Isolepakko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isolepakko
Nyctalus noctula.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Lepakot Chiroptera
Alalahko: Pienlepakot Microchiroptera
Heimo: Siipat Vespertilionidae
Suku: Nyctalus
Laji: noctula
Kaksiosainen nimi
Nyctalus noctula
(Schreber, 1774)
Levinneisyyskartta
Isolepakon levinneisyys
Isolepakon levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Isolepakko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Isolepakko Commonsissa

Isolepakko (Nyctalus noctula) on lepakkolaji. Se on Euroopan suurimpia lepakkolajeja.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isolepakon väri on lämpimän ruskea. Se pään ja vartalon yhteispituus on 62-80 mm, siipien kärkiväli 32-40 cm ja paino 19-40 grammaa.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isolepakoita elää Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen levinnäisyyden pohjoisraja on 60° pohjoista leveyttä. [1] Isolepakko muuttaa talveksi lämpimämpään ilmastoon. Suomessa isolepakoita tavataan maan lounaisosassa lähes vuosittain muuttoaikana.[4][2]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isolepakot elävät alavilla mailla ja ylätasongoilla, lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja puiden reunustamilla kaduilla. Ne elävät puiden onkaloissa ja talvehtivat niissä. Kesäisin lepakkonaaraat muodostavat 20–60 yksilön yhteisöjä ja koiraat viettävät yksinäistä elämää. Isolepakot aloittavat saalistuksen auringonlaskun jälkeen. Ensin ne saalistavat korkealla lentäen ristiin rastiin ja laskeutuvat lähemmäksi maan pintaa vasta yön tullen. Talvisin koiraat ja naaraat talvehtivat yhdessä suurina laumoina, useita satoja, jopa tuhat yksilöä yhdessä. Isolepakot saavat 2 poikasta kerran vuodessa ja voivat elää korkeintaan 8 vuotta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nyctalus noctula IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b Suomen lepakkolajit Suomen lepakkotieteellinen yhdistys
  3. ARKive
  4. Isolepakko (Nyctalus noctula, Schreber 1774 Suomen lepakkotieteellinen yhdistys

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.