Ero sivun ”Malmö” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
TjBot (keskustelu | muokkaukset)
14 411 muokkausta
p r2.7.2) (Botti lisäsi: hy:Մալմյո
Rivi 25: Rivi 25:
== Historia ==
== Historia ==


Ensimmäinen maininta Malmöstä on noin vuodelta [[1170]]. Tätä aluetta on myöhemmin kutsuttu Ylä-Malmöksi. Varsinainen Malmön kaupunki alkoi sittemmin kasvaa ns. Ala-Malmöstä, joka oli kalastusyhdyskunta. Alue kuului tuolloin [[Tanska|Tanskan valtakuntaan]], ja sitä kutsuttiin nimellä Malmhaug ({{k-fi|sorakasa}}). Malmö sai kaupungin oikeudet ensi kertaa vuonna [[1353]], kun alue kuului lyhyen aikaa Ruotsin valtakuntaan. Malmön siirryttyä takaisin Tanskan alaisuuteen sen etuoikeudet säilyivät, mutta kaupungiksi se nimitettiin uudelleen vasta vuonna [[1437]]<ref name="malmo2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.malmo.se/faktaommalmopolitik.4.33aee30d103b8f15916800027742.html | Julkaisija=Malmö stad |Nimeke = Stadens historia - framgångar och bakslag}}</ref> kuningas [[Eerik Pommerilainen|Eerik Pommerilaisen]] toimesta.<ref name="malmo1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.malmo.se/kulturbibliotek/malmomuseer/slottetmalmohus/detforstamalmoerikavpommern.4.227a7d3f10de5ceb37680005963.html | Julkaisija=Malmö stad |Nimeke = Ur boken: Malmöhus – en vandring genom slottet och dess historia}}</ref> Eerik Pommerilainen kasvatti hallituskaudellaan suuresti Malmön merkitystä. Hän pyrki varustamaan [[Juutinrauma]]n rannat molemmin puolin vahvoilla kauppakaupungeilla kilpaillakseen [[Itämeri|Itämeren]] [[Hansaliitto|hansakaupunkien]] kanssa.<ref name="malmo1" /> Vuosisatojen ajan Malmö oli Tanskan toiseksi suurin kaupunki.
Ensimmäinen maininta Malmöstä on noin vuodelta [[1170]]. Tätä aluetta on myöhemmin kutsuttu Ylä-Malmöksi. Varsinainen Malmön kaupunki alkoi sittemmin kasvaa ns. Ala-Malmöstä, joka oli kalastusyhdyskunta. Alue kuului tuolloin [[Tanska|Tanskan valtakuntaan]], ja sitä kutsuttiin nimellä Malmhaug ({{k-fi|malmikasa}}). Malmö sai kaupungin oikeudet ensi kertaa vuonna [[1353]], kun alue kuului lyhyen aikaa Ruotsin valtakuntaan. Malmön siirryttyä takaisin Tanskan alaisuuteen sen etuoikeudet säilyivät, mutta kaupungiksi se nimitettiin uudelleen vasta vuonna [[1437]]<ref name="malmo2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.malmo.se/faktaommalmopolitik.4.33aee30d103b8f15916800027742.html | Julkaisija=Malmö stad |Nimeke = Stadens historia - framgångar och bakslag}}</ref> kuningas [[Eerik Pommerilainen|Eerik Pommerilaisen]] toimesta.<ref name="malmo1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.malmo.se/kulturbibliotek/malmomuseer/slottetmalmohus/detforstamalmoerikavpommern.4.227a7d3f10de5ceb37680005963.html | Julkaisija=Malmö stad |Nimeke = Ur boken: Malmöhus – en vandring genom slottet och dess historia}}</ref> Eerik Pommerilainen kasvatti hallituskaudellaan suuresti Malmön merkitystä. Hän pyrki varustamaan [[Juutinrauma]]n rannat molemmin puolin vahvoilla kauppakaupungeilla kilpaillakseen [[Itämeri|Itämeren]] [[Hansaliitto|hansakaupunkien]] kanssa.<ref name="malmo1" /> Vuosisatojen ajan Malmö oli Tanskan toiseksi suurin kaupunki.


Malmö siirtyi pysyvästi Ruotsin valtakunnan osaksi [[Roskilden rauha]]ssa vuonna [[1658]]. Sen asema kauppakaupunkina säilyi, ja [[1700-luku|1700-luvulla]] sinne syntyi myös teollisuutta. Tärkeimmät teollisuustuotteet olivat tekstiili, nahka, tupakka ja sokeri. Kaupunki kasvoi voimakkaasti [[1800-luku|1800-luvulla]] ja [[1900-luku|1900-luvun]] alussa, ja oli vuonna [[1870]] Ruotsin kolmanneksi suurin. Teollisuus jatkoi kasvuaan toisen maailmansodan jälkeen saavuttaen huippunsa [[1960-luku|1960-luvun]] alussa. Malmö kärsi pahasti [[1990-luku|1990-luvun]] alun [[Lama (talous)|talouslamasta]], jolloin kaupungissa oli maan korkein työttömyys.<ref name="malmo2" />
Malmö siirtyi pysyvästi Ruotsin valtakunnan osaksi [[Roskilden rauha]]ssa vuonna [[1658]]. Sen asema kauppakaupunkina säilyi, ja [[1700-luku|1700-luvulla]] sinne syntyi myös teollisuutta. Tärkeimmät teollisuustuotteet olivat tekstiili, nahka, tupakka ja sokeri. Kaupunki kasvoi voimakkaasti [[1800-luku|1800-luvulla]] ja [[1900-luku|1900-luvun]] alussa, ja oli vuonna [[1870]] Ruotsin kolmanneksi suurin. Teollisuus jatkoi kasvuaan toisen maailmansodan jälkeen saavuttaen huippunsa [[1960-luku|1960-luvun]] alussa. Malmö kärsi pahasti [[1990-luku|1990-luvun]] alun [[Lama (talous)|talouslamasta]], jolloin kaupungissa oli maan korkein työttömyys.<ref name="malmo2" />

Versio 1. heinäkuuta 2012 kello 02.55

Malmön kunta
(Malmö kommun)
vaakuna sijainti
Sijainti 55°35′N, 13°2′E
Valtio Ruotsi
Lääni Skånen lääni
Perustamisvuosi 1200-luku
Väkiluku 280 801 (1.1.2008)
Pinta-ala 335,1 km²
Väestötiheys 1 769 as./km²
Rahatoimen kunnanneuvos Illmar Reepalu
Sivusto Malmo.se

Malmö (Sv-Malmö.ogg kuuntele ääntämys (ohje)) on Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki Tukholman ja Göteborgin jälkeen. Se sijaitsee lounaisessa Skoonessa Etelä-Ruotsissa. Malmön kaupungissa asuu yli 300 000 asukasta (maaliskuu 2011)[1] ja Lundin sisältävässä ympäristössä noin 600 000. Juutinrauman silta yhdistää Malmön ja Kööpenhaminan. Malmön lähistöllä sijaitsee Malmön lentoasema.

Malmö oli eräs Pohjoismaiden aikaisimmin ja eniten teollistuneista kaupungeista (mm. autoteollisuutta), mutta on nyttemmin kärsinyt savupiipputeollisuuden taantumasta. Kaupunki pyrkii nykyisin keskittymään koulutukseen, taiteeseen ja kulttuuriin. Koulutusta on kaikenikäisille eri tasoisina.

Historia

Ensimmäinen maininta Malmöstä on noin vuodelta 1170. Tätä aluetta on myöhemmin kutsuttu Ylä-Malmöksi. Varsinainen Malmön kaupunki alkoi sittemmin kasvaa ns. Ala-Malmöstä, joka oli kalastusyhdyskunta. Alue kuului tuolloin Tanskan valtakuntaan, ja sitä kutsuttiin nimellä Malmhaug (suom. malmikasa). Malmö sai kaupungin oikeudet ensi kertaa vuonna 1353, kun alue kuului lyhyen aikaa Ruotsin valtakuntaan. Malmön siirryttyä takaisin Tanskan alaisuuteen sen etuoikeudet säilyivät, mutta kaupungiksi se nimitettiin uudelleen vasta vuonna 1437[2] kuningas Eerik Pommerilaisen toimesta.[3] Eerik Pommerilainen kasvatti hallituskaudellaan suuresti Malmön merkitystä. Hän pyrki varustamaan Juutinrauman rannat molemmin puolin vahvoilla kauppakaupungeilla kilpaillakseen Itämeren hansakaupunkien kanssa.[3] Vuosisatojen ajan Malmö oli Tanskan toiseksi suurin kaupunki.

Malmö siirtyi pysyvästi Ruotsin valtakunnan osaksi Roskilden rauhassa vuonna 1658. Sen asema kauppakaupunkina säilyi, ja 1700-luvulla sinne syntyi myös teollisuutta. Tärkeimmät teollisuustuotteet olivat tekstiili, nahka, tupakka ja sokeri. Kaupunki kasvoi voimakkaasti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, ja oli vuonna 1870 Ruotsin kolmanneksi suurin. Teollisuus jatkoi kasvuaan toisen maailmansodan jälkeen saavuttaen huippunsa 1960-luvun alussa. Malmö kärsi pahasti 1990-luvun alun talouslamasta, jolloin kaupungissa oli maan korkein työttömyys.[2]

Väestö

Vuoden 2010 Heinäkuussa Malmössä asui noin 300 000 asukasta. Vuonna 2007 kaupungissa asui 75 156 henkilöä, jotka olivat syntyneet ulkomailla.

Monet ruotsalaisperäiset malmölaiset ovat muuttaneet salmen taakse Kööpenhaminaan parempien työ- ja opiskelumahdollisuuksien perässälähde?, mikä on entisestään lisännyt maahanmuuttajataustaisten prosentuaalista osuutta väestöstä. Maahanmuuttajien sopeutumisvaikeuksien ja ihmisten ennakkoluulojen törmääminen on ajoittain purkautunut väkivallaksi ja rikollisuudeksi. Mukana levottomuuksia lisäämässä on omalta osaltaan suuri työttömyys myös alkuperäisväestön keskuudessa. Maaseudun kaupunkimuuttajia taas kaupunki ei houkuttele niin paljon kuin Tukholma ja Göteborglähde?.

Malmössä asuu 171 eri maan kansalaisia. Suurimmat kansalaisuusryhmät olivat:

  1. Tanska (8 857)
  2. entinen Jugoslavia (8 658)
  3. Irak (7 975)
  4. Puola (6 314)
  5. Bosnia ja Herzegovina (5 725)
  6. Libanon (3 392)
  7. Iran (3 041)
  8. Unkari (1 856)
  9. Saksa (1 822)
  10. Suomi (1 694)
  11. Afganistan (1 673)
  12. Romania (1 640)
  13. Turkki (1 589)
  14. Chile (1 329)
  15. Vietnam (1 167)
  16. Somalia (1 037)
  17. Makedonia (947)
  18. Norja (906)
  19. Pakistan (806)
  20. Kroatia (754)

Nähtävyyksiä

Turning Torsosta on muodostunut nyky-Malmön symboli.

Urheilu

Ruotsi sai järjestettäväkseen vuoden 2013 Jääkiekon MM-kisat, ja ne pelataan Tukholman lisäksi Malmössä.

Ystävyyskaupungit

Lisäksi Malmöllä on ystävyystoimintaa Italiassa sijaitsevan Chietin provinssin kanssa.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Malmö.se: Statistik och siffror (ruotsiksi) luettu 8.1.2007
  2. ↑ a b Stadens historia - framgångar och bakslag Malmö stad.
  3. ↑ a b Ur boken: Malmöhus – en vandring genom slottet och dess historia Malmö stad.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malmö.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malmö&oldid=11817621”