Tämä on suositeltu artikkeli.

Kypärämäki

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 23. syyskuuta 2012 kello 09.39 käyttäjän PtG (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kypärämäki
7. kaupunginosa
Kypärätien vanhoja puukerrostaloja Kypärämäessä
Kypärätien vanhoja puukerrostaloja Kypärämäessä
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kypärämäki-Kortepohja
Väkiluku 3 150[1]
Osa-alueet Kypärärinne, Kypärätie, Köhniö, Köhniönranta
Postinumero(t) 40630
Kypärämäen kartta

Kypärämäki on Jyväskylän kaupunginosa keskustaajaman länsilaidalla. Asukkaita Kypärämäessä on noin 3 150.[1] Pääosa Kypärämäestä on tyypillistä toisen maailmansodan jälleenrakennuskauden omakotialuetta, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa.[2] Se on kuitenkin monikasvoinen asuinalue, sillä siellä on paljon myös kerros- ja rivitaloja ja jonkin verran uudempia omakotitaloja.[3]

Kypärämäki valittiin Suomen vuoden kaupunginosaksi vuonna 2004.[4] Perusteina valinnalle olivat kaupunginosan omaleimaisuus, rakennusperinnön vaaliminen ja yhteisen ympäristön hoitaminen.[5] Kypärämäen asukkaat pitävät kaupunginosaansa rauhallisena ja luonnonläheisenä asuinpaikkana, jossa on hyvät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet.[6]

Kypärämäen omakotitalot ovat enimmäkseen 1940–1950-lukujen tyyppitaloja.[2] Taloilla on melko suuret tontit[7], mikä antaa asuinalueelle puutarhakaupunkimaisen luonteen.[2] Kypärämäen omakotialue on arvioitu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi, ja osa alueen rakennuksista on suojelukohteita.[2] Kypärämäen eteläosassa sijaitseva omakotialue tunnetaan nimellä Köhniö, luoteisosan kerros- ja rivitaloalue on nimeltään Köhniönranta. Ne ovat saaneet nimensä viereisestä Köhniönjärvestä.[8]

Luonto ja ympäristö

Polku Köhniöllä

Kypärämäki on saanut nimensä samannimisestä mäestä, jonka huippu on hieman kaupunginosan rajan ulkopuolella Kortepohjan kaupunginosassa.[8] Mäen nimi on tullut sen säännöllisestä muodosta.[9] Pienempiä mäkiä alueella ovat Könkkölänmäki kaupunginosan läntisessä päässä ja itäpäässä Tähtitorninmäki.[8][10]

Tummavetisen Köhniönjärven lisäksi vesistöalueita ovat Killervälampi Killerin raviradan sisäpuolella, Rimminsuo rimpineen, Mustalammen omakotialueella sijaitsevasta Mustalammesta Köhniönjärveen laskeva Mäyräoja, Köhniönjärvestä Jyväsjärveen laskeva Köyhänoja ja nimetön Köhniönjärveen laskeva puro.[8][11] Rehevässä laaksossa virtaavan Köyhänojan luonnontilaa on muuttanut vain Keuruun radan ja Mäyränpolku-nimisen kevyenliikenteenväylän rakentaminen sen yli.[12] Sen sijaan Mäyräojaa, joka sekin sukeltaa Keuruun radan ali, on muuttanut myös perkaaminen.[11]

Kypärämäen arvokkaimmat luontokohteet ovat Köyhänojan varsi, Lehtokadun ja Savelankadun välinen tuorelehto ja Mäyräojan suualueen suoalue.[13] Köyhänojan varrella kasvaa korpisorsimoa, joka on Keski-Suomessa uhanalainen laji.[14] Muita Kypärämäessä tavattuja uhanalaisia kasveja ovat nurmikaunokki, kirkiruoho ja punakoiso, joista viimeksimainittu ei ole alueen alkuperäiskasvillisuutta, vaan asutuksen mukana tullut koristekasvi, joka on levinnyt luontoon.[15] Aikaisemmin Kypärämäessä sijaitsi Suomessa erittäin harvinaisen siperianlillukan esiintymä. Se tuhoutui, kun alueelle rakennettiin Rihlaperä-niminen katu, mutta esiintymästä pelastettiin siperianlillukoita Laukaaseen kasvamaan.[16]

Köhniönjärvestä Jyväsjärveen laskeva Köyhänoja

Kypärämäen asuinalueilla kadut on osittain rakennettu sen verran harvaan, että eri katujen varressa sijaitsevien tonttirivien väliin jää pieniä metsäalueita. Alueella on noin puolen kilometrin pituinen Kypärämäki–Köhniön luontopolku, joka esittelee tavallisimpia lehtomaisen metsän ja kuivan kangasmetsän kasvilajeja.[17] Vuosina 2010–2011 kaupungin omistamissa Kypärämäen pienissä metsissä tehtiin maiseman parantamiseksi harvennustöitä tarkoituksena turvata metsien elinvoimaisuus ja viihtyisyys. Metsiä harvennettiin ja alusmetsiä raivattiin, jotta saatiin kasvutilaa jäljelle jääville puille, sekä poistettiin huonokuntoisia ja asukkaita häiritseviä puita.[10] Metsänhoitotoimenpiteitä arvosteltiin ja epäiltiin etukäteen jonkin verran julkisuudessa.[18][19] Kaupungin jälkeenpäin järjestämässä mielipidekyselyssä valtaosa vastaajista piti kuitenkin hoitotöiden lopputulosta onnistuneena.[10]

Kypärämäen linnusto koostuu tyypillisistä keskisuomalaisista asuinalueiden lintulajeista. Metsäisyyden ansiosta alueen metsälinnusto on runsasta. Sen sijaan vesi- ja rantalinnusto on vähäistä, koska Köhniönjärven rannat ovat virkistyskäytössä ja vesikasvillisuus on niukkaa.[20] Köhniönjärven läheisissä metsissä on havaittu liito-oravia.[21]

Historiaa

Kaskimaasta työläiskaupunginosaksi

Ennen Jyväskylän kaupungin perustamista Kypärämäki oli laidun- ja kaskimaata. Lähes koko Kypärämäen asuinalue oli kaupungin rajojen sisällä jo vuonna 1837, kun Jyväskylä perustettiin, mutta pysyi kaupunkiin kuuluessaankin metsämaana välirauhaan asti.[22]

»Vaan, kuljettuamme vähäisten peltotilkkujen välitse, näkyy oikealla tien puolella edessämme mahtava, havumetsäinen vuori, Kypärämäki. Pienen torpan kohdalla nousee maantie, kohoomistaan kohoten tälle mäelle, jonka vasemmalla puolella olevilta sammale- ja kanervapeitteisiltä kallioilta, tumman metsän latvojen lomitse vilkistää Tuomion puoleisia vesiä ja taivaanrantaa tavoittelevia, siniharmaita kukkulan metsätaustoja. Voimmekin täällä pysähtyä ja poiketa metsään, istua kivelle tai kalliolle nauttimaan mäntymetsän pihkaista tuoksua ja ylämaan kevyesti hengitettävää ilmaa sekä lepuuttaa katsettamme metsän rauhaisilla luonnonväreillä, tai kuunnella lintujen iloista laulua.»
(Jyväskylän ja ympäristön matkaopas, 1912)

'[23]

Ennen talvisotaa Kypärämäki oli Jyväskylän herrojen metsästysmaata. Sota-ajan asuntopulan helpottamiseksi alueelle kaavoitettiin vuonna 1940 omakotitontteja.[24] Kypärämäen ensimmäisen asemakaavan suunnitteli kaupunginarkkitehti Matti Hämäläinen, joka myös suunnitteli talojen rakennuspiirustukset yhdessä kaupungin rakennustoimiston kanssa.[2] Kypärämäki on Jyväskylän ensimmäinen kaupunginosa, jonka asemakaava voitiin suunnitella ilman tarvetta ottaa huomioon alueella jo entuudestaan olevat rakennukset, ja Jyväskylän ensimmäinen kokonaan suunnitelmien mukaan rakennettu kaupunginosa.[7]

Kypärätie 11 talvella 2012

Kypärämäen kaupunginosan vanhin osa on Kypärärinteen omakotialueen itäosa, joka käsittää Vuorikadun sivukatuineen Vesangantien pohjoispuolella.[25] Ensimmäiset talot valmistuivat syystalvella 1940.[26] Hyvin pian rakennettiin myös Vesangantien eteläpuolelle Kypärätien alueelle. Metsäkadulla on 22 Ruotsista lahjoituksena saatua omakotitaloa, jotka toimitettiin Ruotsista Suomeen valmiina elementteinä. Ne valmistuivat kesällä 1941.[26] Kypärämäen vanhimman osan omakotitalot rakennutti pääasiassa kaupunki. Rakennusurakan sai helsinkiläinen Otto Karme. Se rakennettiin köyhien asuntopulaa ajatellen, joten se pyrittiin rakentamaan mahdollisimman halvalla. Alueelle ei aluksi rakennettu vesijohtoja eikä viemäriverkostoa. Sähköjohdot Kypärämäkeen rakennettiin kuitenkin jo alussa.[24] Monet talot olivat alun perin yksikerroksisia kahden perheen taloja, joissa oli kummassakin päädyssä yhden huoneen ja tupakeittiön muodostama asunto. Asuntopulan vuoksi taloihin päätettiin sijoittaa liesi myös asuinhuoneeseen, jolloin yhteen taloon voitiin majoittaa väliaikaisesti neljä perhettä yhden huoneen asuntoihin.[27] Osa taloista oli kaksikerroksisia, ja suurin osa yksikerroksisista korotettiin kaksikerroksisiksi sotien jälkeen. Alkuperäisessä harjakorkeudessa on nykyään enää kaksi taloa, Kypärätie 11 ja Mäntykatu 5.[2]

Ensimmäiset asukkaat tulivat enimmäkseen Keski-Suomen maaseudulta ja Karjalan luovutetuilta alueilta. Syntyperäisten jyväskyläläisten osuus oli lähes olematon.[2] Asukkaat havaitsivat pian uusissa taloissaan vikoja. Pahimmassa tapauksessa ulkoseinistä saattoi puuttua eristysaine kokonaan tai sisäseinät saattoivat painua alaspäin tukipilareiden puutteen vuoksi. Rakentaja joutui tekemään jälkikorjauksia, mutta täysin moitteettomaan kuntoon taloja ei saatu.[26] Rakennusvirheet, asumisen ahtaus ja puutteellinen kunnallistekniikka saivat julkisuutta lehdistössä ja antoivat Kypärämäen asuinalueelle sen alkuaikoina hieman huonon maineen.[28]

Kypärätien varrella Vesangantien eteläpuolella on omaperäisiä puisia pienkerrostaloja, jotka valmistuivat vuonna 1949.[29] Näissäkin taloissa oli ongelmia, ja asukkaat valittivat lämmöneristyksen puutteesta. Niiden vieressä on Jyväskylän vanhin rivitalo, vuonna 1954 valmistunut Veljeskypärä.[30][2]

Kypärämäki oli alun perin työläiskaupunginosa. Monet kävivät töissä läheisessä Valmetin Rautpohjan tehtaassa tai näkkileipää ja leipomoalan raaka-aineita valmistaneessa Leipäteollisuuden tuotantolaitoksessa, jota kutsuttiin Leipätehtaaksi.[2][25][31] Alueella harjoitettiin myös pienteollisuustoimintaa talojen pihoissa sijaitsevissa verstaissa.[2] Tunnettuja kypärämäkeläisiä pienyrityksiä olivat muun muassa polkuautoistaan tunnettu Ahrenbergin metallialan verstas Lehtokadulla ja irtokirjasimia valmistanut Pikval.[7]

Jatkosodan jälkeen kaupunki myi omistamansa talot. Ostajina oli sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Esimerkiksi Leipäteollisuus osti 10 taloa työsuhdeasunnoiksi työläisilleen.[32]

Asuttu alue laajenee

Omakotitalo Loukkukadulla Köhniöllä
1960-luvulla valmistunut kerrostalo Vekarokadulla Köhniönrannassa.

Jatkosodan jälkeen asutus levisi Kypärämäen eteläosaan Köhniölle. Köhniön alue rakennettiin Rautpohjan tehtaan työntekijöitä varten. Tehdas tarvitsi sotakorvausten vuoksi kasvaneen tuotantonsa takia lisää työläisiä, mutta asuntopula haittasi työntekijöiden saamista. Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa tehdas järjesti työntekijöille asuntolainoja, ja alueen rakentaminen alkoi 1948. Rakentamisessa käytettiin useiden erilaisten tyyppitalojen piirustuksia, joten Köhniö on rakennuskannaltaan melko monipuolinen ja vaihteleva.[33]

Toisaalta valmiit tyyppitalopiirustukset eivät kuitenkaan eronneet toisistaan kovin paljon. Suosittuja talomalleja Köhniöllä olivat Aino, Yrjö-2, Mäki-Mökki, Jussintupa, Antti 2 sekä Kipinä 2. Jotkut talot rakennettiin kuitenkin rakennusmestarin piirustusten mukaan valmiin mallin sijasta. Useimmat talot ovat lautaverhoiltuja, mutta joukossa on myös rapattuja.[34]

Köhniön omakotitaloissa oli yleensä alakerrassa kaksi huonetta ja keittiö, yläkerrassa oli lisää asuinhuoneita tai kokonaan erillinen asunto, jolle oli oma sisäänkäynti. Yläkertaan otettiin vuokralaisia, ja usein talon omistaja vuokrasi pois myös toisen alakerran huoneista. Asuntotilanteen parantuessa 1960-luvulla vuokralaisten määrä väheni ja yhä useampi talo jäi vain sen omistavan perheen käyttöön. Samoihin aikoihin taloihin rakennettiin saunoja ja sisävessoja, jotka taloja rakennettaessa oli kustannussyistä jätetty pois.[35]

Köhniön lisäksi kaavoitettiin Kahakatu sekä Kypärärinteen läntisin osa. Kahakadulle kaavoitettiin asuntotiloja, mutta myöhemmin ne pienennettiin asukkaiden tahdon vastaisesti normaalikokoisiksi omakotitonteiksi, koska kaupungin mukaan niitä ei juuri ollut käytetty viljelyyn.[36] Salokadulle rakennettiin omakotitaloja 1950-luvun puolivälissä. Köhniön halki kulkeva nykyinen alueen keskusväylä Erämiehenkatu rakennettiin loppuosaltaan Köhniönjärven rantaan 1950-luvulla.[37]

1940-luvun lopulla Kypärämäen palveluihin kuuluivat osuuskauppa, kioski ja leipomo.[30] 1950-luvulla kaupunginosassa aloittivat toimintansa neuvola ja säästöpankin konttori[38] sekä yleinen sauna, pesula ja postikonttori[39]. Työväentalo valmistui 1950-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen alussa laajennettuun työväentaloon tulivat vuokralaisiksi muun muassa posti, apteekki, kirjasto ja hammaslääkäri.[40]

Kypärämäen koulu valmistui Erämiehenkadun varteen vuonna 1949. Oppilasmäärän kasvaessa rakennettiin sen viereen lisärakennus 1959. Kypärämäen nuoriso oli alkuaikoina levotonta ja alueella esiintyi ilkivaltaa ja tappeluja. Tämän vuoksi koulun oppilaiden vanhemmat perustivat vanheimpainkerhon, joka järjesti keräyksiä, myyjäisiä ja arpajaisia, mutta harjoitti myös katupartiointia iltaisin saadakseen nuoret pysymään kurissa.[41][37]

Kaupunginosa muuttuu

Kerrostaloja Kypärätien ja Erämiehenkadun kulmassa

Kypärämäen luoteisosan Köhniönrantaan rakennettiin 1960-kuvulla kerros- ja rivitaloja.[42] 1970-luvulla rakennettiin kerrostaloja Kypärätien ja Erämiehenkadun risteyksen tienoille. Niiden tieltä purettiin kolme puutaloa. Yhdessä puretuista taloista oli neuvola, joka siirtyi paikalle rakennettuun uuteen taloon.[43] Myöhempinä vuosikymmeninä jatkettiin täydennysrakentamista tyhjille tonteille. Asukkaiden arvostama, aiemmin vilkkaassa käytössä ollut Kypärätien sauna-pesula purettiin kerrostalon tieltä 1980-luvun puolivälissä.[44]

1990-luvulla Kypärämäki menetti suuren osan keskeisistä palveluistaan. Pankki-, posti- ja terveyspalveluiden puuttuminen hankaloittaa erityisesti ikääntyneen väestön elämää.[45] Myös kirjaston ja koulun menettämistä on pelätty.[46] Kirjasto toimii jo nyt supistetuissa tiloissa supistetuin aukioloajoin.[47]

Kypärämäki on kuitenkin päässyt eroon alkuaikojen huonosta maineestaan. Vuoden 1999 asukastutkimuksessa todettiin, että alueelle muuttaneilla oli Kypärämäestä hyvä käsitys jo ennen muuttamista eikä käsitys ole muuttunut siellä asuessa. Vain harva harkitsi muuttoa pois alueelta ellei muuttunut elämäntilanne sitä vaadi.[48]

Toteutumattomia suunnitelmia

Kypärämäen työväenyhdistyksen aloitteesta Kypärätien varteen alettiin 1970-luvun alussa suunnitella tiheämmin asuttua keskustaa Kypärämäelle. Kaikki Kypärätien omaperäiset puiset pienkerrostalot aiottiin purkaa suurempien kerrostalojen tieltä. Suunnitelma toteutui vain pieneltä osin, sillä puiset pienkerrostalot osoittautuivat huonosta maineestaan huolimatta pääosin korjauskelpoisiksi ja useimmat niistä päätettiin säilyttää.[49]

Pitkään toteuttamatta ollut asemakaavaan Kypärämäen alueelle merkitty katu, Kahakadulta Keihäsmiehenkadulle asemakaavassa kulkenut Vipukatu, jonka varteen aiottiin sijoittaa seitsemän omakotitalotonttia, jäi toteuttamatta, koska 1980-luvulla hanke osoittautui niin kalliiksi, että katsottiin paremmaksi vahvistaa kadulle suunniteltu alue virkistysalueeksi.[50]

Köhniönjärven ja Keuruulle vievän valtatien välissä sijaitsevaa Köhniöntaus-nimistä metsäaluetta on pitkään suunniteltu kaavoitettavan asuinalueeksi. Alueen asukkaat ja Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys ovat vastustaneet suunnitelmaa.[51][52]Virallisessa kaupunginosajaossa Köhniöntaus tosin kuuluu nykyisin Ruokkeen kaupunginosaan.[8]

Osa-alueet

Talo Vuorikadulla Kypärärinteellä

Kypärämäen asuinalue jaetaan Jyväskylän kaupunginosamäärittelyssä neljään osa-alueeseen: Kypärärinne, Kypärätie, Köhniö ja Köhniönranta. Kypärärinne on Kypärämäen vanhin osa, Kypärämäen jyrkällä rinteellä Vesangantien pohjoispuolella oleva omakotialue. Kypärätien kerros- ja omakotialue ei nimestään huolimatta käsitä pelkkää Kypärätietä vaan muitakin katuja. Kypärämäen eteläosassa sijaitseva omakotialue tunnetaan nimellä Köhniö. Kypärämäen luoteisosan kerros- ja rivitaloalue on Köhniönranta.[8] Ne ovat saaneet nimensä vieressään sijaitsevasta Köhniönjärvestä. Yleisimmin näistä osa-alueiden nimistä on käytössä Köhniö. Köhniön asuinalueen reunalla kulkee Haapamäki–Jyväskylä-rata.[8]

Kaupungin virallinen aluejako poikkeaa kuitenkin alueen asukkaiden omasta käsityksestä. Köhniötä ja Kypärämäkeä pidetään usein kahtena erillisenä alueena. Keskussairaalantien, Erämiehenkadun ja Keihäsmiehenkadun länsi- ja eteläpuolella sijaitsee Köhniö, muu asuinalue muodostaa Kypärämäen alueen. Aiemmin Kypärämäen kaupunginosan rajan sisälle kuului myös osa Ruokkeen kylästä, vaikka Ruokkeen asukkaat eivät pitäneetkään itseään kypärämäkeläisinä.[53]

Nykyiseen Kypärämäen kaupunginosaan kuuluu osa Killerin alueesta, johon kuuluu raviradan tienoon lisäksi myös metsäaluetta Könkkölänmäen rinteillä. Korterinteen asuinalue sijaitsee maantieteellisen Kypärämäen länsiosassa ja kuuluu Kypärämäen äänestysalueeseen. Korterinteestä on kirjoitettu Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistyksen lehdessä, ja se on mukana yhdistyksen asukaslehtijaossa, joten yhdistys katsoo sen kuuluvan toimialueeseensa.[51][54][55] Kaupunginosajaossa se on kuitenkin Kortepohjan osa-alue.[8]

Omakotivaltaisia alueita Kypärämäessä ovat kaupunginosan etelä- ja itäosa lukuun ottamatta pääosaa Kypärätien varresta, jossa on 1940-luvulla rakennettuja puukerrostaloja sekä pääasiassa 1970-luvulla rakennettuja korkeampia betonikerrostaloja. Kerros- ja rivitalovaltaista on asuinalueen läntisin osa, Köhniönranta, jonka ensimmäiset kerros- ja rivitalot rakennettiin 1960-luvulla. Myöhempinä vuosikymmeninä Köhniönrantaan on rakennettu lisää rivitaloja.[33][3]

Väestö

Kypärämäki oli aluksi selkeästi työläiskaupunginosa. 1940-luvun lopulla 70 prosenttia kaupunginosan asukkaista sai elantonsa joko teollisuudesta tai rakennusalalta. Myöhemmin Kypärämäen väestörakenne muuttui kuten muillakin asuinalueilla: aiemmin työväestö oli asunut laitakaupungilla puutaloissaan ja varakkaampi väki keskustan kivitaloissa, sittemmin omakotitaloalueen maalaismainen tunnelma alkoi kiinnostaa keskiluokkaa ja varakastakin väkeä. Neljässä vuosikymmenessä tehdas- ja rakennustyöläisten osuus putosi 23 prosenttiin asukkaista.[56][57] Toisaalta kerrostalorakentaminen tarjosi kohtuuhintaisia omistusasuntoja Kypärämäessä pienituloisillekin.[56] Kaupunginosaan rakennettiin myös vuokrakerrostaloja.[58] Monet aikoinaan omakotitalon rakentaneista jäivät asumaan taloihinsa eläkepäivikseen, minkä vuoksi yli 65-vuotiaiden osuus Kypärämäen asukkaista kasvoi vuoden 1970 viidestä prosentista 1990-luvulle tultaessa lähes 20 prosenttiin.[56] Kypärämäessä on myös useita eläkeläisille ja vanhuksille tarkoitettuja kerrostaloja.[59]

Palveluja ja toimintaa

Kypärämäessä toimii kaksi päiväkotia, ala-aste, musiikkikoulu, Jyväskylän kotitalousoppilaitos, vanhusten päiväkeskus, sotainvalidien sairaskoti ja pienkirjasto. Kypärämäestä löytyy myös eläinlääkäriasema, vauva- ja äitiystarvikkeiden kauppa, kukkakauppa, lemmikkitarvikeliike, kolme parturi-kampaamoa, pizzeria ja Siwa.[60][61][62][63][64][65][66][67][68]

Kypärämäessä on vuodesta 1956 toiminut partiolippukunta Mäkipartio, jossa on noin sata jäsentä.[69] Uskonnollisia rakennuksia ovat Jyväskylän seurakunnan Kypärämäen kirkko ja Jehovan todistajien Jyväskylän läntisen seurakunnan valtakunnansali.[70]

Kypärämäen länsiosassa sijaitsevat myös Killerin liikuntakeskus, hevosurheilukeskus ja ravirata. Sen läheisyydessä ajetaan Suomen rallin Killerin erikoiskoe, joka aiheuttaa seudulla liikenneruuhkia.[71]

Köhniönjärven länsirannalla on kunnallistekniikan museo Könkkölä, jolla ei ole säännöllisiä aukioloaikoja.[72] Rihlaperän tähtitorni sijaitsee itäisessä Kypärämäessä lähellä kaupunginosan rajaa.[73]

Kypärämäen kirkko
Killerin päärakennus vuoden 2007 Suomen rallin aikaan.

Kaupunginosan etuja ajaa vuonna 1982 perustettu Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys.[5] Yhdistys on vahvistanut kaupunginosan yhteishenkeä, tukenut kaupunginosan elinvoimaisuutta ja vaalinut arvokasta rakennusperinnettä.[74] Asukasyhdistys on vuodesta 1998 järjestänyt nelipäiväisen kaikenikäisille ohjelmaa tarjoavan tilaisuuden Kypärämäen kulttuuripäivät ja työllistänyt työllisyysvaroin kylätaiteilijoita.[59][75] Alueella tehdään kylämäistä yhteistyötä ja asukasaktiivisuus ja yhteisöllisyys onkin todettu alueen vahvuuksiksi.[76] Kypärämäessä toimii muun muassa aktiivinen lähiruokapiiri.[77]

Politiikka

Asuinalueen alkuaikoina selvästi suosituimmat puolueet asukkaiden keskuudessa olivat SDP ja sotien jälkeen toimintansa aloittanut SKDL. SDP sai parhaimmillaan noin puolet alueen äänistä, ja SKDL:n kannatus oli lähes samaa tasoa.[78] Esimerkiksi vuoden 1964 kunnallisvaaleissa SDP sai äänistä 48 %, SKDL 36 %, Keskustan ja Kansanpuolueen vaaliliitto 10 % sekä Kokoomus 6 %. Äänestysaktiivisuus oli 77 %.[79] Kahden vasemmistopuolueen välinen kilpailu oli kovaa, eikä yhteistyötä harrastettu.[80]

Kypärämäessä toimii edelleen aktiivinen sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys.[81] Kypärämäen työväenyhdistys (KTY) perustettiin, koska Kypärämäen työläiset olivat sitä mieltä, että Jyväskylän työväenyhdistys (JTY) oli muuttumassa elitistiseksi eikä ajanut tarpeeksi laitakaupungin työväen asioita.[30] Myös Suomen Kommunistisen Puolueen toiminta on Kypärämäessä aktiivista. Yksi neljästä Keski-Suomessa toimivista SKP:n osastoista on Kypärämäen osasto.[82]

Kypärämäen äänestysalueeseen kuuluu Kypärämäen kaupunginosan lisäksi Kortepohjan kaupunginosan asuinalue Kortemäki sekä osa Ruokkeen kylästä.[8] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa eniten ääniä Kypärämäessä sai perussuomalainen Kauko Tuupainen, joka on entinen kypärämäkeläinen ja entinen sosiaalidemokraatti.[83][84] Presidentinvaalien 2012 toisella kierroksella Pekka Haavisto sai 50,1 % Kypärämäen äänistä.[85]

Puolueiden ääniosuus eduskuntavaaleissa 2011

Kypärämäen äänestysalueella[83]

Puolue Kypärämäki (%) Koko kaupunki (%)
SDP 22,7 21,3
Perussuomalaiset 15,0 16,3
Kokoomus 14,3 18,0
Keskusta 14,2 15,3
Vihreät 12,4 10,0
Vasemmistoliitto 12,4 10,2
Kristillisdemokraatit 6,7 6,4
SKP 1,1 0,8
Piraattipuolue 0,8 1,2
Muut 0,5 0,4
Äänestysprosentti vaaleissa
Koko kaupunki (%) Kypärämäki (%)
68,2 76,9
Puolueiden ääniosuus kunnallisvaaleissa 2008

Kypärämäen äänestysalueella[86]

Puolue Kypärämäki (%) Koko kaupunki (%)
SDP 33,2 26,6
Kokoomus 17,4 21,0
Keskusta 15,2 19,1
Vihreät 12,8 11,7
Vasemmistoliitto 7,8 8,5
Kristillisdemokraatit 5,4 5,8
Perussuomalaiset 4,3 4,5
SKP 3,4 2,4
Muut 0,3 0,3
Äänestysprosentti vaaleissa
Koko kaupunki (%) Kypärämäki (%)
60,3 68,6


Liikenneyhteydet

Jyväskylän keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä, ja bussit (linjat 1 ja 2) keskustaan kulkevat arkisin 20 ja viikonloppuisin 30 minuutin välein.[87] Myös Jyväskylästä länteen kulkevat pitkänmatkanvuorot pysähtyvät Kypärämäessä. Pysäkkejä ovat Rihlaperä, Salokatu, Kypärämäen koulu, Kahakatu, Köhniönjärvi, Killeri ja Könkkölä.[88] Aiemmin Kypärämäessä on ollut Köhniönjärven rautatieseisake, mutta se on poistettu käytöstä vuosikymmeniä sitten.

Kuvia

Kypärätien puisia pienkerrostaloja
Kypärätien omakotitaloja
Kerrostalo Kypärätiellä
Rivitalo Kahakadulla Köhniöllä
Kahden perheen omakotitaloja Koivukadulla
Köhniönkatua

Lähteet

  • Janne Haikari: Kypärämäki ja sen väki. Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys 1999. ISBN 952-91-0730-7
  • Jyväskylän ja ympäristön kuvitettu matkaopas / Toimittanut Suomen matkailijayhdistyksen Jyväskylän haaraosasto, Jyväskylä: Jyväskylän matkailijayhdistys 1912. Näköispainos Jyväskylä: Gummerus 1995, ISBN 952-90-6960-X
  • Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys: Kypärämäki-Köhniön linnustoselvitys, artikkeli teoksessa Kypärämäen ja Köhniön luonto, Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys, 1999
  • Kypärämäki ja sen väki kuvina. Toimittaneet Sini Louhivuori, Arja Seppälä & Juha Saltevo, Jyväskylä: Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys, ISBN 952-91-6920-5
  • Jyväskylän kirja - Katsauksia kaupunkielämän vaiheisiin 1940-luvulta 1990-luvulle. Toimittanut Ilkka Nummela, Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki 1997. ISBN 952-9845-63-4, luku Kypärämäki - suurten ikäluokkien lapsuudenmaisemia, kirjoittaneet Eija-Leena Wuolio ja Kristiina Wuolio
  • Tiina Lappalainen: Kypärämäki-Köhniön kasvillisuusselvitys, artikkeli teoksessa Kypärämäen ja Köhniön luonto, Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys, 1999
  • Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965–2007. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki 2007, ISBN 978-952-5332-96-4
  • Heli Väisänen: Kypärämäki-Köhniön asukastutkimus 1999. Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys 1999.

Viitteet

  1. ↑ a b Kypärämäki–Kortepohja Jyväskylän seutu – ihmistä varten. 2009. Viitattu 8.2.2012.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Päivi Andersson & Leena Lindell: Kypärämäen omakotialue Jyväskylän omakotialueita. 2009. Jyväskylä: Keski-Suomen museo. Viitattu 8.2.2012.
  3. ↑ a b Oikotie.fi (Karttahaku) Myytävät asunnot. Viitattu 2.9.2012.
  4. ↑ Suomen kotiseutuliitto, vuoden kaupunginosa
  5. ↑ a b Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys
  6. ↑ Väisänen, s. 5.
  7. ↑ a b c Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 7.
  8. ↑ a b c d e f g h i Jyväskylän aluekartta Jyväskylän kaupungin kotisivut. Viitattu 8.2.2012.
  9. ↑ Haikari, s. 8.
  10. ↑ a b c Maria E. Tolppanen: Mielipidekysely_Kyparamaki.pdf Mielipidekysely lähimetsien hoidosta Kypärämäen ja Köhniön alueella (pdf) 2011. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki: Kaupunkirakennepalvelut. Tonttituotanto. Viitattu 10.2.2011.
  11. ↑ a b Lappalainen, s. 5.
  12. ↑ Lappalainen, s. 11.
  13. ↑ Lappalainen, s. 15.
  14. ↑ Lappalainen, s. 10.
  15. ↑ Lappalainen, s. 13.
  16. ↑ Kari Lehtinen: Kypärämäen–Köhniön luonto ja kasvit. Kypärämäki–Köhniö-asukaslehti, 1998, nro 2, s. 6. Jyväskylä: Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 12.2.2012.
  17. ↑ Kypärämäki–Köhniön luontopolku Alueellista ympäristötietoa. 23.10.2006. Keski-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2012.
  18. ↑ Jaakko Luoma & Sari Nissinen: Savotta uhkaa Köhniön petäjiä Keskisuomalainen. 8.9.2010. Viitattu 10.2.2012.
  19. ↑ Juha Saltevo: Metsän ehdoilla Keskisuomalainen. 16.9.2010. Viitattu 10.2.2012.
  20. ↑ Kypärämäki-Köhniön linnustoselvitys, s. 4.
  21. ↑ Kari Lehtinen: Liito-oravia Köhniönjärven ympäristössä Kypärämäki-Köhniön asukaslehti. 1998. Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys. Viitattu 8.9.2012.
  22. ↑ Haikari, s. 8.
  23. ↑ Jyväskylän ja ympäristön matkaopas, s. 70
  24. ↑ a b Haikari, s. 11–12.
  25. ↑ a b Kypärämäen historiaa Jyväskylän kaupunginosasivusto. Kypärämäki–Köhniö. Jyväskylä: Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
  26. ↑ a b c Haikari, s. 17.
  27. ↑ Haikari, s. 16.
  28. ↑ Haikari, s. 18.
  29. ↑ Haikara, s. 38.
  30. ↑ a b c Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 14.
  31. ↑ Kiinteistö Oy Leipäteollisuus 1940-1984 (Arkistotietokanta) ELKA - Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston säätiö. Viitattu 17.8.2012.
  32. ↑ Haikari, s. 19
  33. ↑ a b Päivi Andersson & Leena Lindell: Köhniön omakotialue Jyväskylän omakotialueita. 2009. Jyväskylä: Keski-Suomen museo. Viitattu 8.2.2012.
  34. ↑ Haikari, s. 37-38
  35. ↑ Haikari, s. 38.
  36. ↑ Haikari, s. 53–54.
  37. ↑ a b Tiesitkö tämän Kypärämäen historiasta? (pdf) Kypärämäki-Köhniön asukaslehti. 1996. Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys. Viitattu 8.9.2012.
  38. ↑ Haikari, s. 44–45.
  39. ↑ Haikari, s. 14.
  40. ↑ Haikari, s. 54–55.
  41. ↑ Jyväskylän kirja, s. 378.
  42. ↑ Haikari, s. 54.
  43. ↑ Haikari, s. 64–65.
  44. ↑ Haikari, s. 69.
  45. ↑ Väisänen, s. 9.
  46. ↑ Väisänen, s. 14.
  47. ↑ Satu Leinonen: Tavataan lähikaupan kassalla? Keskisuomalainen. 2.9.2010. Viitattu 15.3.2012.
  48. ↑ Väisänen, s. 5.
  49. ↑ Haikari, s. 64–65.
  50. ↑ Haikari, s. 69–70.
  51. ↑ a b Korterinteen rakentaminen ja Köhniöntaustan suunnitelma. Kypärämäki–Köhniö-asukaslehti, 1999, nro 2, s. 2. Jyväskylä: Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 12.2.2012.
  52. ↑ Väisänen, s. 13–14.
  53. ↑ Jyväskylän kirja, s. 376.
  54. ↑ Korterinteen kaavasta. Kypärämäki-Köhniön asukaslehti, 1999, nro 1, s. 2. Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 8.9.2012.
  55. ↑ Vieraskirja Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys. 23.5.2012. Jyväskylä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys ry. Viitattu 28.7.2012.
  56. ↑ a b c Haikari, s. 72–73.
  57. ↑ Haikari, s. 75–76.
  58. ↑ Haikari, s. 65.
  59. ↑ a b Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 16.
  60. ↑ Kortepohja ja Kypärämäki Päivähoito ja ensiopetus. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 22.2.2012.
  61. ↑ Kotimetsä. Vekarokadun päiväkoti Kotimetsä Oy. Viitattu 22.2.2012.
  62. ↑ Kypärämäen koulu Jyväskylän kaupunki. Viitattu 22.2.2012.
  63. ↑ Kodály Musiikkikoulu Kodály Musiikkikoulu. Viitattu 22.2.2012.
  64. ↑ Kypärämäen päiväkeskus Jyväskylän kaupunki. Sosiaali- ja terveyspalvelut. Viitattu 22.2.2012.
  65. ↑ Kypärämäen pienkirjasto Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 22.2.2012.
  66. ↑ Musti ja Mirri -myymälät Musti ja Mirri -ketju. Viitattu 22.2.2012.
  67. ↑ Siwa, kaupat ja aukioloajat Suomen Lähikauppa Oy. Viitattu 22.2.2012.
  68. ↑ Linkit ja palvelut Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys. Viitattu 22.2.2012.
  69. ↑ Historia Mäkipartio ry. Jyväskylä. Viitattu 15.2.2012.
  70. ↑ Kypärämäen kirkko, Jyväskylä Keski-Suomen kirkot, Finnica. Suomalaisen kulttuurin tietokeskus ja toimintaverkosto. Jyväskylän taidemuseo. Viitattu 15.2.2012.
  71. ↑ Juha Luomala: Jyväskylässä ruuhkaa ennen Killerin EK:ta Keskisuomalainen. 31.7.2009. Viitattu 12.2.2012.
  72. ↑ Jyväskylän kunnallistekniikan museo Keski-Suomen museo. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 11.2.2012.
  73. ↑ Rihlaperän tähtitorni Jyväskylän Sirius ry. Viitattu 15.2.2012.
  74. ↑ Kokko, s. 244
  75. ↑ Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 5
  76. ↑ Muistio Kypärämäen, Köhniön ja Keltinmäen alueiden asuinalueilta 12.10.2010. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 10.2.2012.
  77. ↑ Lähiruokapiiri Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys. Viitattu 28.5.2012.
  78. ↑ Haikari, s. 28.
  79. ↑ Haikari, s. 58.
  80. ↑ Haikari, s. 47.
  81. ↑ Kypärämäen työväenyhdistys Jyväskylä: Kypärämäen työväenyhdistys. Viitattu 22.2.2012.
  82. ↑ SKP:n Jyväskylän piirijärjestö ry Jyväskylä: SKP. Viitattu 22.2.2012.
  83. ↑ a b Eduskuntavaalit 17.4.2011. Tulos Oikeusministeriö. Viitattu 4.2.2012.
  84. ↑ Kauko Tuupainen: Kaupunginvaltuutettu Kauko Tuupaisen verkkosivut tuupainen.net. Jyväskylä. Viitattu 22.2.2012.
  85. ↑ Presidentivaali 5.2.2012. Tulos Oikeusministeriö. Viitattu 28.2.2012.
  86. ↑ Kunnallisvaalit 26.10.2008. Tulos Oikeusministeriö. Viitattu 4.2.2012.
  87. ↑ Jyväskylän paikallisliikenne 11.8.2011 – 3.6.2012 Jyväskylän Liikenne Oy. Viitattu 15.2.2012.
  88. ↑ Aikataulut, hinnat ja lipun osto Matkahuolto Oy. Viitattu 15.2.2012.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kypärämäki.
Jyväskylän kaupunginosat suuralueittain
01 Kantakaupunki

1. Keskusta (Kirkkopuisto) · 2. Harju · 3. Puistola (Aren aukio; Tourujoki) · 4. Lutakko · 5. Mattilanpelto · 6. Mäki-Matti (Hippos; Rautpohja)  · 9. Kukkumäki · 11. Nisula (Viitaniemi) · 12. Taulumäki · 14. Tourula (Kangas) · 29. Mannila

02 Kypärämäki-Kortepohja

7. Kypärämäki (Köhniö) · 8. Savela · 17. Kortepohja (Haukkala; Kortesuo; Laajavuori; Ylioppilaskylä)

03 Lohikoski-Seppälänkangas

13. Lohikoski (Holsti; Kyyhkysenmäki; Lahjaharju; Paloniemi) · 19. Seppälänkangas (Heinälampi) · 48. Tyyppälä · 64. Ankeriasjärvi

04 Huhtasuo

15. Kangasvuori (Pupuhuhta; Rasinrinne; Seppälä) · 20. Huhtasuo (Huhtakeskus; Kangaslampi; Sulku)

05 Kuokkala

22. Ristonmaa · 23. Kuokkala (Ainolanranta; Kekkola; Pohjanlampi; Tikka) · 24. Kuokkalanpelto · 25. Ristikivi · 26. Nenäinniemi · 27. Hämeenlahti (Samulinniemi)

06 Keltinmäki-Myllyjärvi

18. Keltinmäki (Keltinkeskus; Mustalampi; Myllyjärvi; Mäyrämäki; Ylä-Myllyjärvi) · 35. Taka-Keljo · 36. Hanhiperä · 37. Valkeamäki

07 Keljo

10. Keljo (Keljonkeskus; Tarhamäki; Valkola) · 21. Keljonkangas (Sarvivuori) · 28. Sääksvuori · 30. Etelä-Keljo

08 Halssila

16. Halssila (Aittorinne; Kivistö; Tuohimutka)

09 Säynätsalo

31. Säynätsalo · 32. Lehtisaari · 33. Muuratsalo (Haikka) · 34. Kinkovuori

10 Tikkakoski-Nyrölä

58. Nyrölä · 60. Kuikka · 61. Tikka-Mannila · 62. Tikkakoski · 63. Kuukanpää

11 Palokka-Puuppola

41. Palokka · 42. Mannisenmäki · 43. Rippalanmäki · 44. Haukkamäki · 45. Kirri · 46. Heikkilä · 47. Pappilanvuori · 49. Hiekkapohja · 50. Matinmäki · 51. Jylhänperä · 52. Puuppola · 53. Saarenmaa · 57. Vertaala

12 Vaajakoski-Jyskä

65. Sulunperä · 66. Jyskä · 67. Väinölä · 68. Haapaniemi · 69. Vaajakoski (Wessmanninmäki) · 70. Kaunisharju · 71. Tölskä · 72. Kanavuori · 73. Hupeli (Kairahta) · 74. Laajaranta (Vuoritsalo) · 75. Oravasaari · 76. Pohjola · 77. Pitkäjärvi · 78. Leppälahti · 79. Mehtovuori

13 Kuohu-Vesanka

38. Ruoke · 54. Vesanka (Perälä) · 55. Kuohu · 56. Varsalanperä

14 Korpilahti

80. Kirkonmäki · 81. Ikolanmäki · 82. Iloniemi · 83. Kemppaisenmäki · 84. Kotamäki · 85. Tähtiniemi · 86. Korpiaho-Heinosniemi · 87. Tikkala (Moksi; Sarvenperä; Tikkala) · 88. Hirvimäki-Puolakka (Saakoski) · 89. Vespuoli (Oittila; Putkilahti)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kypärämäki&oldid=12144426”