Euroopan unionin luontodirektiivi
Luontodirektiivi (92/43/ETY) on Euroopan talousyhteisön neuvoston vuonna 1992 säätämä direktiivi, jonka perusteella Euroopan talousyhteisö määritteli arvokkaana pitämiään luontokohteita.[1] Direktiivi on yhä voimassa, joskin päivitettynä. Luontodirektiivin lisäksi lintuja koskee erillinen Euroopan talousyhteisön neuvoston säätämä lintudirektiivi. Luontodirektiivi on toimeenpantu Suomessa pääosin luonnonsuojelulailla ja -asetuksella.
Tausta ja tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luontodirektiivi on Rio de Janeiron ympäristökokouksen vuodelta 1992. Sen liitteitä on kuitenkin täydennetty kun yhteisöön on liittynyt uusia jäsenmaita. Esimerkiksi vuonna 1995 Suomen ja Ruotsin myötä suojeluun lisättiin monia pohjoisia ja itäisiä lajeja ja luontotyyppejä. Liitteeseen I esitettiin lisättävän yhteensä 19 boreaalisen vyöhykkeen luontotyyppiä. Liitteeseen II esitettiin lisättävän kaksi nisäkästä (metsäpeura ja itämerennorppa), 18 hyönteistä, 24 putkilokasvia sekä kahdeksan sammallajia.[2] Toistaiseksi direktiivin ulkopuolelle ovat jääneet kaikki sienet, jäkälät sekä suurin osa selkärangattomien eläinten ryhmistä.
Luontodirektiivin tavoite on lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelun taso, niiden määrällisen ja alueellisen vähenemisen pysäyttäminen. Keskeisin keino on Natura 2000 -niminen luonnonsuojelualueiden verkosto. Tätä varten direktiivin liitteessä I on luontotyyppejä (esimerkiksi puustoiset suot) ja liitteessä II lajeja (kuten saukko, kirjoverkkoperhonen ja laaksoarho), joiden perusteella jäsenmaiden tulee esittää komissiolle alueita Naturaan.
Direktiivissä määritellään myös erilaisten poikkeuslupien ehdot sekä luvataan Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia varten EU-rahaa.
Liitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan unionin luontodirektiivi sisältää kuusi luettelomuotoista liitettä.
- Liitteessä I luetellaan yhteisön erityisen tärkeinä pitämät luontotyypit eli sellaiset ympäristöt, joiden suojelemiseksi on perustettava erillinen suojelualue. Näitä ovat esimerkiksi runsaskalkkiset nevat sekä eräät Välimeren alueen pensasmaatot.
- Liitteessä II(a) luetellaan ne yhteisön tärkeinä pitämät eläinlajit ja liitteessä II(b) ne kasvilajit, joiden esiintymispaikoille perustettava erityinen suojelualue.
- Liitteessä III luetellaan perusteet, joilla jokin alue tunnistetaan luontoarvoltaan erityisen tärkeäksi sekä perusteet liitteissä I ja II edellytettävien suojelualueiden määrittelemiseksi.
- Liitteessä IV(a) on puolestaan eläin- ja IV(b) kasvilajeja, jotka ovat tiukasti suojeltuja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Näitä ovat esimerkiksi liito-orava, kaikki lepakot ja jokihelmisimpukka. Liitteen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty automaattisesti, ilman erillistä suojelupäätöstäkin. Käytännössä jäsenmaat ovat velvoitettuja rauhoittamaan omalla alueellaan elävät IV-liitteen lajit kansallisessa luonnonsuojelulainsäädännössään.
- Liitteessä V luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö voi vaatia hyödyntämisen sääntelyä. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi ruokakalat siika, muikku, harjus ja rapu, turkiseläimet näätä ja hilleri ja koristekäyttöön kerätyt rahkasammalet ja poronjäkälät.[3]
- Liitteessä VI luetellaan menetelmät, joita ei saa käyttää eliöiden pyydystämiseen eikä tappamiseen. Näitä ovat esimerkiksi räjähteet tai vammautettujen eläinten käyttäminen houkuttimina.
Luontodirektiivin liitteiden II ja IV Suomessa esiintyvät putkilokasvilajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luontodirektiivin liitteiden II ja IV Suomessa esiintyvät putkilokasvilajit:[4]
- hajuheinä (Cinna latifolia)
- hentonäkinruoho (Najas tenuissima)
- hämeenkylmänkukka (Anemone patens)
- idänkynsimö (Draba cinerea)
- idänverijuuri (Agrimonia pilosa)
- kiiltovalkku (Liparis loeselii)
- laaksoarho (Moehringia lateriflora)
- lapinhilpi (Arctagrostis latifolia)
- lapinkaura (Trisetum subalpestre)
- lapinleinikki (Ranunculus lapponicus)
- lettorikko (Saxifraga hirculus)
- lietetatar (Persicaria foliosa)
- myyränporras (Diplazium sibiricum)
- neidonkenkä (Calypso bulbosa)
- nelilehtivesikuusi (Hippuris tetraphylla)
- notkeanäkinruoho (Najas flexilis)
- pahtahietaorvokki (Viola rupestris ssp. relicta)
- pahtakeltto (Crepis tectorum ssp. nigrescens)
- perämerenmaruna (Artemisia campestris ssp. bottnica)
- pikkunoidanlukko (Botrychium simplex)
- pohjanailakki (Silene furcata ssp. angustiflora)
- pohjansorsimo (Arctophila fulva var. pendulina)
- ruijanesikko (Primula nutans var. jokelae)
- rönsysorsimo (Puccinellia phryganodes)
- teodorinpihlaja (Sorbus teodori, sis. myös Sorbus meinichiin)
- tikankontti (Cypripedium calceolus)
- tundrasara (Carex holostoma)
- tunturiarho (Arenaria pseudofrigida)
- tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans)
- upossarpio (Alisma wahlenbergii)
Luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitut Suomessa esiintyvät eläinlajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitut Suomessa esiintyvät eläinlajit:[5]
- Nisäkkäät
- ilves (Lynx lynx)
- isolepakko (Nyctalus noctula)
- isoviiksisiippa (Myotis brandtii)
- karhu (Ursus arctos)
- kimolepakko (Vespertilio murinus)
- koivuhiiri (Sicista betulina)
- korvayökkö (Plecotus auritus)
- lampisiippa (Myotis dasycneme)
- liito-orava (Pteromys volans)
- naali (Alopex lagopus)
- pikkulepakko (Pipistrellus nathusii)
- pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii)
- pyöriäinen (Phocoena phocoena)
- ripsisiippa (Myotis nattereri)
- saimaannorppa (Phoca hispida saimensis)
- saukko (Lutra lutra)
- susi (Canis lupus, ei poronhoitoalueella)
- vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus)
- vesisiippa (Myotis daubentonii)
- viiksisiippa (Myotis mystacinus)
- Matelijat
- kangaskäärme (Coronella austriaca)
- Sammakkoeläimet
- rupilisko (Triturus cristatus)
- viitasammakko (Rana arvalis)
- Nilviäiset
- vuollejokisimpukka (Unio crassus)
- Perhoset
- isoapollo (Parnassius apollo)
- isokultasiipi (Lycaena dispar)
- kirjopapurikko (Lopinga achine)
- kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna)
- luhtakultasiipi (Lycaena helle)
- muurahaissinisiipi (Glaucopsyche arion)
- pikkuapollo (Parnassius mnemosyne)
- Kovakuoriaiset
- erakkokuoriainen (Osmoderma eremita)
- isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus)
- jättisukeltaja (Dytiscus latissimus)
- kaskikeiju (Phryganophilus ruficollis)
- korpikolva (Pytho kolwensis)
- punahärö (Cucujus cinnaberinus)
- Korennot
- viherukonkorento (kievanakorento, Aeshna viridis)
- kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia)
- lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis)
- sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons)
- täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Direktiivi vuodelta 1992 suomeksi Lex.europa.eu
- ↑ Valtiopäiväasiakirja U 39/1997 vp Eduskunta.fi 25.9.1997
- ↑ Ympäristö.fi[vanhentunut linkki]
- ↑ Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta (s.15) Ympäristö.fi.
- ↑ Finlex