Krimin miehitys 2014

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 3. heinäkuuta 2014 kello 00.13 käyttäjän PtG (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Tämä artikkeli kertoo Krimin alueen kriisistä seurauksena Ukrainan vallankumoukselle 2014. Itä-Ukrainan kriisi 2014 käsittelee Krimin kriisin leviämisen seurauksia Itä-Ukrainaan.
Krimin kriisi
Osa Ukrainan vallankumous 2014
  Krim ja Sevastopol   Ukraina    Venäjä
  Krim ja Sevastopol
  Ukraina
   Venäjä
Päivämäärä:

23. helmikuuta 2014 – meneillään
(3771 päivää)

Paikka:

Krim, Ukraina

Casus belli:

Ukrainan vallankumous

Lopputulos:

konflikti meneillään

Vaikutukset:
Osapuolet

Malline:Maadata Crimea Krim

Venäläismyönteiset:

  • Venäjämieliset militantit
  • Venäjän yhtenäisyyspuolue
  • Yön Sudet
  • Kubanin kasakat

Valtiot:
 Venäjä

Muut:

 Ukraina Ukraina

Poliittiset puolueet:

Muut:

  • Mejlis (Krimin tataarit)
  • hallituksen tukijoita (mm. Oikea sektori)
Komentajat

Venäjä:

Tappiot

Loukkaantunut: useita

Kuollut:

  • 1 upseeri
  • 1 varusmies
  • 1 siviili

4-5 siviiliä kuollut

Krimin niemimaa.
Venäjänkieliset asukkaat Ukrainassa (2001).

Krimin kriisi (myös Ukrainan kriisi) on Ukrainan Krimillä käynnissä olevan sotiaallinen konflikti, joka laajeni myöhemmin muualle Itä-Ukrainaan. Krimin uusi venäläismielinen hallinto järjesti kansanäänestyksen, jonka tuloksena 96,6% äänioikeutensa käyttäneistä krimiläisistä äänesti liittymisestä Venäjään. Äänestysprosentti oli Venäjän alueelle nimittämän hallinnon äänestyskomission mukaan yli 80%.[1] Tämän myötä Venäjä liitti Krimin itseensä. Ukraina ja länsimaat ovat tuominneet sekä kansanäänestyksen että liitoksen laittomana.[2][3] Sotatoimia edelsi Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa tapahtunut vallankumous, jonka myötä oppositioryhmät ottivat vallan ja erottivat presidentti Viktor Janukovytšin. Kriisin seurauksena Venäjän ja länsimaiden välejä on luonnehdittu huonoimmiksi sitten kylmän sodan.[4][5]. Venäläismieliset kapinalliset aloittivat välittömästi Krimin kriisiä seuranneen Itä-Ukrainan kriisin.


Taustaa

Krimillä asuu 2,3 miljoonaa ja Krimin autonomisessa tasavallassa 1,9 miljoonaa asukasta. Suurin kaupunki on Sevastopol.

Koko Ukrainassa suurin osa kansasta puhuu sekä ukrainaa että venäjää. Kotikieleksi ilmoittaa ukrainan 40%. Etnisesti ukrainalaisena itseään pitää 64% ja venäläisenä 34%. Lisäksi alueella asuu muita pienempiä ryhmiä (mm. tataareja).[6]

Krimin niemimaan asukkaat 2001 väestönlaskennassa.

Vuonna 2001 pidetyssä väestölaskennassa etnisesti venäläiseksi laskettiin 58% koko Krimin 2 miljoonan asukkaasta. Sevastopolissa kaupungin 340 000 asukkaasta etnisesti venäläisiä on 70%, ukrainalaisia 24% ja tataareja 12%. [7]

Yleistä

Ukrainan vallankumousta seuranneina päivinä syttyi mellakoita venäläisenemmistöisellä Krimin niemimaalla.[8]selvennä Simferopolissa vallattiin paikallisen parlamentin ja hallituksen rakennukset.selvennä Venäjää puhuneet valtaajat ampuivat aluksi rakennuksen sisään ja vallattuaan sen nostivat Venäjän lipun rakennuksen salkoon.[9] Osasyy mielenosoituksiin oli Ukrainan parlamentin säätämä laki ukrainan kielen muuttamisesta maan ainoaksi viralliseksi kieleksi.[10][11] Tämän lain voimaanastuminen kuitenkin torjuttiin ennen sen voimaanastumista, kun Ukrainan virkaatekevä presidentti Turtšynov käytti veto-oikeuttaan, eikä vahvistanut lakia.[12][13]

Venäjän interventio Krimille

Tunnuksettomat aseistautuneet sotilaat - myöhemmin presidentti Vladimir Putin myönsi näiden olleen venäläissotilaita[14] - tukenaan panssaroituja ajoneuvoja ottivat Simferopolin ja Sevastopolin Belbekin lentoaseman haltuunsa 28. helmikuuta. Myöhemmin samana päivänä joukot vetäytyivät lentokentiltä, mutta Belbekin lentoasemalta vallattiin yksittäinen kiitorata ja lentoliikenne keskeytyi kyseisellä kentällä. Ukraina syytti valtauksista Venäjää.[15] Venäjä kiisti rikkoneensa Ukrainan kanssa solmimiaan sopimuksia, jotka koskevat Venäjän laivaston läsnäoloa Krimillä. Se torjui Ukrainan neuvottelupyynnön pitäen Krimin tapahtumia seurauksina maan sisäisille tapahtumille.[16]

Krimin autonomisen tasavallan vasta nimitetty pääministeri Sergei Aksjonov ilmoitti ottaneensa alueen kaikki asevoimat komentoonsa. Pääministeri pyysi Venäjältä tukea Krimin konfliktin rauhoittamiseksi, mihin Venäjä on vastannut myöntävästi. Ukrainan hallitus ei ole tunnustanut Aksjonovin asemaa. [17] Aksjonov edustaa pientä Venäjälle myötämielistä puoluetta, joka sai neljä prosenttia äänistä edellisissä aluevaaleissa. [18][19]

Venäjän presidentti Vladimir Putin pyysi maansa parlamentin, liittokokouksen ylähuoneelta eli federaationeuvostolta luvan aseelliseen voimankäyttöön Krimillä. Federaationeuvosto puolestaan pyysi presidentti Putinia vakauttamaan Krimin tilanteen keinolla millä hyvänsä. Se hyväksyi Putinin pyynnön.[20] Federaationeuvostossa käydyissä keskusteluissa esitettiin lopunajan seurauksia, jos Venäjä epäonnistuisi "fasistisen uhan" leviämisessä rajoillaan sekä syytettiin länsimaiden johtajia Ukrainan tilanteen lietsomisessa.[21] Harkovassa ja Donetskissa oli yhteenottoja venäläisaktivistien ja nykyhallinnon välillä ja useita ihmisiä on loukkaantunut.[20] Venäläisjoukkojen määrän arvioitiin kasvatetun 15 000 sotilaaseen maaliskuun alkuun mennessä.[22]

Ilman tunnuksia olevia sotilaita Krimin niemimaalla, Simferopolissa, 2. maaliskuuta 2014

Ukrainan toimea hoitava presidentti Oleksandr Turtšynov ilmoitti saman päivän illalla Ukrainan armeijan olevan valmiustilassa. Seuraavana aamuna 2. maaliskuuta Ukraina määräsi sotilasjoukkojen liikekannallepanon.[23] Pääministeri Arsen Avakov on lausunut sotilaallisen yhteenoton johtavan sotaan ja kaikkien suhteiden katkeamiseen Moskovaan.[20] Myöhemmin sunnuntaina pääministeri syytti Venäjää sodan julistamisesta Ukrainalle.[24]

YK:n turvallisuusneuvosto käsitteli Krimin kriisiä. Kokous päättyi ilman päätöslauselmaa. Venäjällä on veto-oikeus turvallisuusneuvostossa.[25] Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Kanada ilmoittivat peruneensa osallistumisen G8-maiden Sotšissa Venäjällä toukokuussa pidettävän kokouksen valmisteluihin toistaiseksi.[22] Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry uhkasi Venäjää G8-jäsenyyden menettämisellä.[26] NATO piti Venäjän toimia koko Euroopan rauhan uhkana.[27] Turvallisuusneuvosto kokoontui hätäkokoukseen myös juuri ennen Krimin kansanäänestystä, jossa oli tarkoitus saada äänestyksen merkityksettömäksi toteava päätöslauselma. Venäjä esti päätöslauselman veto-oikeudellaan. Kiina jätti länsimaiden toiveiden mukaisesti äänestämättä.[28]

Venäjän media uutisoi Ukrainan tapahtumista propagandamaisen yksipuolisesti.[29] Venäläisissä pääviestimissä käytettiin tyypillisiä sotapropagandan keinoja. Totalitaarin viestinnän turvaamiseksi esimerkiksi Krimillä katkaistiin kolmen ukrainalaisen tv-kanavan lähetykset maaliskuun alkupäivinä. Tilalla lähetettiin venäläisiä tv-kanavia. Krimin aluehallinto pyrki muutenkin vaientamaan kriittisiä puheenvuoroja. Esimerkiksi poliisi ei suojellut toimittajia, jolloin aseistetut ryhmät pääsivät uhkailemaan, keskeyttämään toimittajien työn ja takavarikoimaan toimittajien työkaluja. Vastaavasti Ukrainassa Venäjän television lähetykset katkaistiin.[30][31]

Maaliskuun 3. päivänä Ukraina kertoi, että Venäjän Mustanmeren laivasto tekisi hyökkäyksen Krimin joukkoja kohtaan mikäli nämä eivät antaudu. Mustanmeren laivasto ja myöhemmin myös Venäjän puolustusministeriö kiisti väitteen. Ukrainan rajaviranomaiset kertoivat Venäjän tuoneen lisäjoukkoja Krimille. Venäjän joukotvaltasivat lauttasataman Kertšin kaupungissa ja sieltä oli pääministeri Dimitri Medvedevin mukaan tarkoitus rakentaa silta Venäjän puolelta Ukrainaan 2010 tehdyn sopimuksen mahdollistamana. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tarkkailijoita saapui Ukrainaan. YK:n oli tarkoitus pitää uusi hätäkokous vielä samana iltana Venäjän pyynnöstä.[32]

Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi 4. maaliskuuta ensimmäistä kertaa Krimin tapahtumia konfliktin puhjettua. Putin sanoi ettei Venäjällä ole intresseissä sotilaalliseen voimankäyttöön Krimillä, mutta piti sitä viimeisenä vaihtoehtona eikä sen liittäminen Venäjään ole suunnitelmissa. Hän tuolloin vielä kiisti, että venäläisjoukot olisivat vallanneet Krimin vaan kyseessä olisi paikalliset "itsepuolustusjoukot". Samaan aikaan Venäjä nosti omien sotilaskohteiden valmiutta. Putin luonnehti Ukrainan vallankumousta perustuslain vastaiseksi ja piti Viktor Janukovitšia edelleen maan virallisena, mutta asemansa menettäneenä presidenttinä. Putin lupasi taloudellista tukea Krimille.[33]

YK:n lähettiläs pidätettiin lyhyeksi ajaksi aseistautuneen joukon toimesta Simferopolissa Krimillä.[34] Myös Etyjin tarkkailijoiden pääsy Krimin tarkastuspisteellä estettiin venäläissotilaiden toimesta.[35] Venäjä ei ole myöntänyt sotilaidensa estäneensä tarkkailijoita. Myöhemmin presidentti Putin ja Etyjin sveitsiläisedustajat pääsivät kuitenkin sopuun, että tarkkailijoita voidaan päästää Ukrainaan.[36]

Krimin alueparlamentti hyväksyi yksipuolisen päätöksen, että Venäjän joukot ovat ainoa hyväksytty aseellinen voima Krimillä. Seurauksena ukrainalaisia joukkoja kohdellaan miehittäjinä.[37]

10. maaliskuuta Krimin pääministeri Sergei Aksjonov kertoi niemimaan perustaneen oman armeijan, joka liitetään mahdollisesti Venäjän armeijaan jos tulevassa kansanäänestyksessä krimiläiset päättävät liittyä Venäjään. Ukrainan pääministeri Jatsenjuk vei konfliktin käsiteltäväksi YK:n turvallisuusneuvostoon.[38] Venäjä lupasi Krimille 40 miljardin ruplan (790 milj.€) suuruisen yritystuen.[39]

15. maaliskuuta Ukrainan rajaviranomaiset ilmoittivat venäläisten maahanlaskujoukkojen tunkeutuneen pitkälle Arabatinkynnäälle sekä tuoneen joukkoja jo Strelkovojen (Strilkoven) kylän lähistölle, eli kynnään pohjoisosiin Ukrainan Hersonin alueen puolelle (45.898°N, 34.886°E).[40]

Toimien perustelut

Venäjän presidentti Vladimir Putin katsoi, että Krimin johdon tarkoituksena on toimillaan suojella alueen väestön etuja.[41] Alueella vierailleen Etyjin vähemmistövaltuutetun, Astrid Thorsin, mukaan Etyjin valtuuskunta ei löytänyt todisteita venäläisväestöön kohdistuvasta väkivallasta tai heidän oikeuksiensa loukkaamisesta. Sen sijaan Thors katsoi, että uhka kohdistui tosiasiallisesti ja erityisesti ukrainalaisiin ja Krimin tataareihin.[42]

Krimin kansanäänestys

Krimillä järjestettiin pikaisesti, 16. maaliskuuta kansanäänestykseksi kutsuttu tapahtumakenen mukaan?, josta raportoitujen tulosten mukaan 96,6 % kannatti Krimin liittymistä Venäjään. Äänestysprosentiksi kerrottiin 83,1 %.[1] Luvut eivät ole saaneet ulkopuolista vahvistustakenen mukaan?; hätäisesti järjestetyllä äänestyksellä ei ollut puolueettomia kansainvälisiä tarkkailijoita. Myöskään äänestystuloksen alueellista jakaumaa ei tiettävästi ole vielä raportoitu.lähde?

YK:n yleiskokous tuomitsi kansanäänestyksen äänin 100 tuomitsemisen puolesta ja 11 vastustaen tätä. 58 valtiota jätti äänestämättä. Äänestetyssä päätöslausemassa todetaan "[Krimin kansanäänestys] ei ole sitova eikä sen avulla Krimin autonomisen tasavallan tai Sevastopolin kaupungin asemaa voida muuttaa".[2]

Esimerkiksi Krimin tataareja edustavan Mejlisin verkkosivustolla kerrotaan ainoastaan 34,2 prosentin Krimin asukkaista osallistuneen "niin sanottuun kansanäänestykseen".[43] Osuus poikkeaa vahvasti venäläislähteiden uutisoimista luvusta. Ukrainan radiolle antamassaan haastattelussa Krimin tataarien parlamenttiedustaja Jemilev kertoo nyt julkaistun, "valeäänestykseksi" luonnehtimansa äänestysprosentin pohjautuvan Krimin tataarien saamiin, Venäjän FSB:lle lähetettyihin tarkkoihin tietoihin, eikä "propagandaan jota he lähettivät". Krimin tataarien edustaja kritisoi myös äänestyksen toteutusta, sillä "oli mahdollista äänestää ensin yhdessä kylässä, siten toisessa".[44]

Krimin alueparlamentti hyväksyi 6. maaliskuuta yksimielisesti päätöksen liittymisestä Venäjään sekä antoi itsenäisyysjulistuksen 11. maaliskuuta[45] ja pyysi Venäjän presidenttiä käsittelemään pyynnön. 100-paikkainen alueparlamentti hyväksyi päätöksen äänin 78-0. Samalla kansanäänestystä asiasta aikaistettiin pidettäväksi 16. maaliskuuta. Lain taustamateriaaliin liitettiin selitys, jossa kansanäänestystä perustellaan Ukrainan helmikuisilla väkivaltaisuuksilla. Tekstissä todetaan, että Kiovassa vallan otti perustuslain vastaisella tavalla nationalistiset voimat, jotka rikkoivat kansalaisoikeuksia. Tästä on seurannut uhka kansalaisten oloille ja poliittiselle toiminnalle. Parlamentin mukaan ääriainekset ovat myös yrittäneet tunkeutua Krimin alueelle, lisätä jännitystä ja kaapata vallan laittomasti.[46] Krimin paikallishallitus päätti aluksi järjestää kansanäänestyksen alueen asemasta 25. toukokuuta, joka olisi ollut sama päivä kuin tuleva Ukrainan presidentin vaali.[47]

Äänestyksessä esitettiin kaksi vaihtoehtoa kansalaisille:

"Kannatan Krimin liittymistä Venäjään liittovaltion täysivaltaiseksi subjektiksi"

tai

"Kannatan Krimin tasavallan vuoden 1992 perustuslain saattamista uudelleen voimaan ja Krimin pysymistä osana Ukrainaa"

Politiikan asiantuntijat pitivät kumpaakin äänestysvaihtoehtoa päämäärältään samanlaisina eli liittymisenä Venäjään.[48]

Ukrainan nykyhallinto piti äänestystä laittomana.[49] Krimin parlamentti pyysi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä ETYJiä lähettämään vaalitarkkailijoita. ETYJ:n tiedottaja kertoi ettei Krim voinut pyytää vaalitarkkailijoita siltä, koska se ei ole valtio eikä järjestön jäsen.[39][38] ETYJ mukaan vaali oli laiton eikä se täten lähettänyt vaalitarkkailijoita Krimiin.[50] Britanian ulkoministeri William Haugue syytti Krimin äänestystä demokratian pilkkaamiseksi.[51] Pohjoismaat ja Baltia tuomitsivat Krimin kansanäänestyksen.[52] Ranska ei aikonut missään olosuhteissa tunnustaa Krimin kansanäänestyksen tulosta. Maan presidentin Francois Hollanden mukaan äänestys on selkeästi laiton.[53] Presidentti Sauli Niinistö ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (Utva) piti Krimin kansanäänestystä Ukrainan perustuslain vastaisena ja laittomana.[54] YK:n yleiskokous julisti Krimin kansanäänestyksen laittomaksi.[55]

Äänestyksen luotettavuuden kritiikki

Venäläinen journalisti kertoi, että hänet oli päästetty äänestämään, vaikka hän oli kertonut olevansa Venäjän kansalainen vain määräaikaisella yhden vuoden oleskeluluvalla.[56] Journalistin mukaan tämä oli laitonta ja korosti sitä, että kuinka toisen maan kansalaisen voi sallia äänestää toisen itsenäisen maan vaaleissa.[57] Myös brittiläisen The Guardian lehden haastattelussa on kerrottu venäläisten passien kelvanneen vaalipaikoilla.[58]

Juuri Krimillä valtaan noussut venäjämielinen hallinto kutsui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vaalitarkkailijoita varmistamaan äänestyksen laillisuutta. Etyj ei kuitenkaan osallistunut vaalien tarkkailuun millään lailla. Sen mukaan Krim ei voi esittää pyyntöä, sillä se ei ole itsenäinen valtio tai alue, vaan kutsun pitäisi tulla Ukrainalta. Vaalitarkkailuasiantuntija Kimmo Kiljunen sanoi haastattelussa, että "laittomia vaaleja ei voi valvoa".[59] [60]


Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tämän osa-alueen neutraalius on kyseenalaistettu. Katso lisää keskustelusivulta.

Putinin puhe

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti 18. maaliskuuta puheen Krimin kansanäänestyksen jälkeen Kremlissä Valtiollisen duuman jäsenille, liittoneuvoston jäsenille, Venäjän alueiden johtajille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille.[61]

Puhetta luonehdittiin suomalaisasiantuntijoiden toimesta uhmakkaaksi, kansallismieliseksi ja vailla sovintoa olevaksi. Lisäksi puheessa haikailtiin Neuvosto-impeuriumin aikakauteen.[62][63]

Puheessaan Putin kertoi äänestyksen tapahtuneen täydessä sopusoinnussa demokratian menettelytapojen kansainvälisen oikeuden normien kanssa ja piti tulosta täydellisen vakuuttavana. Putinin mukaan krimiläisistä äänioikeutetuista yli 96 prosenttia äänesti liittymisestä Venäjään. Hän mainitsi Vladimir Suuren ottaneen kristillisen kasteen Krimillä ja Krimin liittämisestä vuonna 1783 osaksi Venäjää. Puhuja mainitsi tataarien kokemat julmuudet muiden Neuvostokansojen ohella. Putin sanoi Venäjän suhtautuvan kunnioittaen jokaiseen kansallisuuteen ja ehdotti venäjää, ukrainaa ja krimintataaria alueen virallisiksi kieliksi. Hän mainitsi Nikita Hruštšovin päätöksen liittää Krim ja liittokaupunki Sevastopol Ukrainaan ja korosti ettei krimiläisiltä itseltään kysytty liittämisestä. Putin näki Neuvostoliiton äkillisen hajoamisen, kansojen hajaantumisen ja dramaattisten seurausten myötä Krimin tulleen ryöstetyksi Venäjältä ja Venäjän olleen voimaton puolustamaan etujaan Krimin suhteen. Putin sanoi puheessaan 2000-luvun alkupuolella Ukrainan presidentti Leonid Kutšman vaatineen edistämään rajanvetoprosessia, Venäjä oli Putinin mukaan ikään kuin tunnustanut Krimin osaksi Ukrainaa, mutta neuvotteluja tarkemmasta rajanvedosta ei käyty. Hyvien suhteiden vuoksi Venäjä tuli Putinin mukaan vastaan myös monimutkaiseksi luonehditun Asovanmeren ja Kertšinlahden vesialueiden osalta.[61]

Puheessa Putin esitti Ukrainan kehittyneen 20 vuoden ajan alueen venäläisille haitalliseksi riistämällä historiallisen muistin, jopa äidinkielen ja alistaneen pakkoassimiloinnin kohteeksi. Hän ymmärsi ukrainalaisten kyllästyneen maan huonoihin johtajiin ja Maidanin mielenosoittajien rauhanmielistä vastustusta korruptiota, tehotonta valtionhallintoa ja köyhyyttä vastaan. Hän kuitenkin tulkitsi vallankumouksen myötä valtaan nousseiden olevan nationalisteja, uusnatseja, venäläisten vihaajia, antisemiitejä ja Stepan Banderan aatteellisiä perillisiä, jotka olivat valmiita terroriin, murhiin ja omaisuuden tuhoamiseen. Putin suomi Ukrainan uuden hallituksen päätöstä virallistaa ukrainan kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi ja venäjänkielisten uuden hallinnonvastustajien vainoamista. Presidentin mukaan Venäjän oli pakko vastata krimiläisten hätään ja avunpyyntöön. Hän ihmetteli puheessaan länsieurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten kollegoiden syytöksiä kansainvälisten oikeuksien rikkomisesta Krimillä ja väitti venäläisjoukkojen olleen jo etukäteen alueella sopimusten mukaisesti. Hän huomautti krimiläisten vedonneen YK:n peruskirjan mukaisesti itsemääräämisoikeuteensa, kuten Ukrainakin teki aikanaan erotessaan Venäjästä. Lisäksi Putin mainitsi Kosovon itsenäistymisen olleen länsimaiden hyväksymä ja länsimaiden toimivan kaksoisstandardein. Hän kiitti krimiläisiä itsepuolustusjoukkoja ja ukrainalaisia sotilaita siitä, ettei alueella ole tullut kuolonuhreja. Hän kiitti myös Intian hillittyä asennetta asiaan.[61]

Ukrainan kansaa Putin kiitti ja toivoi sen ymmärtävän, että Venäjä ei tuota vahinkoa tai loukkaa kansallistunnetta, sekä varoitti niitä, jotka pelottelevat Venäjällä. Ukrainalaisten hän katsoi olevan samaa kansaa venäläisten kanssa. Putin sanoi, että venäläisiä ja venäjänkielisiä maa tulee puolustamaan. Krimiä Putin piti puheessaan yhteisenä omaisuutena ja toivoi sen saavuttavan rauhan ja koki alueen tarvitsevan vakaan suvereniteetin. Putin sanoi, että tänään sellaisena suvereniteettina voi toimia ainoastaan Venäjä ja että Ukrainassa ei ole edelleenkään legitiimiä toimeenpanovaltaa, joten Putinin mukaan Ukrainassa ei ole ketään kenen kanssa Venäjä voisi keskustella. Ukrainan mahdollisen Nato-jäsenyyden Putin näki uhkaksi Etelä-Venäjälle. Hän näki kansanäänestyksen kysymysasettelussa Krimin ja Sevastopolin johdon ja lainsäädäntöelinten kansanedustajien asettuneen ryhmäkuntaisten ja poliittisten intressien yläpuolelle ja asettaneen toimintansa kulmakiveksi yksinomaan ihmisten todelliset edut. Muunlaisen äänestystuloksen hän näki johtavan vain väliaikaiseen johtoon. Putin esitti venäläisten näkemyksenä ne kyselytulokset, joiden mukaan 95 prosenttia kannattaa venäläisten puolustamista Krimillä, 86 prosenttia pitää Krimiä edelleen Venäjään kuuluvana ja 92 prosenttia haluaa Krimin liitettävän Venäjään.[64]

Krimin liittäminen Venäjään

Kansanäänestyksen jälkeen 18. maaliskuuta presidentti Putin ja myöhemmin duuma hyväksyi päätöksen liittää Krim Venäjään.[65] Ukraina ja länsimaat tuomitsivat kansanäänestyksen laittomana ja Krimin liittämisen Venäjään.[2][3][1][66][67] 21. maaliskuuta Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyi yksimielisesti Krimin liittämisen Venäjään.[68]

18. maaliskuuta varusmies kuoli ja kapteeni loukkaantui Simferopolissa olevaan tukikohtaan tehdyssä iskussa. Ukrainan pääministeri arvioi tilanteen muuttuneen ampumisen myötä poliittisesta sotilaalliseksi.[69] Samana päivänä löytyi kadonneen tataarin Reshat Ametovin ruumis, jossa oli väkivallanmerkkejä.[70] Seuraavana päivänä joihinkin ukrainalaistukikohtiin tunkeuduttiin. Valtaajia olivat venäläismieliset joukot ja naamioituneet venäläissotilaat. Ukrainan hallitus suunnittelee vetävänsä sotajoukot pois Krimiltä.[71]

Kriisin pitkittyessä Saksan liittokansleri Angela Merkel luonnehti, että jännitteet Venäjään ovat johtaneet siihen ettei G8-maita käytännössä enää ole. Ryhmään kuuluu nyt sen perustajajäsenet (G7-maat) Yhdysvallat, Britannia, Saksa, Ranska, Italia, Japani ja Kanada.[72] Yhdysvallat asetti lisäpakotteita merkittäville venäläisille talousvaikuttajille. Venäjä vastasi tähän vastapakotteilla. Pakotteet kohdistuivat vaikutusvaltaisimpiin republikaani- ja demokraattipoliitikkoihin.[73]

Kuukausi venäläisjoukkojen siirrosta Krimille Putin myönsi ensimmäistä kertaa näiden olleen venäläisiä eikä paikallisia itsepuolutusjoukkoja.[14][74] Hän vieraili 9. toukokuuta venäläisten juhlapäivänä Voitonpäivänä Krimillä ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun alue oli liitetty laittomasti Venäjään.[75]

Itä-Ukrainan tilanteen kiristyminen

Pääartikkeli: Itä-Ukrainan kriisi 2014

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä Nato irtisanoi kaikenlaisen sotilaallisen ja siviiliyhteistyön Venäjän kanssa, kun Venäjä pyynnöistä ja lupauksista huolimatta ei ollut alkanut siirtämään sotajoukkojaan Ukrainan vastaiselta rajalta. Ukraina ei ole Nato-jäsen, mutta Nato aikoo silti lisätä yhteistyötä maan kanssa. Päivää aikaisemmin presidentti Putin ilmoitti Saksan liittokansleri Angela Merkelille Venäjän aloittaneen joukkojensa osittaisen siirtämisen Ukrainan rajalta.[76][77]

6.4. venäläismieliset mielenosoittajat valtasivat hallintorakennuksia Itä-Ukrainassa mm. Slovjanskissa[78], Luhanskissa, Harkovassa. Seuraavana päivänä Donetskissa hallintorakennuksen vallanneet julistivat kaupungin "Donetskin kansantasavallaksi".[79] Tšekin presidentti Miloš Zeman vaati hallintorakennusten valtausten jälkeen Nato-joukkoja Itä-Ukrainaan jos Venäjä yrittää ottaa alueen haltuunsa.[80]

13.4. venäläismieliset mielenosoittajajoukot valtasivat hallintorakennuksia Slovjanskissa. Samana päivänä Kramatorskissa aseistautuneet joukot hyökkäisivät poliisiasemalle ja tilanne ajautui tulitaisteluksi Ukrainan turvallisuusjoukkojen kanssa. Seuraavana päivänä sisäministeri Arsen Avakov julisti "terrorismin vastaisen operaation" mielenosoittajia vastaan Slovjanskissa. Ukrainan turvallisuusjoukot ja aseistautuneet mielenosoittajat ottivat tämän jälkeen yhteen. Useita henkilöitä menehtyi yhteenotoissa. Itä-Ukrainan levottomuudet levisivät myös Kaakkois-Ukrainassa sijaitsevaan Mariupolin kaupunkiin vaatien itsenäisen valtion perustamista Itä-Ukrainaan.[81] Kielenkäyttö on niinkin kovaa, että vt. presidentti Turtšynov sanoo Venäjän käyvän sotaa Ukrainaa vastaan kylvämällä epäjärjestystä Itä-Ukrainassa.[82]

Taloudelliset vaikutukset

Maanantaina 3. maaliskuuta Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoaan 5,5 prosentista seitsemään prosenttiin. Venäjän ruplan vaihtokurssi heikkeni yli kaksi prosenttia, yhdellä eurolla sai 50,3 ruplaa ja yhdellä dollarilla 36,6 ruplaa. [83] Moskovan pörssin yleisindeksi Micex oli 10 prosenttia miinuksella, joka on jyrkin alamäki viiteen vuoteen.[84]

6.3. Yhdysvallat asetti viisumikieltoja ja yhdysvaltalaisen omaisuuden jäädyttämisiä. Pakotteet kohdistuvat venäläisiin ja ukrainalaisiin, jotka ovat olleet osallisina Krimin kriisissä.[85]

13.3. Talousjärjestö OECD pani Venäjän jäsenyyshakemuksen jäihin. Järjestön hallintoneuvosto päätti keskeyttää Venäjän jäsenyysvalmistelut toistaiseksi.[86]

17.3. Yhdysvallat ja Euroopan unioni asettivat Venäjälle pakotteita. Pakotteet koskevat Vladimir Putinin lähipiiriläisiä. Vastatoimet sisältävät muun muassa tilien jäädytyksiä ja matkustuskieltoja.[87][88] 20.3 Yhdysvallat ja Euroopan unioni laajensivat pakotteita ja lisäsivät uusia henkilöitä pakotelistalle.[89][90]

20.3. Luottoluokittaja Standard & Poor's laski Venäjän luokitusnäkymät negatiivisiksi Ukrainan kriisin vaikutusten ja länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden takia.[91] 21.3 luottoluokitusyhtiö Fitch laski myös Venäjän talousnäkymät negatiivisiksi samoista syistä.[92]

21.3. Visa ja Mastercard lopettivat palvelut venäläisen Rossija-pankin asiakkaille, joka on mukana Yhdysvaltojen pakotelistalla.[93]

24.3. Aiemmin G8- johtavien teollisuusmaiden ryhmänä Venäjän kanssa kokoontuneet maat sulkivat Venäjän pois tapaamisistaan siksi kunnes maa muuttaa käyttäytymistään. Jatkossa G8-kokouksen sijaan johtavat teollisuusmaat tapaavat G7-ryhmänä.[94]

25.3. Venäjän apulaistalousministeri Andrei Klepach arvioi, että tammi–maaliskuussa maasta on paennut noin 52 miljardin euron edestä pääomaa.[95]

26.3. Maailmanpankkin arvion mukaan pahimmassa tapauksessa Venäjän talous voi supistua tänä vuonna jopa 1,8 prosenttia Ukrainan kriisin takia.[96]

Tappiot

Kaksi siviiliä menehtyi ja useita loukkaantui Krimin parlamentin edustalla 26. helmikuuta 2014. Toinen sai sydänkohtauksen ja toinen tallautui.[97][98] Donetskissa Itä-Ukrainassa Venäjää tukevien ja maan toimia vastustavien välisissä mellakoissa menehtyi 13. maaliskuuta kaksi ihmistä sekä kymmeniä loukkaantui.[99]

Ensimmäinen Krimin tukikohtiin liittyvä kuolemantapaus sattui pääkaupunki Simferopolissa. Tuntematon asemies ampui ukranalaisen sotilaan, kun tämä oli valvomassa tornissa tukikohdan ajoneuvovarikkoa.[100]

7. huhtikuuta Venäjän sotilas ampui Ukrainaan palaamassa olleen aseettoman ukrainalaisupseerin kuoliaaksi Itä-Krimillä olevassa Novofedorivkan kaupungissa.[100][101]

Reaktiot maailmalla

Useiden valtioiden ja puolustusliitto Naton johtajat ovat tuominneet Venäjän sotajoukkojen siirrot ja korostaneet Ukrainan alueellisen itsenäisyyden kunnioittamista.[20] Venäjällä on ollut mielenosoituksia sekä Venäjän toimien puolesta että vastaan.[102]

 Euroopan unioni — EU antoi tukensa Ukrainalle ja tuomitsi Venäjän toimet. EU vaatii Venäjää vetämään joukkonsa pois Krimin niemimaalta.[103]

Nato Pohjois-Atlantin liitto — Pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen on sanonut Venäjän uhkaavan Euroopan rauhaa ja kehottanut Venäjän lieventämään Ukrainan jännitteitä.[27]

 Yhdistyneet kansakunnat — YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa kaikki muut turvaneuvoston jäsenmaat paitsi Venäjä ja tyhjää äänestänyt Kiina tukivat Ukrainan suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta.[104]

Human Rights Watch — Ihmisoikeusjärjestön mukaan Krimin tunnuksettomat itsepuolustusjoukot syyllistyvät väkivaltaan ja rikoksiin sekä rikkovat ihmisoikeuksia, mutta Krimin hallinto ei puutu tilanteeseen eikä rankaise vääryyksistä. Järjestö pitää joukkoja täysin laittomina.[105]

G7-ryhmän johtajat tuomitsevat sekä Krimin kansanäänestyksen että Venäjän päätöksen liittää alue itseensä.[94]

Valtiot

Kansainväliset reaktiot Krimin kriisiin. Luokitteluna valtioiden viralliset lausunnot.
  Ukraina
  Venäjä
  ilmaisee vain huolestuneisuutensa tai haluaa rauhanomaisen ratkaisun konfliktiin
  tukee Ukrainan alueellista koskemattomuutta
  tuomitsee Venäjän toimet
  pitää Venäjän toimia sotilaallisena interventiona
  tukee Venäjän toimia ja/tai tuomitsee Ukrainan väliaikaisen hallituksen
  "tunnustaa Venäjän intressit"
  ei virallista kantaa / ei tietoa saatavilla

 Britannia — Ulkoministeri William Hague kutsui Venäjän suurlähettilään ilmaistaakseen huolen Ukrainan tilanteesta. Mahdollinen aseellinen yhteenotto olisi uhka Ukrainan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle.[106]
 Japani — Pääministeri Shinzo Aben mielestä Venäjän toimet olivat uhka maailmanrauhalle.[107]
 Intia - Intian turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Shivshankar Menon mukaan Venäjällä oli Ukrainassa "perusteltuja oikeuksia".[108]
 Kiina — Ulkoministeriö toivoi neuvotteluiden jatkumista kriisin ratkaisemiseksi. Kiina lupautui samalla olla puuttumatta Ukrainan itsenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen.[109] Kiinan YK-lähettiläs Liu Jieyi sanoi YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, että Ukrainan alueellista koskemattomuutta täytyy kunnioittaa.[104]
 Kirgisia - Maan ulkoministeri tuomitsi lausunnossaan kaikki Ukrainan tilanteen vakautta horjuttavat toimet ja ilmaisi tukensa Ukrainan tilanteen varhaiseksi sopimiseksi rauhanomaisin keinoin, neuvottelujen ja vuoropuhelun kautta, kansainvälistä lakia ja YK:n peruskirjaa noudattaen.[110]
 Ranska — Pääministeri Jean-Marc Ayrault painotti, että Ukrainan alueellista koskemattomuutta ”on ehdottomasti kunnioitettava”.[111]
 Ruotsi — Ulkoministeri Carl Bildt piti Venäjän toimia selkeästi sotatoimena.[112]
 Saksa — Liittokansleri Angela Merkel esitti huolensa Ukrainan tilanteelle ja painottanut alueen koskemattomuuden tärkeyttä.[106]
 Suomi — Ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi Venäjän asevoimien siirron Krimille rikkovan kansainvälistä oikeutta ja tälle olevan paljon ja laajoja seurauksia.[113] Presidentti Sauli Niinistö totesi Venäjän toiminnan Krimillä olevan vastoin kansainvälistä oikeutta.[114] Ulkopoliittisen instituurin tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoi Venäjän aggressiivisten toimien yllättäneen monet tutkijat sekä hänen kollegansa.[115] Suomi tarjosi neuvottelupaikkaa kriisin ratkaisemiseksi.[116]
 Syyria — Presidentti Bashar al-Assad ilmoitti, että hän ja Syyrian kansa tukevat Putinin toimia, jotka tähtäävät Ukrainan tilanteen tasapainottamiseen. Damaskos tuki Venäjän presidentin "rationaalista ja rauhanomaista lähestymistapaa, joka tähtää maailman vakauteen ja taisteluun terrorismia vastaan".[117]
 Tšekki — Presidentti Miloš Zeman ja ulkoministeri Lubomír Zaorálek vertasivat Krimin kriisiä Prahan kevääseen 1968.[118]
 Turkki — Turkki on ulkoministerinsä Ahmet Davutoglun sanoin ilmaissut huolensa Krimin tataarien kohtalosta ja aikoo tukea heitä.[119]
 Viro  Latvia  Liettua — Baltian maiden puolustusministerit tuomitsivat Venäjän tunkeutumisen Ukrainaan.[120] Myöhemmin Latvia ja Liettua kielsivät Venäjän valtion television viralliset lähetykset maissaan.[121]
 Yhdysvallat — Presidentti Barack Obama ilmoitti Vladimir Putinille Venäjän rikkovan kansainvälisiä lakeja väliintulollaan Ukrainassa. Obama vaati Putinia vetämään joukkonsa takaisin Krimin niemimaalla olevaan tukikohtaan. Ellei näin tapahdu, tulisi Venäjälle Obaman mukaan poliittisia ja taloudellisia seurauksia. Lisäksi Yhdysvallat vaati kansainvälisten tarkkailijoiden lähettämistä maahan.[122][22]
 Valko-Venäjä - Presidentti Aljaksandr Lukashenkan mukaan Krim oli de fakto osa Venäjää.[123]
 Venezuela - Presidentti Nicolas Maduron mukaan "se, mitä tapahtuu parhaillaan Ukrainassa, oli suoraa seurausta niistä toimista, jotka aikaan saivat Ukrainan demokratian romahtamisen. Ja tämä taas johtui vain ja ainoastaa USA:n ja joidenkin Euroopan valtioiden Venäjän vastaisesta politiikasta. He pyrkivät saartamaan Venäjän heikentääkseen ja lopulta tuhotakseen sen."[124]

Reaktiot Venäjällä

Venäjän tutkimuslaitos VTsIOM kysyi venäläisiltä, mitä Venäjän pitäisi tehdä Ukrainan kriisissä. Valtaosa eli 73 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei Venäjän pitäisi puuttua Ukrainan tilanteeseen, koska se oli Ukrainan sisäinen asia. Vain 15 prosenttia oli sitä mieltä, että Venäjän pitäisi puuttua tilanteeseen.[125]

Liki sata venäläistä tiede- ja taidevaikuttajaa allekirjoittivat vetoomuksen, jossa arvostellaan kovin sanoin Venäjän toimintaa Ukrainassa.[126]

Päivää ennen Krimin kansanäänestystä 50 000 ihmistä osoitti mieltään Moskovassa sekä Vladimir Putinia että Venäjän toimia Ukrainassa vastaan.[127]

Joukko venäläisiä journalisteja tuomitsi 26.3. avoimessa kirjeessään EU:n uutistoimisto Rossija Segodnjan (ven. Россия Сегодня, engl. Russia Today) johtajalle Dmitri Kiseljoville (ven. Дми́трий Киселёв) asettamat pakotteet sananvapauden vastaisiksi. [128]

Arviot ja reagointi Suomessa

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö on arvioinut, että Suomen valmiuden kohottamista tulee harkita, jos tilanne Ukrainassa kärjistyy ja syttyy sodaksi. Puolustusvoimissa, puolustusministeriössä ja Suomen valtiojohdossa on hänen mukaansa tehostettu tilannekuvan ylläpitoa.[129]

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola on todennut tuoreeltaan, että Suomen pitäisi ottaa selkeästi kantaa Ukrainan ja Krimin tilanteeseen. Hän luonnehtii Venäjän ulkopolitiikan muuttuneen suhteessa rajavaltioihin. Aaltolan mukaan Suomen olisi hyvä tuoda esiin Suomen kanta, että ulko- ja turvallisuuspoliittisen suhde Venäjään voi muuttua Ukrainan tilanteen myötä.[130]

Helsingin Sanomien eri alojen vaikuttajista koostuvassa HS-raadissa 57 sadasta raatilaisesta näki Suomen roolin toimia yhdessä EU-maiden tai muiden toimijoiden kanssa ja tehdä Venäjälle selväksi, ettei sen toimia hyväksytä. 31 sadasta kannatti näkemystä, että Suomen pitää pyrkiä välittäjäksi tai muuten aktiivisesti ratkaisuun. Kahdeksan kannatti vaihtoehtoa Suomelle pysyä erossa kiistasta ja neljä ei osannut sanoa kantaansa.[131]

19. maaliskuuta konfliktin kehittyessä huonompaan Yhdysvallat määräsi lisäpakotteita koskemaan taloudenvaikuttajia Venäjällä. Heidän joukossaan oli yksi Suomen rikkaimmista henkilöistä ja jääkiekkojoukkue Jokereiden omistaja Gennadi Timtšenko.[132]

Suomessa Ukrainan ja Krimin tilanteen on arvioitu vaikuttaneen Nato-jäsenyyden kannatuksen kasvuun. Helsingin Sanomien teettämän, maaliskuun lopussa 2014 julkaistun mielipidetiedustelun mukaan Nato-jäsenyyden kannatus lisääntyi Suomessa kuukauden takaisesta neljä prosenttia. Tuolloin Natoon liittymistä kannatti 22 prosenttia suomalaista. [133][134]

Maaliskuun lopulla julkaistiin 15 suomalaisen kulttuurivaikuttajan adressi ja vetoomus Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.[135] He toteavat Venäjän astuneen nyt "sotilassaappaallan" kolmatta kertaa kylmän sodan jälkeen eurooppalaisen valtion maaperälle.[136]

Englanninkielinen Suomeen liittyvä uutissivusto Finnbay julkaisi uutisen, että Suomi jatkaa yhteistyötä Venäjän kanssa EU:n tai Yhdysvaltojen valtalauseista huolimatta. Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen varoitti sivuston olevan valeuutissivusto ja Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola näki sivuston toiminnan osana informaatio-operaatiota ja tarkoituksena hämmentää julkista keskustelua.[137][138]

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ a b c Krimin äänestystulos varmistui: Liki 97 prosenttia kannatti liittymistä Venäjään YLE Uutiset. 17.3.2014. Viitattu 17.3.2014.
  2. ↑ a b c YK:n yleiskokous tuomitsi Krimin äänestyksen Helsingin Sanomat. 27.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  3. ↑ a b Halminen, Laura; Turtiainen, Suvi: Putin puhui uhmakkaasti – ja liitti Krimin osaksi Venäjää Helsingin Sanomat. Viitattu 18.3.2014.
  4. ↑ Kauhanan, Anna-Liina: Paluu kylmän sodan tunnelmiin ("Venäjä-suhteissa on edessä vaikein kausi sitten kylmän sodan", Robert Nurick) Helsingin Sanomat. 4.3.2014. Viitattu 9.3.2014.
  5. ↑ Hartikainen, Jarno: Krimiä verrataan kylmään sotaan ja Jugoslaviaan Kauppalehti. 3.3.2014. Viitattu 9.3.2014.
  6. ↑ Tutkija: Venäjä- ja länsimielisyydestä väärää tietoa MTV.fi Uutiset. 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  7. ↑ Mackinnon, Mark. "Globe in Ukraine: Russian-backed fighters restrict access to Crimean city", The Globe & Mail, 27 February 2014. 
  8. ↑ Levottomuudet Ukrainassa jatkuvat: rajuja yhteenottoja nyt Krimillä Ilta-Sanomat. 26.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  9. ↑ Venäjän vakuutus Yhdysvalloille: Sotaharjoitus ei liity Ukrainaan Helsingin Sanomat. 27.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  10. ↑ Pajunen, Ilpo: Yle Krimillä: Mielenosoittajat vastustavat kielilakia ja vaativat Krimille oikeutta päättää asioistaan YLE Uutiset. 27.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  11. ↑ Canceled language law in Ukraine sparks concern among Russian and EU diplomats Julkaisija TV-Novosti, rt.com, Viitattu 24.3.2014, (englanniksi)
  12. ↑ Asiantuntijat: Itäukrainalaiset eivät haikaile osaksi Venäjää 6.3.2014, Yleisradio, yle.fi, viitattu 724.3.2014
  13. ↑ Ukraine’s 2012 Language Law to Stay Until New Bill Ready – Turchynov, 3.3.2014, RiaNovosti, ria.ru, viitattu 24.3.2014, (englanniksi)
  14. ↑ a b Tapiola, Paula: Putin: Krimin valtaus osoitus Venäjän armeijan kyvystä Yle, Uutiset. 28.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  15. ↑ Kokkonen, Yrjö: Interfax: Lentokenttäpiiritys jatkuu Krimillä YLE Uutiset. 28.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  16. ↑ Töyrylä, Katriina: Venäjä: Toimet Krimillä laivastosopimusten mukaisia YLE Uutiset. 28.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  17. ↑ Kokkonen, Yrjö: Krimin Venäjä-mielinen pääministeri: Otan asevoimat johtooni YLE Uutiset. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  18. ↑ Anders Aslund: Why Putin Is Likely to Lose His War over Crimea Peterson Institute for International Economics. 5.3.2014. Peter G. Peterson Institute for International Economics. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
  19. ↑ Meet ‘Goblin’ — Moscow’s man in Crimea Metro (Kanada). 4.3.2014. Free Daily News Group Inc.. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
  20. ↑ a b c d Obama varoitti puhelimessa Putinia sotilaallisista toimista Ukrainan alueella Helsingin Sanomat. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  21. ↑ Smale, Alison; Erlanger, Steven: Ukraine Mobilizes Reserve Troops, Threatening War The New York Times. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
  22. ↑ a b c Venäjä ja länsivallat syyttelivät toisiaan YK:ssa – "Tilanne pahenee" Helsingin Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  23. ↑ Kokkonen, Yrjö: Ukraina aloittaa liikekannallepanon – reservit palvelukseen jo tänään YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  24. ↑ Ukrainan pääministeri: Venäjä on julistanut sodan Helsingin Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  25. ↑ Kokkonen, Yrjö: Venäjä YK:ssa: Länsi puuttuu Ukrainan asioihin YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  26. ↑ Nurminen, Jussi: Yle seuraa Ukrainan tapahtumia pidennetyissä uutislähetyksissä YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  27. ↑ a b Hallamaa, Teemu: Naton pääsihteeri: Venäjä uhkaa Euroopan rauhaa – video YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  28. ↑ Blencowe, Annette: Venäjä kaatoi YK:n Krim-päätöslauselman – Kiina pidättäytyi äänestämästä YLE Uutiset. 15.3.2014. Viitattu 15.3.2014.
  29. ↑ Aro, Jessika: Venäjä käynnisti Ukrainan-vastaisen propagandakampanjan YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  30. ↑ Vladimir Ryzhkov: The Kremlin's War Propaganda The Moscow Times, themoscowtimes.com. 25.3.2014. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  31. ↑ Toimittajia uhkaillaan Krimillä - "ilmapiiri erittäin huolestuttava" Yleisradio, yle.fi. 8.3.2014. Viitattu 25.3.2014.
  32. ↑ Hannula, Tommi; Palttala Pipsa; Hämäläinen, Marko: Ukraina: Venäjä tuo lisää joukkoja Krimin niemimaalle Helsingin Sanomat. 3.3.2014. Viitattu 3.3.2014.
  33. ↑ Käännös: Marja Kondra ja Salla Stotesbury (toim.): Lue Putinin koko ristiriitainen puhe sanasta sanaan suomeksi Ilta-Sanomat. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  34. ↑ Kiviranta, Varpu: Aseistautunut joukko vaati YK:n Krim-lähettilästä lähtemään alueelta YLE Uutiset. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  35. ↑ Etyjin tarkkailijat pysäytettiin taas Helsingin Sanomat. 8.3.2014. Viitattu 10.3.2014.
  36. ↑ Etyj: Venäjä suostuu tarkkailijoiden lähettämiseen Krimille Helsingin Sanomat. 13.3.2014. Viitattu 13.3.2014.
  37. ↑ Kokkona, Yrjö: Krimin johto: Vain Venäjän joukot sallitaan Krimillä Yle Uutiset. 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  38. ↑ a b Köysi kiristyi entisestään Krimin kriisin ympärillä Aamulehti. 10.3.2014. Viitattu 10.3.2014.
  39. ↑ a b Hakala, Pekka: Krimin uusi johto valmistelee jo Venäjään liittymistä käytännön järjestelyin hs.fi. 10.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.3.2014.
  40. ↑ Määritä nimeke! Helsingin Sanomat. 15.3.2014. Viitattu 15.3.2014.
  41. ↑ Yle: Putin: Krimin viranomaisten toimien tarkoituksena suojella kansan etuja. Julkaistu: 7.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  42. ↑ Yle: "Vähemmistövaltuutettu Thors: Ei merkkejä venäläisiin kohdistuvasta uhkasta" Julkaistu: Julkaistu: 7.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  43. ↑ Mustafa Jemilev: «In Fact 34,2% of Crimean Population Took Part in Pseudo Referendum on March 16» 25.3.2014. Mejlis of the Crimean Tatar people, qtmm.org. Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)
  44. ↑ Jemilev: Pseudo referendum attended by 34.2% of Crimean residents 25.3.2014. Ukrainalainen tietotoimisto Ukrinform, ukrinform.ua. Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)
  45. ↑ Krimin parlamentti hyväksyi itsenäisyysjulistuksen - kansanäänestys sunnuntaina yle.fi. 11.3.2014. YLE Uutiset. Viitattu 11.3.2014.
  46. ↑ Hirsimäki, Tiina: Krimin alueparlamentti ajaa liittymistä Venäjään YLE Uutiset. 6.3.2014. Viitattu 10.3.2014.
  47. ↑ Krimin tilanne kärjistyi - Yle Uutiset seuraa hetki hetkeltä YLE Uutiset. 27.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  48. ↑ Krimin kansanäänestyslipussa kaksi vaihtoehtoa: Kyllä ja kyllä liittymiselle Venäjään yle.fi. 11.3.2014. YLE Uutiset. Viitattu 11.3.2014.
  49. ↑ Hannula, Tommi; Väntönen, Elina: Krim ei voi itse päättää liittymisestään Venäjään Helsingin Sanomat. 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  50. ↑ Etyj: Krimin vaali laiton, emme lähetä tarkkailijoita 12.3.2014 Verkkouutiset
  51. ↑ Britannia: Krimin äänestys demokratian pilkkaamista Turun Sanomat. 16.3.2014. Viitattu 16.3.2014.
  52. ↑ Pohjoismaat ja Baltia tuomitsevat Krimin kansanäänestyksen 7.3.2014 MTV
  53. ↑ Ranska: Emme tunnusta Krimin äänestystulosta 15.3.2014 Etelä-Suomen Sanomat
  54. ↑ Utva: Tilanne Ukrainassa erittäin huolestuttava, kansanäänestys perustuslain vastainen 17.3.2014 Aamulehti
  55. ↑ YK:n yleiskokous tuomitsi Krimin äänestyksen 27.3.2014 Helsingin Sanomat
  56. ↑ Kyiv Post: "Declaring victory, Crimean and Russian officials pledge fast integration". Julkaistu: 17.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  57. ↑ Haastattelu: Journalist voted at the Crimean referendum with Russian passport. Voting fraud. Scandal Julkaistu: 16.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  58. ↑ The Guardian: "Crimea votes to secede from Ukraine in 'illegal' poll" Julkaistu: 16.3.2014 Viitattu: 22.4.2014
  59. ↑ MTV: "Vaalitarkkailijat eivät mene Krimille -"laittomia vaaleja ei voi valvoa" Julkaistu: 14.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  60. ↑ Savon Sanomat: "Etyj: Krim ei ole valtio - ei voi pyytää vaalitarkkailijoita" Julkaistu: 10.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  61. ↑ a b c Presidentti Putinin uhmakas puhe kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä (s. 1) 18.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.3.2014. käännös: Alexander Bruk
  62. ↑ Hiltunen, Elina: Asiantuntijat Putinin puheesta: Tuttua, pelottavaa, sovittelevaa Yle Uutiset. 18.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  63. ↑ Suomalaistutkija: Putinin puhe uhmakas voimapoliittinen julistus Iltalehti. 18.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  64. ↑ Presidentti Putinin uhmakas puhe kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä (s. 3) 18.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.3.2014. käännös: Alexander Bruk
  65. ↑ Venäjän federaation presidentin puhe. 18.3.2014. Viitattu 19.3.2014.
  66. ↑ Venäjän presidentti Putin allekirjoitti asetuksen Krimin itsenäisyyden tunnustamisesta YLE Uutiset. 17.3.2014. Viitattu 17.3.2014.
  67. ↑ Duuma hyväksyi Krimin liittämisen Venäjään Yle Uutiset. 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  68. ↑ YLE: Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyi Krimin osaksi Venäjää. Julkaistu: 21.3.2014 Viitattu: 21.3.2014
  69. ↑ Kiviranta, Varpu: Ukrainalainen sotilas kuoli ja toinen haavoittui sotilastukikohtaan tehdyssä iskussa Krimillä YLE Uutiset. 18.3.2014. Viitattu 18.3.2014.
  70. ↑ Crimea: Disappeared Man Found Killed Human Rights Watch. 18.3.2014. Viitattu 18.3.2014.
  71. ↑ Ukrainan hallitus suunnittelee joukkojen vetämistä Krimiltä YLE Uutiset. 19.3.2014. Viitattu 19.3.2014.
  72. ↑ Merkel: G8-järjestöä ei ole tällä hetkellä olemassa Helsingin Sanomat. 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  73. ↑ Niskakangas, Tuomas: Venäjän jakoi vastapakotteita USA:n politiikan kärkinimille Helsingin Sanomat. 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  74. ↑ Putin: Events in Crimea demonstrate high level of Russian Army’s military training 28.3.2014. ITAR-TASS. Viitattu 1.4.2014. (englanniksi)
  75. ↑ Putin saapui Krimille juhlimaan voitonpäivää – Ukrainan hallitus hermostui Yle Uutiset. 9.5.2014. Viitattu 9.5.2014.
  76. ↑ Nato keskeyttää yhteistyönsä Venäjän kanssa Helsingin Sanomat. 1.4.2014. Viitattu 1.4.2014.
  77. ↑ Tuohinen, Petteri: Ukraina järjestää sotaharjoituksia Nato-maiden kanssa Helsingin Sanomat. 1.4.2014. Viitattu 1.4.2014.
  78. ↑ Ukrainan sisäministeri: Valtaajat yritetään häätää Slovjanskissa Helsingin Sanomat. 13.4.2014. Viitattu 13.4.2014.
  79. ↑ Venäjä-mieliset julistavat Donetskin itsenäiseksi yle.fi. 7.4.2014. Viitattu 7.4.2014.
  80. ↑ Lukinmaa, Tuukka: Tšekin presidentti: Naton sotavoima paikalle, jos Venäjä yrittää ottaa Ukrainan itäosan YLE Uutiset. 7.4.2014. Viitattu 7.4.2014.
  81. ↑ Ainakin kaksi kuollut Slovjanskin yhteenotoissa Helsingin Sanomat. 13.4.2014. Viitattu 13.4.2014.
  82. ↑ Ukrainan presidentti:Armeija ottaa osaa terorisminvastaiseen operaatioon YLE Uutiset. 13.4.2014. Viitattu 13.4.2014.
  83. ↑ Ruplan romahdus hillitsee Putinia Ukrainassa Helsingin Sanomat. 3.3.2014. Viitattu 3.3.2014.
  84. ↑ Moskovan pörssi syöksyy Taloussanomat. 3.3.2014. Viitattu 3.3.2014.
  85. ↑ Niskakangas, Tuomas: Yhdysvallat ottaa käyttöön pakotteet Venäjää vastaan Helsingin Sanomat. 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  86. ↑ OECD pani Venäjän jäsenyyshakemuksen jäihin 13.3.2014 Turun Sanomat
  87. ↑ Valkoinen talo: Yhdysvallat määräsi pakotteita Venäjälle 17.3.2014 Ilta-Sanomat
  88. ↑ EU: Sanktiot 21 venäläiselle ja ukrainalaiselle 17.3.2014 MTV
  89. ↑ USA määräsi lisää pakotteita Venäjälle 20.3.2014 MTV
  90. ↑ EU:n pakotelistalle 12 uutta nimeä 21.3.2014 MTV
  91. ↑ Pakotteet vaikuttavat jo – Venäjän luottoluokitusta uhkaa lasku 20.3.2014 Taloussanomat
  92. ↑ Fitch laski arviotaan Venäjän talousnäkymistä Ukrainan tilanteen vuoksi 21.3.2014 YLE
  93. ↑ Visa ja Mastercard lopettivat palvelut venäläispankin asiakkaille 21.3 Iltalehti
  94. ↑ a b G7-maat uhkaavat Venäjää lisäpakotteilla 24.3.2014 Turun Sanomat
  95. ↑ Pääomapako Venäjältä kiihtyy 25.3.2014 Helsingin Sanomat
  96. ↑ Maailmanpankki: Pahimmassa tapauksessa Venäjän talous supistuu lähes kaksi prosenttia 26.3.2014 YLE
  97. ↑ Two die in rallies outside Crimean parliament, says ex-head of Mejlis Kyiv Post. 26.2.2014. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
  98. ↑ Unrest in Crimea leaves 2 dead; government buildings seized UPI. 27.2.2014. Viitattu 13.3.2014.
  99. ↑ Halminen, Laura: Itä-Ukrainan mellakoissa kuollut ainakin kaksi Helsingin Sanomat. 14.3.2014. Viitattu 14.3.2014.
  100. ↑ a b YLE: "Ukraina: Venäjän sotilas surmasi ukrainalaisupseerin Krimillä". Julkaistu: 7.4.2014 Viitattu: 7.4.2014
  101. ↑ Ukraina Postinumero ukr.postcodebase.com. Viitattu 7.4.2014.
  102. ↑ Moskovan poliisi pidättänyt sotaa vastustaneita mielenosoittajia Helsingin Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  103. ↑ EU antoi tukensa Ukrainalle ja tuomitsi Venäjän toimet YLE 6.3.2014
  104. ↑ a b Kiina otti etäisyyttä Venäjään Ukrainan kriisissä 14.3.2014 Verkkouutiset
  105. ↑ Kokkone, Yrjö: HRW: Krim vajonnut laittomuuden tilaan Yle Uutiset. 15.3.2014. Viitattu 15.3.2014.
  106. ↑ a b Orjala, Anne: Britannia kutsuu Venäjän lähettilään puhutteluun, Saksa ja Ranska huolissaan YLE Uutiset. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  107. ↑ Japanin Abe Obamalle: Venäjän toimet uhka maailmanrauhalle MTV 7.3.2014
  108. ↑ Ukrainan kriisi: Venäjä sai taakseen suuren tukijan Iltalehti 9.3.2014
  109. ↑ "China has voiced concern over the continuing crisis in Ukraine and urged talks to resolve it. Foreign Ministry spokesman Qin Gang said China sticks to the principle of non-interference in any country's internal affairs and respects Ukraine's independence and territorial integrity, official Xinhua news agency reports", Ukraine army on alert after Russia approves troops BBC News. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
  110. ↑ CIS Countries Neutral on Crimea Annexation The Moscow Times, themoscowtimes.com. 19.3.2014. Moskova. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  111. ↑ Turvallisuusneuvosto hätäkokoukseen Ukrainan tilanteesta Helsingin Sanomat. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  112. ↑ Ruotsin ulkoministeri: Venäjän toiminta Ukrainassa katsottava sotatoimeksi Aamulehti. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  113. ↑ Reinboth, Susanna: Tuomioja: Venäjän toimet loukkaavat kansainvälistä oikeutta Helsingin Sanomat. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  114. ↑ Presidentti Niinistö: Venäjän toiminta vastoin kansainvälistä oikeuttaTurun Sanomat 2.3.2014
  115. ↑ Ovaskainen, Teppo: Tutkija: Tässä on Ukrainan opetus Suomelle – ”USA, EU ja Nato eivät voi uhata millään” Uusi Suomi. 2.3.2014 (päivitetty 5.3.2014). Viitattu 6.3.2014.
  116. ↑ Kauhanen, Anna-Liina: Presidentti Niinistö huolestui Venäjä-pakotteiden vaikutuksista Suomelle Helsingin Sanomat. 16.3.2014. Viitattu 16.3.2014.
  117. ↑ Syria’s Assad expresses support for Putin on Ukraine Euronews. 6.3.2014. Euronews. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
  118. ↑ Nurminen, Jussi: Tšekki: Venäjä käyttäytyy Ukrainassa kuin Neuvostoliitto Tšekkoslovakiassa YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  119. ↑ Ilkka Luukkonen: Turkki aikoo puolustaa Krimin tataareja – "Mustanmeren rauha on uhattuna" Verkkouutiset. 18.3.2014. Viitattu 13.4.2014.
  120. ↑ Baltian puolustusministerit tuomitsevat Venäjän toimet Turun Sanomat 3.3.2014
  121. ↑ Latvia ja Liettua kieltävät Venäjän tv-lähetykset YLE Uutiset. 7.4.2014. Viitattu 7.4.2014.
  122. ↑ Ukrainan johto: Venäjä on teoillaan julistanut sodan Etelä-Suomen Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  123. ↑ Lukashenka: Krim on osa Venäjää Ilta-Sanomat. 23.3.2014. Ilta-Sanomat. Viitattu 24.3.2014. (suomeksi)
  124. ↑ Nicolas Maduro: Ukrainian crisis is response to US and EU anti-Russian policy RT.com. 19.3.2014. Russia Today. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  125. ↑ Suurin osa venäläisistä ei puuttuisi Ukrainan tilanteeseen Iltalehti 5.3.2014
  126. ↑ Venäläisälymystön vetoomus Ukrainan puolesta: Venäjä kulkee kohti kylmää sotaa 15.3.2014 Verkkouutiset
  127. ↑ Aittokoski, Heikki: Moskovassa jopa 50 000 osoitti mieltä Putinia vastaan hs.fi. 15.3.2014. Viitattu 15.3.2014.
  128. ↑ Joukko venäläisiä journalisteja: Открытое письмо журналистскому сообществу России 26.3.2014. "Вести" интернет-газета". Viitattu 27.3.2014. (venäjäksi)
  129. ↑ Puolustusvaliokunnan pj: Suomenkin ehkä nostettava valmiutta Helsingin Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  130. ↑ Ranta, Niko: Asiantuntija: Suomen turvallisuuspoliittinen asema uhattuna Ilta-Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  131. ↑ Raeste, Juha-Pekka: Venäjä saa vain vähän ymmärtäjiä Helsingin Sanomat. 13.3.2014. Viitattu 14.3.2014.
  132. ↑ Määritä nimeke! hs.fi. Viitattu 20.3.2014.
  133. ↑ Lappalainen, Tuomo: Tuore tutkimus: Suomalaisten Nato-mielipiteet muuttuivat viikossa Suomen Kuvalehti. 18.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  134. ↑ Suominen, Heli: Nato-jäsenyyden kannatus kasvanut Suomessa 30.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  135. ↑ Unto Hämäläinen: Vanhat radikaalit liputtavat Nato-jäsenyyden puolesta Helsingin Sanomat. 29.3.2014. Sanoma company. Viitattu 30.3.2014.
  136. ↑ Pauli Järvenpää, Tarja Koivumäki, Jarmo Koponen, Risto Kuisma, Veli-Pekka Leivo, Jukka Mallinen, Antti-Pekka Mustonen, Hannes Mäntyranta, Jussi K. Niemelä, Kerkko Paananen, Joni Pelkonen, Jani Saxell, Mikael Storsjö, Seppo Vepsäläinen, Pekka Virkki: On aika ratkaista Nato-kysymys (manifesti) Naton Aika. 29.3.2014. Viitattu 30.3.2014. (viroksi)(venäjäksi)(englanniksi)(ruotsiksi)(suomeksi)
  137. ↑ Halminen, Laura: Suomen Venäjän-lähettiläs ja uutissivusto sanasodassa Helsingin Sanomat. 7.4.2014. Viitattu 7.4.2014.
  138. ↑ Halminen, Laura: Tutkija uutissivusto Finnbaysta: Toiminta voi liittyä valtiolliseen psykologiseen sodankäyntiin Helsingin Sanomat. 7.4.2014. Viitattu 7.4.2014.

Muut lähteet:

Aiheesta muualla


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Krimin miehitys 2014.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Krimin_miehitys_2014&oldid=14141937”