Sefardijuutalaiset

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sefardijuutalaiset
יהדות ספרד
(Yahadut Sefarad)
Merkittävät asuinalueet
Israelin lippu Israel2,5-3 miljoonaa
Ranskan lippu Ranska300 000–400 000
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat200 000–300 000
Argentiinan lippu Argentiina50 000
Turkin lippu Turkki20 000
Kielet heprea,ranska,englanti,
espanja,portugali,ladino
Uskonnot juutalaisuus

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Star of David.svg         Menora.svg

Juutalaisuus
Jumala (Jahve)
Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim)
Talmud  · Halakha · Košer
Filosofia · Kabbala
Daavidintähti · Menora
Synagoga · Rabbi

Juutalaisuuden suuntaukset
Ortodoksisuus · Konservatismi
Karaiitit · Hasidismi
Reformismi · Rekonstruktionismi
Humanismi

Juhlapäivät
Sapatti · Hanukka · Roš hašana · Pesah · Jom kippur

Juutalaiset kansana
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Juutalaiset maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Ruotsi · Ranska
Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiskielet
Heprea · Aramea · Jiddiš · Ladino

Juutalaisten historia
Israelin kuningaskunta · Juuda
Babylonin vankeus
1. juutalaissota · 2. juutalaissota
Haskala · Alija
Nyky-Israel · Arabikonfliktit

Antisemitismi
Pogromit
Holokausti

Poliittiset liikkeet
Sionismi

n  k  m

Sefardijuutalaiset (hepreaa, sefardim) on yksi juutalaisten etnisistä ja kulttuurisista ryhmistä, joka muodostui alun perin nykyisten Espanjan ja Portugalin alueilla, mistä heidät karkotettiin 1490-luvulla uskonnollisen puhdistuksen seurauksena. Sefardiyhteisössä kehittyi ladinon kieli.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iberian niemimaalla on asunut juutalaisia jo ainakin Rooman valtakunnan myöhäisempien vuosisatojen ajoilta asti,[1] erään uskomuksen mukaan jo kuningas Salomon ajalta asti.[2]

Juutalaisten elämä kävi vaikeaksi visigoottien hallitessa Espanjaa.[3] 700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat Espanjan. Maurien vallan alla juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti ja alkoi niin kutsuttu espanjanjuutalaisen kulttuurin kulta-aika.[2] Juutalaiset menestyivät muun muassa lääke- ja luonnontieteiden sekä filosofian parissa.[2][4] Sovussa eläneiden juutalaisten ja muslimien välit alkoivat kuitenkin kiristyä 1000-luvulla. Tilanne kärjistyi ensimmäistä kertaa Córdoban verilöylyssä 1066, kun muslimit tappoivat tuhansia juutalaisia.[5] Almohadien noustua valtaan juutalaisten olot kävivät tukaliksi ja moni muutti pohjoisempiin, kristittyjen hallitsemiin Espanjan osiin.[6] Kristittyjen vallattua Espanjan eteläosatkin muslimeilta takaisin alettiin juutalaisia käännyttämään kristinuskoon. Lopulta ne, jotka eivät kääntyneet, karkotettiin Espanjasta vuonna 1492.[7][2] Moni muutti Portugaliin, jossa juutalaisuus oli vielä sallittua. Kuitenkin vuonna 1497 myös Portugalista ei-kristityt karkotettiin.[2]

Tämän jälkeen suuri osa sefardeista asettui Pohjois-Afrikkaan ja muihin Ottomaanien valtakunnan alueille (etenkin Turkkiin ja Kreikkaan), sekä muun muassa Ranskaan, Alankomaihin ja Italiaan.[8][4][9]

Sefardien perinteinen kieli on keskiaikainen ladino,[8][4] ja heidän ansiostaan tämä vanhin espanjan kielen muoto on säilynyt puhuttuna kielenä meidän päiviimme saakka. Nimi sefardi tulee heprean sanasta sfarad (ספרד), joka tarkoittaa Espanjaa.

Nykyisessä Israelissa sefardi-käsite ulottuu myös useimpiin Lähi-idän ja Keski-Aasian alueen juutalaisiin johtuen näiden ryhmien käyttämästä jumalanpalveluksen sefardiittirituaalista.

Genetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gil Atzmonin ja Doron M. Beharin tutkimusten mukaan sefardijuutalaiset ovat genettisesti hyvin läheisiä aškenasijuutalaisten kanssa, ja sefardien geeniperimästä noin 30 % on eurooppalaista ja loput enimmäkseen lähi-itäläistä.[10] Harry Ostrerin johtaman tutkimuksen mukaan sefardeilla (ja aškenaseilla) on havaittu myös mizrahijuutalaisten kanssa geneettistä yhtäläisyyttä, viitaten siihen että näillä kolmella nykyjuutalaisten pääryhmällä on sama lähi-itäläinen alkuperä.[11]

Tunnettuja sefardijuutalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sephardi | people Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  2. a b c d e Sephardim www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 22.8.2019.
  3. Bernard S. Bachrach: A Reassessment of Visigothic Jewish Policy, 589-711. The American Historical Review, 1973, nro 1, s. 11–34. doi:10.2307/1853939. ISSN 0002-8762. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b c Who Are Sephardic Jews? My Jewish Learning. Viitattu 18.3.2019. (englanniksi)
  5. 1066: Massacre in Granada, Spain Haaretz. 30.12.2012. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  6. From Golden to Grim: Jewish Life in Muslim Spain My Jewish Learning. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  7. MTV uutiset-Hannu Arvio Barcelona: Yli 500 vuotta sitten karkotetuille juutalaisille Espanjan kansalaisuus? mtvuutiset.fi. 12.3.2014. Viitattu 22.8.2019.
  8. a b Sephardim www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 18.3.2019.
  9. Sephardi | people Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.3.2019. (englanniksi)
  10. Nicholas Wade: Studies Show Jews’ Genetic Similarity The New York Times. 9.6.2010. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
  11. Michael BalterJun. 3, 2010, 12:46 Pm: Tracing the Roots of Jewishness Science | AAAS. 3.6.2010. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)