Italian juutalaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Italian juutalaiset
Ebrei Italiani
יהודים איטלקים
Kielet italia, heprea, juutalaisitalia
Uskonnot juutalaisuus

Italian juutalaiset ovat Italian asukkaita, jotka ovat etniseltä taustaltaan juutalaisia tai juutalaisuuteen kääntyneitä. Italiassa on ollut italkim-juutalaisyhteisö Rooman valtakunnan ajoista lähtien.

Italian juutalaisryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suppeammin ymmärrettynä italianjuutalaisilla tarkoitetaan pelkästään niin kutsuttuja italkim-juutalaisia, jotka ovat olleet Italian alueella jo Rooman valtakunnan ajoista lähtien ja muodostavat erillisen diasporaryhmänsä muiden euroopanjuutalaisten, kuten aškenasi- ja sefardijuutalaisten ohelle.[1][2] Italkim-juutalaiset ovat perinteisesti puhuneet juutalaisitaliaa,[1] joka on kuitenkin ollut jäämässä pois käytöstä ja jota puhuu enää pieni määrä.[3]

Italiassa on ollut myös aškenasijuutalaisia 1200-luvulta lähtien.[2] He ovat sijoittuneet enimmäkseen maan pohjoisosaan.[2] Myös yksittäisiä sefardijuutalaisia saapui Italiaan jo 1200-luvulla, mutta suurempi muuttoaalto alkoi kun heidät karkoitettiin Iberian niemimaalta vuonna 1492.[2] 1300- ja 1400-luvulla ranskanjuutalaisia asettui Italiaan kahtena suurena muuttoaaltona.[2]

Maassa on myös muita pienempiä juutalaisryhmiä. Muista eniten erottuva ja myös koko Euroopan mittakaavalla ainutlaatuinen[4] ryhmä on San Nicandron juutalaisten yhteisö, joka sai alkunsa kun pieni joukko etnisiä italialaisia jätti katolilaisuuden ja kääntyi juutalaisuuteen.[5]

Tunnettuja italianjuutalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Genetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000 julkaistun geenitutkimuksen mukaan isälinjojensa perusteella roomanjuutalaiset vaikuttavat polveutuvan samasta Lähi-idässä eläneestä väestöstä kuin suurin osa maailman muistakin juutalaisista.[13] Vuoden 2010 geenitutkimuksen mukaan italianjuutalaiset kantavat perimää sekä Lähi-idästä että Euroopasta, ja ovat geneettisesti erityisen läheisiä aškenasi-, sefardi- ja syyrianjuutalaisten kanssa.[14] Molempien tutkimusten mukaan italianjuutalaiset ovat pysyneet suhteellisen eristäytyneenä ryhmänä ei-juutalaisesta kantaväestöstä.[13][14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jewish Italy: A (Very) Brief Overview New York Jewish Life. 15.11.2017. Viitattu 13.8.2019. (englanniksi)
  2. a b c d e Opinion | Neither Ashkenazi Nor Sephardi, Italian Jews Are A Mystery The Forward. Viitattu 13.8.2019. (englanniksi)
  3. Judeo-Italian Ethnologue. Viitattu 13.8.2019. (englanniksi)
  4. Convertito Tablet Magazine. 9.11.2010. Viitattu 24.7.2021. (englanniksi)
  5. The Jews-by-choice of San Nicandro, Italy Ynetnews. 24.4.2018. Viitattu 13.8.2019. (englanniksi)
  6. Giorgio Bassani | Italian author Encyclopedia Britannica. Viitattu 24.7.2021. (englanniksi)
  7. Gregorio Nardi: The “Aryanization” of Italian Musical Life Centro Primo Levi. 2017. Viitattu 9.10.2021. (englanniksi)
  8. La mamma pisana di Vittorio Gassman www.quinewspisa.it. Viitattu 24.7.2021. (italiaksi)
  9. Primo Levi | Italian writer and chemist Encyclopedia Britannica. Viitattu 24.7.2021. (englanniksi)
  10. רמחל - Biography of the Ramchal web.archive.org. 26.12.2018. Viitattu 24.7.2021.
  11. Amedeo Modigliani www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 8.10.2021.
  12. Bruce Weber: Elio Toaff, Spiritual Leader of Italian Jews, Dies at 99 The New York Times. 21.4.2015. Viitattu 4.11.2021. (englanniksi)
  13. a b M. F. Hammer, A. J. Redd, E. T. Wood, M. R. Bonner, H. Jarjanazi, T. Karafet: Jewish and Middle Eastern non-Jewish populations share a common pool of Y-chromosome biallelic haplotypes. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 6.6.2000, nro 97, s. 6769–6774. PubMed:10801975. ISSN 0027-8424. Artikkelin verkkoversio.
  14. a b Gil Atzmon, Li Hao, Itsik Pe'er, Christopher Velez, Alexander Pearlman, Pier Francesco Palamara: Abraham's Children in the Genome Era: Major Jewish Diaspora Populations Comprise Distinct Genetic Clusters with Shared Middle Eastern Ancestry. American Journal of Human Genetics, 11.6.2010, nro 86, s. 850–859. PubMed:20560205. doi:10.1016/j.ajhg.2010.04.015. ISSN 0002-9297. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]