Sefardijuutalaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sefardijuutalaiset
יהדות ספרד
(Yahadut Sefarad)
Merkittävät asuinalueet
 Israel2,5–3 miljoonaa
 Ranska300 000–400 000
 Yhdysvallat200 000–300 000
 Argentiina50 000
 Turkki20 000
Kielet heprea, ranska, englanti,
espanja, portugali, ladino
Uskonnot juutalaisuus

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Star of David.svg         Menora.svg

Juutalaisuus
Jumala (Jahve)
Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim)
Talmud  · Halakha · Košer
Filosofia · Kabbala
Daavidintähti · Menora
Synagoga · Rabbi

Juutalaisuuden suuntaukset
Ortodoksisuus · Konservatismi
Karaiitit · Hasidismi
Reformismi · Rekonstruktionismi
Humanismi

Juhlapäivät
Sapatti · Hanukka · Roš hašana · Pesah · Jom kippur

Juutalaiset kansana
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Juutalaiset maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Ruotsi · Ranska
Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiskielet
Heprea · Aramea · Jiddiš · Ladino

Juutalaisten historia
Israelin kuningaskunta · Juuda
Babylonin vankeus
1. juutalaissota · 2. juutalaissota
Haskala · Alija
Nyky-Israel · Arabikonfliktit

Antisemitismi
Pogromit
Holokausti

Poliittiset liikkeet
Sionismi

n • k • m

Sefardijuutalaiset (hepreaa, sefardim) on yksi juutalaisten etnisistä ja kulttuurisista ryhmistä, jonka alkuperä on nykyisten Espanjan ja Portugalin alueilla. Sieltä heidät karkotettiin 1490-luvulla uskonnollisen puhdistuksen seurauksena ja he asettuivat muualle Välimeren ympäristöön sekä muun muassa Alankomaihin. Sefardiyhteisössä kehittyi ladinon kieli.

Laajemmin ymmärrettynä sefardijuutalaisiksi mielletään myös erilliseen juutalaisten diasporaryhmään kuuluvat mizrahit, koska he ovat omaksuneet sefardeilta uskonnollisia tapoja.

Nimityksen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi sefardi on suomennos Espanjaa tarkoittavasta nykyheprean sanasta s'farád (סְפָרַד). Sana viittaa Vanhan Testamentin Obadjan kirjassa mainittuun paikkaan Səphāradh.[1] Tämän on tulkittu tarkoittavan Espanjan aluetta, mutta tutkijoilla ei ole asiasta yksimielisyyttä; osa ajattelee sen tarkoittavan esimerkiksi Sardesta tai Kreikkaa.[2][1] Joka tapauksessa keskiaikaan mennessä termin merkitys Espanjana oli vakiintunut juutalaisten keskuudessa.[2]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ladino

Sefardien perinteinen kieli on ladino, eli niin kutsuttu juutalaisespanja.[3][4] Ladinosta muodostui juutalaiskieli vasta kun sefardit karkotettiin Iberian niemimaalta; sitä ennen he olivat puhuneet asuinalueensa kieltä.[5] Kun sefardit jatkoivat karkotuksensa aikaisen espanjan kielen puhumista muun muassa Ottomaanien valtakunnan alueilla, alkoi ladino ajan myötä erottua muuttuvasta espanjan kielestä ja siihen jäi keskiaikaisen espanjan kielioppia ja sanastoa.[5] Ladino on saanut myös runsaasti vaikutteita hepreasta (sekä mm. turkista, ranskasta, kreikasta ja italiasta).[6][5] Israelissa puhutussa ladinossa on vaikutteita myös jiddishin kielestä.[5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iberian niemimaalla on asunut juutalaisia jo ainakin Rooman valtakunnan myöhäisempien vuosisatojen ajoilta asti,[7] erään uskomuksen mukaan jo kuningas Salomon ajalta asti.[8] Iberian niemimaalla asuneista juutalaisista ei kuitenkaan ole paljon tietoa ennen visigoottien valtakunnan aikaa.[2]

Juutalaisten elämä kävi vaikeaksi visigoottien hallitessa Hispaniaa.[2][9] 700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat Iberian niemimaan. Maurien vallan alla juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti ja alkoi niin kutsuttu espanjanjuutalaisen kulttuurin kulta-aika.[8] Juutalaiset menestyivät muun muassa lääke- ja luonnontieteen sekä filosofian parissa.[8][4] Sovussa eläneiden juutalaisten ja muslimien välit alkoivat kuitenkin kiristyä 1000-luvulla. Tilanne kärjistyi ensimmäistä kertaa Córdoban verilöylyssä 1066, kun muslimit tappoivat tuhansia juutalaisia.[10] Almohadien noustua valtaan juutalaisten olot kävivät tukaliksi ja moni muutti niemimaan pohjoisiin, kristittyjen hallitsemiin osiin.[11] Kristittyjen vallattua muslimeilta niemimaan eteläosatkin takaisin alettiin juutalaisia käännyttää kristinuskoon. Lopulta ne, jotka eivät kääntyneet, karkotettiin Espanjasta vuonna 1492.[12][8] Moni muutti Portugaliin, jossa juutalaisuus oli vielä sallittua. Vuonna 1497 ei-kristityt karkotettiin kuitenkin myös Portugalista.[8]

Sefardiperhe Bosniassa 1800-luvulla.

Tämän jälkeen suuri osa sefardeista asettui Pohjois-Afrikkaan ja muihin Ottomaanien valtakunnan alueille (etenkin Turkkiin ja Kreikkaan), sekä muun muassa Ranskaan, Alankomaihin ja Italiaan.[3][4][13] Muslimimaissa juutalaisilla oli dhimmi-asema; heitä kohdeltiin toisen luokan kansalaisina, mutta he saivat kuitenkin vapaasti harjoittaa uskontoaan.[3] Euroopassa sefardit menestyivät ja vaurastuivat.[3] Pohjois-Amerikkaan ensimmäiset sefardit asettuivat vuonna 1654.[14] Yhdysvaltain vanhin juutalainen seurakunta Congregation Shearith Israel oli pääasiassa sefardijuutalaisten perustama[15] ja sefardit muodostivat enemmistön Yhdysvaltojen juutalaisista valtion perustamisesta 1800-luvun puoliväliin asti, mikä muuttui aškenasijuutalaisten suurten muuttoaaltojen myötä.[16]

Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli puolet Euroopan sefardiväestöstä kuoli natsi-Saksan keskitysleireillä toisen maailmansodan aikana.[3][17] Israelin valtion perustamisen jälkeen suhtautuminen juutalaisiin muslimimaissa muuttui huomattavasti aiempaa negatiivisemmaksi johtaen syrjimiseen ja jopa hengenvaaraan.[3] 1950–1960-luvuilla kymmeniä tuhansia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän juutalaisia muutti Israeliin.[3] Monien muslimimaiden hallitukset itse karkottivat juutalaiset ja pakottivat näitä luovuttamaan omaisuutensa, mikä vaikutti sefardisiirtolaisten asemaan myös Israelissa: he olivat yleensä aškenaseja riippuvaisempia sosiaaliavustuksista ja asuivat aluksi leirimajoituksissa huonoissa oloissa.[3]

Nykyisessä Israelissa sefardi-käsitettä käytetään usein myös useimmista Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen juutalaisista johtuen näiden ryhmien käyttämästä jumalanpalveluksen sefardiittirituaalista, vaikka he eivät polveutuisikaan Espanjasta tai Portugalista karkotetuista juutalaisista.[7]

Vuonna 2013 Portugalissa tuli voimaan laki, joka oikeuttaa sefardijuutalaisten jälkeläiset saamaan maan kansallisuuden.[18] Vastaava laki tuli voimaan Espanjassa vuonna 2014.[12]

Genetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gil Atzmonin ja Doron M. Beharin tutkimusten mukaan sefardijuutalaiset ovat genettisesti hyvin lähellä aškenasijuutalaisia, ja sefardien geeniperimästä noin 30% on eurooppalaista ja loput enimmäkseen Lähi-idästä.[19] Harry Ostrerin johtaman tutkimuksen mukaan sefardeilla (ja aškenaseilla) on havaittu myös mizrahijuutalaisten kanssa geneettistä yhtäläisyyttä, mikä viittaa siihen, että näiden kolmen nykyjuutalaisten pääryhmän alkuperä on Lähi-idässä.[20]

Tunnettuja sefardijuutalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baruj Benacerraf on yksi Nobel-palkituista sefardijuutalaisista.

Nobel-palkittuja sefarditaustaisia juutalaisia ovat olleet Baruj Benacerraf,[21] Elias Canetti,[22] René Cassin,[23] Claude Cohen-Tannoudji,[24] Serge Haroche,[25] Rita Levi-Montalcini,[26] Salvador Luria,[27] Patrick Modiano,[28] Franco Modigliani,[29] Henri Moissan[30] ja Emilio G. Segrè[31].

Poliitikkoja, joilla on sefarditaustaa, ovat esimerkiksi Judah P. Benjamin,[32] Benjamin Disraeli,[32] Benjamin Netanjahu,[33] Miri Regev,[34] Moshe Kahlon,[35] Silvan Shalom,[35] Pierre Mendès-France[36] ja Ben Zyskowiczlähde?.

Filosofeja tai uskonnollisia vaikuttajia ovat olleet muun muassa Yehuda Halevi,[37] Nahmanides, Maimonides[38], Isaac Abrabanel,[39] Baruch Spinoza[40] ja Jacques Derrida[41].

Sefardit ovat vaikuttaneet myös taiteen ja viihteen parissa. Runoilijoita ja kirjailijoita ovat muun muassa Avicebron,[3] Isaac ibn Ghiyyat, Moses ibn Ezra,[3] Emma Lazarus[42] ja Rita Gabbai Simantov[43]. Camille Pissarro[44] ja Amedeo Modigliani[45] olivat taidemaalareita. Muusikkoja ovat esimerkiksi Eydie Gormé,[46] Murray Perahia,[47] Róza Eskenázy,[48] Enrico Macias, Yasmin Levy[49] ja Can Bonomo.[50] Elokuva- ja televisioalalla työskennelleitä ovat Hank Azaria,[51] Neve Campbell,[52] Emmanuelle Chriqui,[53] Eva Green,[54] Jerry Orbach,[55] Jamie-Lynn Sigler[56], Daniela Ruah[57] ja Shelley Morrison.[58]

Urheilijoita ovat olleet muun muassa Victor Perez,[59] Yossi Benayoun[60] ja Omri Casspi.[61]

Muita tunnettuja sefarditaustaisia juutalaisia ovat esimerkiksi Patrick Bruel, Bernard-Henri Lévy, Jacob Levy Moreno[62] ja David Ricardo.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Definition of sephardic | Dictionary.com www.dictionary.com. Viitattu 31.8.2019. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d What does Sephardi Mean? Who Are the Sephardim? www.sephardicstudies.org. Viitattu 31.8.2019.
  3. ↑ a b c d e f g h i j Sephardim www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 18.3.2019.
  4. ↑ a b c Who Are Sephardic Jews? My Jewish Learning. Viitattu 18.3.2019. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Ladino, the Sephardic Language - Judeo-Spanish Judeo-Espagnol www.sephardicstudies.org. Viitattu 1.9.2019.
  6. ↑ Marie-Christine Varol: Manual of Judeo-Spanish: Language and Culture, s. 14-17. University of Maryland, 2008
  7. ↑ a b Sephardi | people Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d e Sephardim www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 22.8.2019.
  9. ↑ Bernard S. Bachrach: A Reassessment of Visigothic Jewish Policy, 589-711. The American Historical Review, 1973, nro 1, s. 11–34. doi:10.2307/1853939. ISSN 0002-8762. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ 1066: Massacre in Granada, Spain Haaretz. 30.12.2012. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  11. ↑ From Golden to Grim: Jewish Life in Muslim Spain My Jewish Learning. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  12. ↑ a b MTV uutiset-Hannu Arvio Barcelona: Yli 500 vuotta sitten karkotetuille juutalaisille Espanjan kansalaisuus? mtvuutiset.fi. 12.3.2014. Viitattu 22.8.2019.
  13. ↑ Sephardi | people Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.3.2019. (englanniksi)
  14. ↑ Jewish Immigration to America: Three Waves My Jewish Learning. Viitattu 19.9.2019. (englanniksi)
  15. ↑ Congregational History | Congregation Shearith Israel shearithisrael.org. Viitattu 19.9.2019.
  16. ↑ Illman & Harviainen: Juutalaisten historia, s. 103. Gaudeamus, 1987.
  17. ↑ Sephardim During the Holocaust — United States Holocaust Memorial Museum www.ushmm.org. Viitattu 19.9.2019.
  18. ↑ Descendants of 16th Century Jewish Refugees Can Claim Portuguese Citizenship Haaretz. 13.4.2013. Viitattu 30.8.2019. (englanniksi)
  19. ↑ Nicholas Wade: Studies Show Jews’ Genetic Similarity The New York Times. 9.6.2010. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
  20. ↑ Michael BalterJun. 3, 2010, 12:46 Pm: Tracing the Roots of Jewishness Science | AAAS. 3.6.2010. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
  21. ↑ Princeton - PWB 112398 - Paul Benacerraf came to Princeton as an undergraduate and stayed for 50 years so far pr.princeton.edu. Viitattu 29.8.2019.
  22. ↑ Bulgarian-born Sephardic Jew Wins 1981 Nobel Prize for Literature Jewish Telegraphic Agency. 16.10.1981. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  23. ↑ Ariel Evan Mayse: MAKERS OF JEWISH MODERNITY: THINKERS, ARTISTS, LEADERS AND THE WORLD THEY MADE. Edited by JacquesPicard, JacquesRevel, Michael P.Steinberg, and IdithZertal. Princeton, NJ: Princeton University Press, 2016. Pp. vii + 680 pages; illustrations. $39.50.. Religious Studies Review, 2018-06, nro 2, s. 231–231. doi:10.1111/rsr.13491. ISSN 0319-485X. Artikkelin verkkoversio.
  24. ↑ Claude Cohen-Tannoudji – Biographical NobelPrize.org. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  25. ↑ The Nobel Prize in Physics 2012 NobelPrize.org. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  26. ↑ BluestockingOxford: Nobel Laureate Rita Levi-Montalcini: the discovery of Nerve Growth Factor Bluestocking Oxford. 22.9.2018. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  27. ↑ Spencer Weart: Half-Life: The Divided Life of Bruno Pontecorvo, Physicist or SpyHalf-Life: The Divided Life of Bruno Pontecorvo, Physicist or Spy, Frank Close, Basic Books, 2015. $29.99 (384 pp.). ISBN 978-0-465-06998-9 Buy at Amazon. Physics Today, 2015-03, nro 3, s. 48–48. doi:10.1063/pt.3.2721. ISSN 0031-9228. Artikkelin verkkoversio.
  28. ↑ Niklas Pollard, Alistair ScruttonOctober 9, 2014: Patrick Modiano, French Sephardic Novelist, Wins Nobel for Literature The Forward. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  29. ↑ Szenberg, Michael: Franco Modigliani a mind that never rests. Palgrave Macmillan, 2008. 949791977. ISBN 9780230007895, 0230007899. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2019).
  30. ↑ Eric Werner, Dagobert D. Runes: The Hebrew Impact on Western Civilization. Notes, 1951-03, nro 2, s. 354. doi:10.2307/890014. ISSN 0027-4380. Artikkelin verkkoversio.
  31. ↑ E.O. Lawrence, Emilio Segrè, and the first synthetic element | UC Berkeley Physics physics.berkeley.edu. Viitattu 29.8.2019.
  32. ↑ a b The Three Lives of Judah P. Benjamin | History Today www.historytoday.com. Viitattu 30.8.2019.
  33. ↑ Netanyahu: I have Sephardic roots as well Ynetnews. 25.5.2016. Viitattu 30.8.2019. (englanniksi)
  34. ↑ Persistent Israeli ethnic divide may split vote for Netanyahu Reuters. 10.3.2015. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  35. ↑ a b David Horovitz: Moshe who? Netanyahu’s nightmare www.timesofisrael.com. Viitattu 30.8.2019. (englanniksi)
  36. ↑ New French Premier is Son of Sephardic Jewish Family Jewish Telegraphic Agency. 21.6.1954. Viitattu 30.8.2019. (englanniksi)
  37. ↑ Mariana Montiel: From Poetry in Toledo to Pugilism in London Atlanta Jewish Times. 21.2.2018. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  38. ↑ Cordoba Juderia - Jewish Quarter | Andalucia.com www.andalucia.com. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  39. ↑ Isaac Abravanel, Skalli Cedric Cohen: Letters, Edition, Translation and Introduction. Berlin, Boston: De Gruyter, 2012. ISBN 9783110194920. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2019). HEBR
  40. ↑ Spinoza - An Unlikely Jewish Hero Beit Hatfutsot. 28.11.2016. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  41. ↑ Jacques Derrida | Biography, Books, & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  42. ↑ Mailing Address: Liberty Isl, New York, NY 10004 Phone:363-3200 Contact Us: Emma Lazarus - Statue Of Liberty National Monument (U.S. National Park Service) www.nps.gov. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  43. ↑ Ladino Literature My Jewish Learning. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  44. ↑ KAREN ROSENBERG: The Radical Eye of Impressionism’s Patriarch. The New York Times, 2007.
  45. ↑ Modigliani's Sephardic Jewish Background You Didn't Know About Beit Hatfutsot. 21.5.2017. Viitattu 30.8.2019. (englanniksi)
  46. ↑ Eydie Gorme dies at 84; pop singer did 'Blame It on the Bossa Nova' Los Angeles Times. 11.8.2013. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  47. ↑ Benjamin IvryFebruary 11, 2009: Murray Perahia: An Eternal Sephardic Jewish Recital The Forward. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  48. ↑ Rosa Eskenazi | Jewish Women's Archive jwa.org. Viitattu 29.8.2019.
  49. ↑ Yasmin Levy Makes Music out of Madness eSefarad. Viitattu 1.9.2019. (espanjaksi)
  50. ↑ Turkey Reveals Uncomfortable Relationship with Jews Algemeiner.com. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  51. ↑ Curt Schleier: Hank Azaria opens up about speaking Ladino and his latest TV role www.timesofisrael.com. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  52. ↑ Jewish Mom Neve Campbell Adopts a Baby Boy Kveller. 2.7.2018. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  53. ↑ BY <a href='https://jewishjournal.com/author/'></a>: Emmanuelle Chriqui leads Jewish stars, characters coming to TV in December Jewish Journal. 22.11.2016. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  54. ↑ Stuart Jeffries: Eva Green: ‘I don’t want to be put in a box marked Weird Witch’ The Guardian. 3.5.2016. Viitattu 19.9.2019. (englanniksi)
  55. ↑ - The Washington Post Washington Post. Viitattu 19.9.2019. (englanniksi)
  56. ↑ 680: Interfaith Celebrities: Jews on Ice, Christina's Baby and Meadow's Trip to Israel InterfaithFamily. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  57. ↑ A sefaradi Daniela Ruah eSefarad. Viitattu 29.8.2019. (espanjaksi)
  58. ↑ Maid to Order PEOPLE.com. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  59. ↑ Avey, Denis.: The man who broke into Auschwitz.. AudioGO, 2012. 862666749. ISBN 9781445859293, 1445859297. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2019).
  60. ↑ Yossi Benayoun Elite Football. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  61. ↑ Who is Omri Casspi? - Israel News - Jerusalem Post www.jpost.com. Viitattu 29.8.2019.
  62. ↑ Patrick Barone: What Part Does God Play in Psychodrama? Michigan Psychodrama Center. 10.11.2015. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sefardijuutalaiset&oldid=19067784”