistymistä, mutta pyörsi kantansa Saksan liittotasavallan luvatessa Neuvostoliitolle taloudellista apua puna-armeijan poistamiseen maasta.<ref name="forum" /> |
[[Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Kommunistinen puolue]] luhistui ja DDR:ssa järjestettiin vapaat vaalit, jotka [[Saksan kristillisdemokraattinen unioni (DDR)|kristillinen puolue]] voitti. Uusi hallitus alkoi ajaa Saksojen yhdistymistä, ja Saksan liittotasavallan [[Saksan markka|markka]] otettiin käyttöön DDR:ssa seuraavana kesänä. [[Saksojen yhdistyminen|Saksat yhdistyivät]] [[3. lokakuuta]] [[1990]].<ref name="Horisontti" /> Neuvostoliitto alkuun vastusti Saksojen yhdistymistä, mutta pyörsi kantansa Saksan liittotasavallan luvatessa Neuvostoliitolle taloudellista apua puna-armeijan poistamiseen maasta.<ref name="forum" /> |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
===Tšekkoslovakia=== |
===Tšekkoslovakia=== |
||
{{Pääartikkeli|[[Samettivallankumous]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Samettivallankumous]]}} |
||
Saksan demokraattisen tasavallan luovuttua kommunismista, loputkin kansandemokratiat uskaltautuivat aloittaa uudistukset. [[Tšekkoslovakia]]ssa toteutettiin veretön muutaman viikon kestänyt samettivallankumous marras-joulukuussa, jolloin kommunistihallinto syrjäytettiin.<ref name="forum"/> |
Saksan demokraattisen tasavallan luovuttua kommunismista, loputkin kansandemokratiat uskaltautuivat aloittaa uudistukset. [[Tšekkoslovakia]]ssa toteutettiin veretön muutaman viikon kestänyt samettivallankumous marras-joulukuussa 1989, jolloin kommunistihallinto syrjäytettiin.<ref name="forum"/> |
||
Vapaiden vaalien jälkeen Tšekkoslovakiassa nousi [[nationalismi|kansallisuustunne]], ja maa jakautuikin vuonna [[1992]] rauhanomaisesti [[Tšekki|Tšekiksi]] ja [[Slovakia]]ksi. |
Vapaiden vaalien jälkeen Tšekkoslovakiassa nousi [[nationalismi|kansallisuustunne]], ja maa jakautuikin vuonna [[1992]] rauhanomaisesti [[Tšekki|Tšekiksi]] ja [[Slovakia]]ksi. |
||
Versio 17. marraskuuta 2019 kello 22.41
Itä-Euroopan vallankumoukset on tapahtumasarja, jossa itäblokin maiden kommunistipuolueet menettivät yksinvaltansa, ja jonka tuloksena lopulta siirryttiin valtiojohtoisesta suunnitelmataloudesta ja sosialismista monipuoluejärjestelmään ja markkinatalouteen. Vallankumoukset lähtivät liikkeelle vuonna 1989 (jota kutsutaan myös "Itä-Euroopan ihmeelliseksi vuodeksi"), kun Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov julisti, että valtio on luopunut Brežnevin opista ja aloittaa uudistusohjelma Perestroikan. Vallan vaihtuminen tapahtui pääasiassa rauhallisesti. Vain Romaniassa vallansiirto johti verenvuodatukseen.
Luopuminen kommunismista eri maissa
Puola
Ensimmäisenä Puolassa järjestettiin jatkuvien levottomuuksien hillitsemiseksi 4. ja 18. kesäkuuta 1989 vapaat parlamenttivaalit. Vaalit voitti 97 % enemmistöllä Lech Wałęsan Solidaarisuus-puolue, joka järjestäytyi syyskuussa Itä-Euroopan ensimmäiseksi ei-kommunistiseksi hallitukseksi 40 vuoteen.[1] Oppositioon jäänyt kommunistinen puolue muuttui sosialistiseksi puolueeksi ja sanoutui irti kommunismista.[2]
Unkari
Unkarin kommunistinen puolue aloitti itse maan uudistukset, ja maassa sallittiin monipuoluejärjestelmä ja yksityisyrittäjyys jo vuoden 1988 puolella. Uuden perustuslain jälkeen lokakuussa 1989 kommunistinen puolue lopetti toimintansa ja talouselämä yksityistettiin. Maa siirtyi markkinatalouteen ja demokratiaan.[2][3] Uusiksi johtajiksi valittiin siihen asti sivussa olleita mutta kansainvälisesti maineikkaitakin lääketieteen historian tutkijoita, yliopistojen professoreita ja pappeja, jotka olivat ulkoasultaan värittömiä ja itse asiassa julkisuutta karttelevia mutta rehdin maineessa olevia.lähde?
Itä-Saksa
- Pääartikkeli: Saksan jälleenyhdistyminen
Saksan demokraattisessa tasavallassa (DDR) ei Gorbatšovin rohkaisemiin uudistuksiin nähty tarvetta, ja maan lehdistöstä sensuroitiin Perestroikaa kannattavat kirjoitukset. Maan johtaja Erich Honecker julisti vielä tammikuussa 1989, että Berliinin muuri seisoo paikoillaan seuraavat sata vuotta. Lokakuussa Saksan demokraattisen tasavalta vietti 40-vuotisjuhliaan, joissa vieraillut Gorbatšov arvosteli maan pysähtyneisyyttä.[1]
Unkarin avatessa syyskuussa 1989 Itävallan vastaisen rajansa, tuhannet itäsaksalaiset siirtyivät Unkarin kautta länteen. DDR:ssa pidettiin yhä laajamittaisempia mielenosoituksia rajan avaamisen puolesta, ja 9. marraskuuta 1989 maa avasi Saksan liittotasavallan vastaisen rajansa. Berliinin muuri kaadettiin ja yli miljoona saksalaista kävi viikonlopun aikana Saksan liittotasavallan puolella.[1]
Kommunistinen puolue luhistui ja DDR:ssa järjestettiin vapaat vaalit, jotka kristillinen puolue voitti. Uusi hallitus alkoi ajaa Saksojen yhdistymistä, ja Saksan liittotasavallan markka otettiin käyttöön DDR:ssa seuraavana kesänä. Saksat yhdistyivät 3. lokakuuta 1990.[1] Neuvostoliitto alkuun vastusti Saksojen yhdistymistä, mutta pyörsi kantansa Saksan liittotasavallan luvatessa Neuvostoliitolle taloudellista apua puna-armeijan poistamiseen maasta.[3]
Tšekkoslovakia
- Pääartikkeli: Samettivallankumous
Saksan demokraattisen tasavallan luovuttua kommunismista, loputkin kansandemokratiat uskaltautuivat aloittaa uudistukset. Tšekkoslovakiassa toteutettiin veretön muutaman viikon kestänyt samettivallankumous marras-joulukuussa 1989, jolloin kommunistihallinto syrjäytettiin.[3]
Vapaiden vaalien jälkeen Tšekkoslovakiassa nousi kansallisuustunne, ja maa jakautuikin vuonna 1992 rauhanomaisesti Tšekiksi ja Slovakiaksi.
Romania
- Pääartikkeli: Romanian vallankumous
Romaniassa alkoi mielenosoitukset sosialismin syrjäyttämiseksi, mutta 1960-luvulta asti hallinnut diktaattori Nicolae Ceaușescu ei suostunut luopumaan vallasta. Romanialaiset aloittivat aseellisen vallankumouksen, joka päättyi Ceaușescun syrjäyttämiseen ja teloitukseen.[3]
Bulgaria
Bulgarian kommunistihallitus pyrki kääntämään vaatimukset yhteiskunnallisista muutoksista kansallisuuskiistaksi. Maan suurta turkkilaisvähemmistöä alettiin bulgarialaistaa; turkin kielen käyttö kiellettiin ja turkkilaiset nimet oli muutettava bulgarialaisiksi, mikä johti yli 300 000 bulgarianturkkilaisen maastamuuttoon lähinnä Turkkiin.
Presidentti Todor Živkov painostettiin kuitenkin eroamaan, ja kommunistisen puolueen yksinvalta lopetettiin. Sosialistiseksi puolueeksi nimensä vaihtanut puolue voitti silti vuoden 1990 vapaat vaalit, mutta talousvaikeuksien takia alkoi ajaa opposition kanssa länsimaista talouspolitiikkaa ja demokratiaa.[4]
Lähteet
- Lappalainen, Tiainen, Waronen, Zetterberg: Horisontti : Historia Napoleonista nykypäivään. Otava, 2001. ISBN 951-1-15541-5.
Viitteet
- ↑ a b c d Horisontti s. 377-378
- ↑ a b Heikkonen, Katajamäki, Ojakoski, Väisänen: Historia - Lukion kertauskirja, s. 125. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32441-7.
- ↑ a b c d Kohl, Palo, Päivärinta, Vihervä: Forum - kansainväliset suhteet, s. 123-124. Otava, 2005. ISBN 951-1-20532-3.
- ↑ Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 69. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||