Täplälampikorento
| Täplälampikorento | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Sudenkorennot Odonata |
| Alalahko: | Aitosudenkorennot Anisoptera |
| Heimo: | Varsinaiset sudenkorennot Libellulidae |
| Suku: | Lampikorennot Leucorrhinia |
| Laji: | pectoralis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leucorrhinia pectoralis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) on Euroopan unionin luontodirektiivin neljännessä liitteessä mainittu sudenkorentolaji. Se on rauhoitettu Suomessa.[3]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täplälampikorento muistuttaa muita lampikorentolajeja, mutta on yleisvaikutelmaltaan näitä rotevampi. Yleisväriltään se on mustan ja tummanpunaisen kirjava. Koiraan takaruumiin yläpinnalla on suuria oransseja laikkuja, jotka tummuvat myöhemmin ja takaruumiin tyvi on punainen. Sukukypsillä yksilöillä takaruumiin seitsemännen jaokkeen yläpinnalla on laaja, kirkkaan sitruunankeltainen täplä. Nuoret naaraat muistuttavat niin paljon isolampikorentoa että niiden varma määritys saattaa vaatia genitaalien tarkastelua.[4][5] Takaruumiin pituus on 25–27 mm.[6]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täplälampikorento on levinneisyydeltään itäinen laji, jota tavataan Keski-Euroopasta ja Etelä-Skandinaviasta Keski-Aasiaan. Suomessa sitä tavataan etelärannikon tuntumasta sekä monin paikoin maan eteläosista. Se on selvästi harvinaisempi kuin muut lampikorennot.[4] Merkittävimpiä esiintymisalueita ovat Päijät-Häme, Kymenlaakso sekä Suomenlahden rannikko.[6] Levinneisyys painottuu maan kaakkoisosiin.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täplälampikorento on paikoittainen ja harvinainen runsaskasvuisten vesistöjen asukki. Se suosii suojaisia vesiä, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta ja erityisesti umpeenkasvavia laajoja vesistöjä. Umpeenkasvun edetessä laji kuitenkin jättää vesialueen ja siirtyy uusille elinpaikoille. Korentojen lento alkaa kesäkuun alkupuolelta ja jatkuu heinäkuun puoleenväliin.[4][6] Suomessa toukan kehitys kestää ilmeisesti kaksi vuotta, etelämpänä vain vuoden.[5]
Korennon rauhoittaminen luontodirektiivillä edellyttää sen tiukkaa suojelua, joten myös lajin elinpaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Korento voi kuitenkin hyötyä esimerkiksi järvien niitoista ja ruoppauksista.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kalkman, V.J.: Leucorrhinia pectoralis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Sami Karjalainen, Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen: Täplälampikorento – Leucorrhinia pectoralis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Luonnonsuojeluasetus 14.2.1997/160 Finlex. Arkistoitu 27.1.2012. Viitattu 4.2.2012.
- ↑ a b c Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 72–73. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7.
- ↑ a b c Täplälampikorento Suomen sudenkorentoseura. Viitattu 4.2.2012.
- ↑ a b c d Täplälampikorento (PDF) 9.6.2011. Ympäristöministeriö. Viitattu 4.2.2012.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- suojelutaso Suomessa.
- Dragonfly pix. (englanniksi)