Korpikolva
| Korpikolva | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Cucujiformia |
| Yläheimo: | Pimikkökuoriaismaiset Tenebrionoidea |
| Heimo: | Kolvakuoriaiset Pythidae |
| Suku: | Pytho |
| Laji: | kolwensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pytho kolwensis |
|
| Katso myös | |
Korpikolva (Pytho kolwensis) on puissa elävä kovakuoriainen. Se on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV, sillä se on unionin alueella hyvin harvinainen. Venäjän puolella Karjalassa se on vielä varsin tavallinen laji, mutta metsänhoidon muuttuessa sen elinehdot saattavat huonontua sielläkin.
Korpikolva on hyvin vaativa elinympäristönsä suhteen. Se tarvitsee keski-iältään 135–185 vuotta olevan metsän, jossa on kaatuneita kuusia. Sen asuttaman lahopuun on oltava riittävän suuri läpimitaltaan, puun rungon täytyy olla vähintään puoliksi kuoren peitossa, sienirihmastoa ei saa olla enempää kuin 75 prosenttia kuoren alla ja lisäksi puun on yleensä oltava suurimmaksi osaksi irti maasta. Ravintonaan laji käyttää puun nila- ja jälsikerrosta. Laji ei iskeydy eläviin puihin eikä aiheuta puutavaralle vahinkoja.
Aikuinen korpikolva on 12–18 millimetriä pitkä, kiiltävän musta, ja sen peitinsiivet ovat hennosti urittuneet pitkittäissuunnassa. Toukkavaihe kestää jopa 4–5 vuotta, ja siinä ajassa toukka kasvaa jopa kolmen senttimetrin pituiseksi. Iso toukka on harmahtavan-vihertävän tummanruskea, pienet toukat ovat vaalean beigejä.[2]
Ennen vuotta 1970 korpikolvaa tavattiin Pirkanmaalla, vuoden 1970 jälkeen havaintoja on tehty Kainuussa, Savossa ja muutamin paikoin Keski-Suomen pohjoisosassa.[3]
Korpikolvan löysi vuonna 1833 hyönteistieteilijä ja professori Carl Reinhold Sahlberg Yläneen Uudenkartanon Säkylän Pyhäjärveen rajoittuvalta Kolvaan ulkopalstalta, jonka mukaan laji sai nimensä.[4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Korpikolva – Pytho kolwensis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 10.7.2022.
- ↑ Martikainen, P.: Heimo Pythidae, kolvakuoriaiset Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta. Arkistoitu 9.10.2006.
- ↑ Mannerkoski, I.: Kovakuoriaiset. Arviointi (s. 20) Suomen ympäristö 510. 2001.
- ↑ Korpikolva metsa.fi. 28.4.2015. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 17.8.2018.
- ↑ Ylönen, Aulikki: Pöytyän, Yläneen ja Oripään historia vuoteen 1865, s. 611. [Pöytyä]: Pöytyän, Oripään ja Yläneen historiatoimikunta, 1969.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- iNaturalist: Pytho kolwensis
- Metsähallitus: Korpikolva (Pytho kolwensis) (pdf)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Pytho kolwensis (englanniksi)
- Ukrainian Biodiversity Information Network: Pytho kolwensis (englanniksi)
- Pytho kolwensis Sahlberg, 1833 (Pythidae) – scanography by Oleg Berlov (kuvia)
|