Sefardijuutalaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sefardijuutalaiset
יהדות ספרד
(Yahadut Sefarad)
Merkittävät asuinalueet
 Israel2,5–3 miljoonaa
 Ranska300 000–400 000
 Yhdysvallat200 000–300 000
 Argentiina50 000
 Turkki20 000
Kielet heprea, ranska, englanti,
espanja, portugali, ladino,
juutalaisportugali, juutalaiskatalaani
Uskonnot juutalaisuus

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Star of David.svg         Menora.svg

Juutalaisuus
Jumala (Jahve)
Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim)
Talmud  · Halakha · Košer
Filosofia · Kabbala
Daavidintähti · Menora
Synagoga · Rabbi

Juutalaisuuden suuntaukset
Ortodoksisuus · Konservatismi
Karaiitit · Hasidismi
Reformismi · Rekonstruktionismi
Humanismi

Juhlapäivät
Sapatti · Hanukka · Roš hašana · Pesah · Jom kippur

Juutalaiset kansana
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Juutalaiset maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Ruotsi · Ranska
Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiskielet
Heprea · Aramea · Jiddiš · Ladino

Juutalaisten historia
Israelin kuningaskunta · Juuda
Babylonin vankeus
1. juutalaissota · 2. juutalaissota
Haskala · Alija
Nyky-Israel · Arabikonfliktit

Antisemitismi
Pogromit
Holokausti

Poliittiset liikkeet
Sionismi

n • k • m

Sefardijuutalaiset (hepreaa, sefardim) on yksi juutalaisten diasporaryhmistä,[1] jonka alkuperä on nykyisten Espanjan ja Portugalin alueilla. Sieltä heidät karkotettiin 1490-luvulla uskonnollisen puhdistuksen seurauksena ja he asettuivat muualle Välimeren ympäristöön sekä muun muassa Alankomaihin.

Sefardit ovat ylläpitäneet alkujaan Lähi-idässä muodostuneen juutalaisen kansan kulttuuria ja uskontoa,[1] mutta kehittäen diasporan aikana myös joitakin omia, muiden juutalaisryhmien tavoista erottuvia perinteitään.[2][3] Sefardiyhteisössä esimerkiksi kehittyi ladinon kieli.

Laajemmin ymmärrettynä sefardijuutalaisiksi mielletään myös erilliseen juutalaisten diasporaryhmään kuuluvat mizrahit, koska he ovat omaksuneet sefardeilta uskonnollisia tapoja.

Nimityksen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi sefardi on suomennos Espanjaa tarkoittavasta heprean sanasta s'farád (סְפָרַד). Sana viittaa Vanhan Testamentin Obadjan kirjassa mainittuun paikkaan Səphāradh.[4] Tämän on tulkittu tarkoittavan Espanjan aluetta, mutta tutkijoilla ei ole asiasta yksimielisyyttä; osa ajattelee sen tarkoittavan esimerkiksi Sardesta tai Kreikkaa.[5][4] Joka tapauksessa keskiaikaan mennessä termin merkitys Espanjana oli vakiintunut juutalaisten keskuudessa.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iberian niemimaalla on asunut juutalaisia jo ainakin Rooman valtakunnan myöhäisempien vuosisatojen ajoilta asti,[6] erään uskomuksen mukaan jo kuningas Salomon ajalta asti.[7] Iberian niemimaalla asuneista juutalaisista ei kuitenkaan ole paljon tietoa ennen visigoottien valtakunnan aikaa.[5]

Juutalaisten elämä kävi vaikeaksi visigoottien hallitessa Hispaniaa.[5][8] 700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat Iberian niemimaan. Maurien vallan alla juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti ja alkoi niin kutsuttu espanjanjuutalaisen kulttuurin kulta-aika.[7] Juutalaiset menestyivät muun muassa lääke- ja luonnontieteen sekä filosofian parissa.[7][9] Sovussa eläneiden juutalaisten ja muslimien välit alkoivat kuitenkin kiristyä 1000-luvulla. Tilanne kärjistyi ensimmäistä kertaa Córdoban verilöylyssä 1066, kun muslimit tappoivat tuhansia juutalaisia.[10] Almohadien noustua valtaan juutalaisten olot kävivät tukaliksi ja moni muutti niemimaan pohjoisiin, kristittyjen hallitsemiin osiin.[11] Kristittyjen vallattua muslimeilta niemimaan eteläosatkin takaisin alettiin juutalaisia käännyttää kristinuskoon. Lopulta ne, jotka eivät kääntyneet, karkotettiin Espanjasta vuonna 1492.[12][7] Moni muutti Portugaliin, jossa juutalaisuus oli vielä sallittua. Vuonna 1497 ei-kristityt karkotettiin kuitenkin myös Portugalista.[7]

Sefardiperhe Bosniassa 1800-luvulla.

Tämän jälkeen suuri osa sefardeista asettui Pohjois-Afrikkaan ja muihin Ottomaanien valtakunnan alueille (etenkin Turkkiin ja Kreikkaan), sekä muun muassa Ranskaan, Alankomaihin ja Italiaan.[13][9][14] Muslimimaissa juutalaisilla oli dhimmi-asema; heitä kohdeltiin toisen luokan kansalaisina, mutta he saivat kuitenkin vapaasti harjoittaa uskontoaan.[13] Euroopassa sefardit menestyivät ja vaurastuivat.[13] Pohjois-Amerikkaan ensimmäiset sefardit asettuivat vuonna 1654.[15] Yhdysvaltain vanhin juutalainen seurakunta Congregation Shearith Israel oli pääasiassa sefardijuutalaisten perustama[16] ja sefardit muodostivat enemmistön Yhdysvaltojen juutalaisista valtion perustamisesta 1800-luvun puoliväliin asti, mikä muuttui aškenasijuutalaisten suurten muuttoaaltojen myötä.[17]

Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli puolet Euroopan sefardiväestöstä kuoli natsi-Saksan keskitysleireillä toisen maailmansodan aikana.[13][18] Israelin valtion perustamisen jälkeen suhtautuminen juutalaisiin muslimimaissa muuttui huomattavasti aiempaa negatiivisemmaksi johtaen syrjimiseen ja jopa hengenvaaraan.[13] 1950–1960-luvuilla kymmeniä tuhansia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän juutalaisia muutti Israeliin.[13] Monien muslimimaiden hallitukset itse karkottivat juutalaiset ja pakottivat näitä luovuttamaan omaisuutensa, mikä vaikutti sefardisiirtolaisten asemaan myös Israelissa: he olivat yleensä aškenaseja riippuvaisempia sosiaaliavustuksista ja asuivat aluksi leirimajoituksissa huonoissa oloissa.[13]

Nykyisessä Israelissa sefardi-käsitettä käytetään usein myös useimmista Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen juutalaisista johtuen näiden ryhmien käyttämästä jumalanpalveluksen sefardiittirituaalista, vaikka he eivät polveutuisikaan Espanjasta tai Portugalista karkotetuista juutalaisista.[6]

Vuonna 2013 Portugalissa tuli voimaan laki, joka oikeuttaa sefardijuutalaisten jälkeläiset saamaan maan kansalaisuuden.[19] Vastaava laki tuli voimaan Espanjassa vuonna 2014.[12]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sefardit erottuvat esimerkiksi aškenasijuutalaisista perinteisen kielensä lisäksi muun muassa uskonnollisine tapoineen[13] ja perinneruokineen, jotka ovat saaneet vaikutteita heidän asuinympäristöistään.[20]

Nykyisin sefardien ja aškenasien kulttuuriset erot ovat vähentyneet molempien ryhmien eläessä samoilla alueilla.[3]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ladino

Sefardien perinteinen kieli on ladino, eli niin kutsuttu juutalaisespanja.[13][9] Ladinosta muodostui juutalaiskieli vasta kun sefardit karkotettiin Iberian niemimaalta; sitä ennen he olivat vain puhuneet asuinalueensa kieltä.[21] Kun sefardit jatkoivat karkotuksensa aikaisen espanjan kielen puhumista muun muassa Ottomaanien valtakunnan alueilla, alkoi ladino ajan myötä erottua muuttuvasta espanjan kielestä ja siihen jäi keskiaikaisen espanjan kielioppia ja sanastoa.[21] Ladino on saanut myös runsaasti vaikutteita hepreasta (sekä muun muassa turkista, ranskasta, kreikasta ja italiasta).[22][21] Israelissa puhutussa ladinossa on vaikutteita myös jiddishin kielestä.[21]

Ladinon ohella sefardiyhteisöissä puhuttiin lisäksi juutalaisportugalia[23] ja mahdollisesti myös juutalaiskatalaania.[24]

Genetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gil Atzmonin ja muiden (2010) tutkimuksen mukaan sefardijuutalaiset muodostavat geneettisesti Euroopan juutalaisryhmien ja Lähi-idän mizrahijuutalaisten kanssa muista väestöistä erottuvan väestöklusterin isälinjojensa kautta, ja ovat erityisen läheisiä aškenasi-, italian- ja syyrianjuutalaisten kanssa.[1] Myös Doron M. Beharin ja muiden (2010) geenitutkimuksessa sefardit muodostivat aškenasi- ja mizrahijuutalaisten kanssa isälinjoillaan väestöklusterin, joka osoitti samankaltaisuutta ei-juutalaisiin Levantin väestöihin. Tutkimusryhmä ehdotti selitykseksi yhteistä geneettistä alkuperää, "joka on johdonmukainen juutalaisen kansan muinaisten Levantissa asuneiden heprealaisten ja israeliittien jälkeläisinä muodostumisen kanssa".[25] Atzmonin ja Beharin johtamien tutkimusten mukaan sefardien geeniperimästä noin 30 % on eurooppalaista ja loput enimmäkseen Lähi-idästä.[26]

Tunnettuja sefardijuutalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baruj Benacerraf on yksi Nobel-palkituista sefardijuutalaisista.

Nobel-palkittuja sefarditaustaisia juutalaisia ovat olleet Baruj Benacerraf,[27] Elias Canetti,[28] René Cassin,[29] Claude Cohen-Tannoudji,[30] Serge Haroche,[31] Rita Levi-Montalcini,[32] Salvador Luria,[33] Patrick Modiano,[34] Franco Modigliani,[35] Henri Moissan[36] ja Emilio G. Segrè.[37]

Poliitikkoja, joilla on sefarditaustaa, ovat olleet esimerkiksi Yitzhak Navon,[38] Benjamin Disraeli,[39] Miri Regev,[40] Moshe Kahlon,[41] ja Pierre Mendès-France.[42]

Filosofeja tai uskonnollisia vaikuttajia ovat olleet muun muassa Avicebron,[13] Yehuda Halevi,[43] Nahmanides, Maimonides[44], Isaac Abrabanel,[45] Baruch Spinoza[46] ja Jacques Derrida.[47]

Sefardeja on vaikuttaneet myös taiteen ja viihteen parissa. Näistä esimerkkeinä Emma Lazarus,[48] Camille Pissarro,[49] Murray Perahia,[50] Enrico Macias[51] ja Emmanuelle Chriqui.[52]

Urheilijoita ovat olleet muun muassa Victor Perez,[53] Yossi Benayoun[54] ja Omri Casspi.[55]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Gil Atzmon, Li Hao, Itsik Pe'er, Christopher Velez, Alexander Pearlman, Pier Francesco Palamara: Abraham's Children in the Genome Era: Major Jewish Diaspora Populations Comprise Distinct Genetic Clusters with Shared Middle Eastern Ancestry. The American Journal of Human Genetics, 11.6.2010, nro 6, s. 850–859. PubMed:20560205. doi:10.1016/j.ajhg.2010.04.015. ISSN 0002-9297. Artikkelin verkkoversio. English
  2. ↑ Types of Jews My Jewish Learning. Viitattu 21.12.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Ashkenazim www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 21.12.2020.
  4. ↑ a b Definition of sephardic | Dictionary.com www.dictionary.com. Viitattu 31.8.2019. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d What does Sephardi Mean? Who Are the Sephardim? www.sephardicstudies.org. Viitattu 31.8.2019.
  6. ↑ a b Sephardi | people Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Sephardim www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 22.8.2019.
  8. ↑ Bernard S. Bachrach: A Reassessment of Visigothic Jewish Policy, 589-711. The American Historical Review, 1973, nro 1, s. 11–34. doi:10.2307/1853939. ISSN 0002-8762. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ a b c Who Are Sephardic Jews? My Jewish Learning. Viitattu 18.3.2019. (englanniksi)
  10. ↑ 1066: Massacre in Granada, Spain Haaretz. 30.12.2012. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  11. ↑ From Golden to Grim: Jewish Life in Muslim Spain My Jewish Learning. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  12. ↑ a b MTV uutiset-Hannu Arvio Barcelona: Yli 500 vuotta sitten karkotetuille juutalaisille Espanjan kansalaisuus? mtvuutiset.fi. 12.3.2014. Viitattu 22.8.2019.
  13. ↑ a b c d e f g h i j Sephardim www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 18.3.2019.
  14. ↑ Sephardi | people Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.3.2019. (englanniksi)
  15. ↑ Jewish Immigration to America: Three Waves My Jewish Learning. Viitattu 19.9.2019. (englanniksi)
  16. ↑ Congregational History | Congregation Shearith Israel shearithisrael.org. Viitattu 19.9.2019.
  17. ↑ Illman & Harviainen: Juutalaisten historia, s. 103. Gaudeamus, 1987.
  18. ↑ Sephardim During the Holocaust — United States Holocaust Memorial Museum www.ushmm.org. Viitattu 19.9.2019.
  19. ↑ Descendants of 16th Century Jewish Refugees Can Claim Portuguese Citizenship Haaretz. 13.4.2013. Viitattu 30.8.2019. (englanniksi)
  20. ↑ Sephardic Cuisine My Jewish Learning. Viitattu 21.12.2020. (englanniksi)
  21. ↑ a b c d Ladino, the Sephardic Language - Judeo-Spanish Judeo-Espagnol www.sephardicstudies.org. Viitattu 1.9.2019.
  22. ↑ Marie-Christine Varol: Manual of Judeo-Spanish: Language and Culture, s. 14-17. University of Maryland, 2008
  23. ↑ Judeo-Portuguese Jewish Languages. Viitattu 3.12.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Francesc Feliu, Joan Ferrer: Judaeo-Catalan: in search of a mediaeval dialect that never was. Journal of Medieval Iberian Studies, 1.3.2011, nro 1, s. 41–60. doi:10.1080/17546559.2011.556702. ISSN 1754-6559. Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ Behar, et al: (PDF) The genome-wide structure of the Jewish people Nature. 2010. Viitattu 18.12.2020. (englanniksi)
  26. ↑ Nicholas Wade: Studies Show Jews’ Genetic Similarity (Published 2010) The New York Times. 9.6.2010. Viitattu 18.12.2020. (englanniksi)
  27. ↑ Princeton - PWB 112398 - Paul Benacerraf came to Princeton as an undergraduate and stayed for 50 years so far pr.princeton.edu. Viitattu 29.8.2019.
  28. ↑ Bulgarian-born Sephardic Jew Wins 1981 Nobel Prize for Literature Jewish Telegraphic Agency. 16.10.1981. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  29. ↑ Ariel Evan Mayse: MAKERS OF JEWISH MODERNITY: THINKERS, ARTISTS, LEADERS AND THE WORLD THEY MADE. Edited by JacquesPicard, JacquesRevel, Michael P.Steinberg, and IdithZertal. Princeton, NJ: Princeton University Press, 2016. Pp. vii + 680 pages; illustrations. $39.50.. Religious Studies Review, 2018-06, nro 2, s. 231–231. doi:10.1111/rsr.13491. ISSN 0319-485X. Artikkelin verkkoversio.
  30. ↑ Claude Cohen-Tannoudji – Biographical NobelPrize.org. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  31. ↑ The Nobel Prize in Physics 2012 NobelPrize.org. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  32. ↑ BluestockingOxford: Nobel Laureate Rita Levi-Montalcini: the discovery of Nerve Growth Factor Bluestocking Oxford. 22.9.2018. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  33. ↑ Spencer Weart: Half-Life: The Divided Life of Bruno Pontecorvo, Physicist or SpyHalf-Life: The Divided Life of Bruno Pontecorvo, Physicist or Spy, Frank Close, Basic Books, 2015. $29.99 (384 pp.). ISBN 978-0-465-06998-9 Buy at Amazon. Physics Today, 2015-03, nro 3, s. 48–48. doi:10.1063/pt.3.2721. ISSN 0031-9228. Artikkelin verkkoversio.
  34. ↑ Niklas Pollard, Alistair ScruttonOctober 9, 2014: Patrick Modiano, French Sephardic Novelist, Wins Nobel for Literature The Forward. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  35. ↑ Szenberg, Michael: Franco Modigliani a mind that never rests. Palgrave Macmillan, 2008. 949791977. ISBN 9780230007895, 0230007899. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2019).
  36. ↑ Eric Werner, Dagobert D. Runes: The Hebrew Impact on Western Civilization. Notes, 1951-03, nro 2, s. 354. doi:10.2307/890014. ISSN 0027-4380. Artikkelin verkkoversio.
  37. ↑ E.O. Lawrence, Emilio Segrè, and the first synthetic element | UC Berkeley Physics physics.berkeley.edu. Viitattu 29.8.2019.
  38. ↑ Yitzhak Navon obituary the Guardian. 8.11.2015. Viitattu 21.12.2020. (englanniksi)
  39. ↑ The Three Lives of Judah P. Benjamin | History Today www.historytoday.com. Viitattu 30.8.2019.
  40. ↑ Persistent Israeli ethnic divide may split vote for Netanyahu Reuters. 10.3.2015. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  41. ↑ David Horovitz: Moshe who? Netanyahu’s nightmare www.timesofisrael.com. Viitattu 30.8.2019. (englanniksi)
  42. ↑ New French Premier is Son of Sephardic Jewish Family Jewish Telegraphic Agency. 21.6.1954. Viitattu 30.8.2019. (englanniksi)
  43. ↑ Mariana Montiel: From Poetry in Toledo to Pugilism in London Atlanta Jewish Times. 21.2.2018. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  44. ↑ Cordoba Juderia - Jewish Quarter | Andalucia.com www.andalucia.com. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  45. ↑ Isaac Abravanel, Skalli Cedric Cohen: Letters, Edition, Translation and Introduction. Berlin, Boston: De Gruyter, 2012. ISBN 9783110194920. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2019). HEBR
  46. ↑ Spinoza - An Unlikely Jewish Hero Beit Hatfutsot. 28.11.2016. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  47. ↑ Jacques Derrida | Biography, Books, & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  48. ↑ Mailing Address: Liberty Isl, New York, NY 10004 Phone:363-3200 Contact Us: Emma Lazarus - Statue Of Liberty National Monument (U.S. National Park Service) www.nps.gov. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  49. ↑ KAREN ROSENBERG: The Radical Eye of Impressionism’s Patriarch. The New York Times, 2007.
  50. ↑ Benjamin IvryFebruary 11, 2009: Murray Perahia: An Eternal Sephardic Jewish Recital The Forward. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  51. ↑ Anne Cohen: Enrico Macias, Sephardic Superstar The Forward. Viitattu 21.12.2020.
  52. ↑ BY <a href='https://jewishjournal.com/author/'></a>: Emmanuelle Chriqui leads Jewish stars, characters coming to TV in December Jewish Journal. 22.11.2016. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  53. ↑ Avey, Denis.: The man who broke into Auschwitz.. AudioGO, 2012. 862666749. ISBN 9781445859293, 1445859297. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2019).
  54. ↑ Yossi Benayoun Elite Football. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  55. ↑ Who is Omri Casspi? - Israel News - Jerusalem Post www.jpost.com. Viitattu 29.8.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sefardijuutalaiset&oldid=19433300”