Lahden kauppatori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itäpuoli 26. heinäkuuta 2017.
Torin eteläpuolella kulkeva pääkatu Aleksanterinkatu 1. heinäkuuta 2007.

Lahden kauppatori on Lahden keskustassa, Keski-Lahden kaupunginosassa sijaitseva kauppatori. Se perustettiin 1880-luvulla, kun Hollolan Lahti muodostettiin kauppalaksi ja markkinat siirrettiin Asikkalan Anianpellolta takaisin Lahteen.

Torin pinta-ala on 1,3 hehtaaria, ja alatori mukaan luettuna liki kaksi hehtaaria[1]. Kauppatori on Lahden paikallisliikenteen bussien solmukohta. Torin kohdalla on kaksi pysäkkiä länteen Aleksanterinkadulla ja neljä pysäkkiä itään Vapaudenkadulla[2].

Kuukausimarkkinat järjestetään joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 7 alkaen[3].

Toriemäntänä/-isäntänä toimii Timo Arasola.

Torin ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden kauppatorin pohjoisrajana on Vapaudenkatu, etelärajana pääkatu Aleksanterinkatu, idässä kauppahalli ja entinen Kansallis-Osake-Pankin rakennus sekä Torikatu, ja lännessä Marolankatu, jossa on taksiasema.

Kauppatorin varrella on vanha KOP:n rakennus, joka siirtyi Päijät-Hämeen puhelimelle. Torin keskipisteestä Mariankatua pohjoiselle mäelle noustaessa on hengellistä esivaltaa kuvastava evankelisluterilaiskristittyjen Ristinkirkko ja eteläisellä mäellä Salpausselän harjulla maallista esivaltaa kuvastava Lahden kaupungintalo. Torikadun varrella on Lahden kauppahalli.

Torin eteläpuolella on Lahden alatori, jossa on veistos ja puisto. Alatori on melko avoin. Sitä tarkkaillaan videokameroin.[4]

Museovirasto on määritellyt Lahden kaupungintalon, kauppatorin ja Mariankadun seremonia-akselin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torin kulmalla sijainneesta talosta syttyi Lahden kylän palo kesäkuussa 1877, mistä on muistomerkintä laatassa nykyisen torin pinnassa.[6]

Vuonna 1877 Suomen senaatti päätti tehdä Hollolan Lahden kylästä epäitsenäisen kauppalan. Venäjän keisari vahvisti päätöksen vuonna 1878. Sen myötä markkinat siirrettiin Asikkalan Anianpellolta takaisin Lahteen. Tori, jonka nimeksi tuli Aleksanterin tori, valmistui 1880-luvulla. Sen koko oli puolet nykyisestä, 0,65 hehtaaria. Toria kutsuttiin myös Raatihuoneen toriksi ja Raastuvan toriksi. Markkinat järjestettiin joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. 1920-luvulla nimeksi vaihdettiin Lahden kauppatori. Vuonna 1923 torilla toimi linja-autoasema.[7]

Torilla on pidetty pestuumarkkinoita. 1950-luvulla torilla pelattiin pesäpalloa ja siellä siellä oli suihkulähde, joka kuitenkin sittemmin on poistettu.[7] Vuonna 1952 alatorille rakennettiin yleinen käymälätila.

Aikaisemminmilloin? Lahden tori oli vilkas kauppapaikka, jonne saavuttiin Aleksanterinkadun länsipään läheisyydessä sijaitsevalta Lahden linja-autoasemalta.

1990-luvulla alettiin rakentaa vähittäiskauppoja Launeelle Asemantaustan eteläpuolelle, jolloin keskustan kauppa ja Lahden kauppatori ovat hiljentyneet. Lahden keskustan kaupan elvyttämiseksi tehtiin erilaisia elinkeinohankkeita, joita koordinoi Lahden keskustaisäntä. Marraskuussa 1994 kellariravintola Metro siirtyi toimimaan entisen käymälän tiloissa[8].

Tammikuussa 2010 Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan, joka salli rakentaa torin alle maanalaisen pysäköintihallin eli toriparkin[9]. Kauppatori oli toriparkin rakentamisen ajan työmaa-alueena toukokuusta 2013 kesäkuuhun 2015[10][1]. Väliaikaisena markkinapaikkana toimi pääkirjaston ja kaupunginteatterin välinen aukio ja oppimiskeskus Fellmannian edusta[11]. Kokonaisvastuurakentamisen urakoitsijana ja rakennusurakoitsijana toimi Fira Oy. Toriparkkiin tuli 600 autopaikkaa.[1]

Vuonna 1952 alatorille rakennettiin yleinen WC-tila, joka muunnettiin myöhemmin yksityiseksi kellariravintola Metroksi. Vuonna 2012 kaupunki päätti, että ravintola Metro ja R-kioski eivät saa enää toimia alatorilla ja irtisanoi niiden vuokrasopimukset toukokuuhun 2013, mitä perusteltiin rakennustöillä[4]. Myös alatorilla tehtiin arkeologisia kaivauksia. Lisäksi siellä puhdistettiin saastunutta maaperää. R-kioski muutti torin toiselle puolelle ja Metro kolmeksi vuodeksi Lanunaukiolle, kunnes se lopetti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lahden toriparkki – vetovoimaa keskustaan – Projektiuutiset.fi www.projektiuutiset.fi. 25.8.2015. Viitattu 3.3.2018.
  2. Torin pysäkit - Lahen tori www.lahentori.fi. Viitattu 3.3.2018.
  3. Markkinat - Lahen tori www.lahentori.fi. Viitattu 3.3.2018.
  4. a b Yrittäjille tuli lähtö toriparkin alta 7.11.2012. YLE uutiset Lahti. Viitattu 14.4.2013.
  5. Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  6. [1]
  7. a b Eeva Ristkari: Lahden kauppatorin nimi vakiintui vasta 1920-luvulla ESS.fi. 27.7.2017. Viitattu 3.3.2018.
  8. Kaisa Uusitalo: Ravintola Metron tie päättyy lopullisesti - samassa tilassa aloittaa kokonaan uusi ravintola ESS.fi. 8.7.2016. Viitattu 3.3.2018.
  9. Toriparkin salliva kaava läpi yhden äänen turvin 18.1.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 25.12.2011.
  10. Toriparkki 2014. Lahden kaupunki. Viitattu 21.4.2014.
  11. Antti Mäntymaa: Lahdessa on tänään "kesän ensimmäiset markkinat" ESS.fi. 1.4.2014. Viitattu 3.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]