Kreikan maantiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kreikan maantiede
Kreikan topografinen kartta.
Kreikan topografinen kartta.
Maanosa Eurooppa
Naapurimaat Albania, Pohjois-Makedonia, Bulgaria ja Turkki.
Tilastot
Pinta-ala 131 957 km²
 – Sisävesi 1 310 km² 
Rantaviiva 13 676 km
Rajan pituus 1 228 km
Ennätykset
Korkein kohta Ólympos, 2 917 m
Matalin kohta Välimeri, 0 m
Pisin joki Aliákmonas, 297 km
Suurin järvi Trichonída, 95 840 km²
Ilmasto
Ilmasto välimerenilmasto
Luonnonvarat
Luonnonvarat kaasu, kulta, öljy

Kreikka sijaitsee Etelä-Euroopassa Balkanin niemimaan eteläkärjessä Euroopan, Aasian ja Afrikan maantieteellisessä risteämäkohdassa. Sitä ympäröivät pohjoisessa Albania, Pohjois-Makedonia ja Bulgaria, idässä Egeanmeri ja Turkki, lännessä Joonianmeri ja etelässä muu Välimeri. Kreikan pinta-ala on 131 957 neliökilometriä. Maa koostuu Manner-Kreikasta, josta erkanevat suuret niemimaat Peloponnesos ja Chalkidikí, sekä laajasta saaristosta, jonka suurimmat saaret ovat Kreeta ja Euboia. Saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen 2 000–6 000 saarta. Maan rannikko on Euroopan pisin.[1]

Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään historiallis-maantieteelliseen alueeseen. Nämä ovat Keski-Kreikka, Peloponnesos, Thessalia, Epeiros, Makedonia, Traakia eli Länsi-Traakia, Egeanmeren saaret, Jooniansaaret ja Kreeta. Hallinnollisesti Kreikka jaetaan 13 alueeseen, joista osa vastaa nimeltään tai alueeltaan maantieteellisiä alueita, sekä nämä edelleen 74 alueyksikköön ja 332 kuntaan.

Yleiskuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikka käsittää Balkanin niemimaan eteläisimmän osan. Maan rajanaapurit ovat Albania, Pohjois-Makedonia ja Bulgaria pohjoisessa ja Turkki idässä. Manner-Kreikka muodostaa suuren niemen, joka työntyy itäiseen Välimereen. Sen länsipuolelle jää Välimeren osa Joonianmeri, itäpuolelle Manner-Kreikan ja Vähä-Aasian väliin Egeanmeri ja eteläpuolelle muu Välimeri. Manner-Kreikan eteläosassa erottuu saarenkaltainen Peloponnesoksen niemimaa, joka yhdistyy varsinaiseen Manner-Kreikkaan kapean Korintin kannaksen välityksellä. Manner-Kreikan ja Peloponnesoksen erottavat toisistaan Korintinlahti ja Saroninlahti. Pohjois-Kreikassa mantereesta työntyy Egeanmereen Chalkidikín niemimaa. Kreikan saaristo, johon kuuluu laskutavasta riippuen noin 2 000–6 000 saarta, sijaitsee pääosin Egeanmeressä (Egeanmeren saaret), mutta suuria saaria on myös Joonianmeressä (Jooniansaaret). Saaret ovat useimmiten ryhmittyneet saariryhmiksi. Egeanmeren etelälaidalla sijaitsee maan suurin saari Kreeta. Sen eteläpuolella sijaitsee Libyanmeri.[2][3]

Píndos-vuoristoa.
Thessalian tasankoa ja Pineiós-joki.

Kreikan pinta-ala on 131 957 neliökilometriä, josta maapinta-alaa on 130 647 neliökilometriä ja vesialaa 1 310 neliökilometriä. Tämä tekee Kreikasta pinta-alaltaan maailman 97. suurimman valtion.[2] Maan suurin suurin pituus pohjois-eteläsuunnassa on 793 kilometriä ja suurin leveys itä-länsisuunnassa 992 kilometriä.[4] Kreikan alue sijoittuu leveydelle 34°48′03″N – 41°44′56″N ja pituudelle 19°22′24″E – 29°38′42″E. Maan uloimmat pisteet ovat:

Kreikan maarajojen yhteispituus on noin 1 110 kilometriä. Tästä Albanian vastaista rajaa on 212 kilometriä, Bulgarian rajaa 472 kilometriä, Pohjois-Makedonian rajaa 234 kilometriä ja Turkin rajaa 192 kilometriä. Kreikan rannikon yhteispituus on mutkikkaan rantaviivan ja laajan saariston ansiosta 13 676 kilometriä, mikä on toiseksi suurin rantaviivan pituus Euroopassa Norjan jälkeen.[1][2][5] Noin puolet rantaviivasta on saaristossa.[3]

Kreikka on vuoristoinen maa. Vuoristo kattaa noin 80 prosenttia maan pinta-alasta, mikä tekee Kreikasta Euroopan kolmanneksi vuoristoisimman maan Norjan ja Albanian jälkeen.[6] Mantereen vuoriketjut jatkuvat meressä niemimaina ja saarijonoina. Maan keskikorkeus on 498 metriä merenpinnasta.[2] Noin 67 prosenttia pinta-alasta on yli 200 metrin korkeudella merenpinnasta ja noin 13 prosenttia yli 1 000 metrin korkeudella merenpinnasta.[4] Korkein vuori on Ólympos (2 917 metriä).[2]

Tasankoja, kuten rannikkotasankoa ja vuorten välisiä tasankoja, on Kreikan pinta-alasta noin 20 prosenttia.[4] Suurin tasankoalue on Keski-Makedoniassa ja koostuu Thessalonikin, Giannitsán ja Katerínin tasankoalueista, yhteispinta-alaltaan noin 2 616 neliökilometriä. Suurimmat yksittäiset tasangot ovat Thessalonikin tasanko (1 840 km²), läntinen Thessalian tasanko (1 267 km²), Giannitsán tasanko (1 180 km²), Sérresin tasanko (770 km²), LárisanTýrnavoksen tasanko (589 km²), Komotinín tasanko (510 km²) sekä Dráman tasanko (432 km²).[7]

Maapinta-alasta soveltuu jonkinlaiseen maatalouteen noin 63 prosenttia. Tästä yli puolet, kokonaispinta-alasta noin 35 prosenttia, on laidunmaata. Noin 20 prosenttia maasta soveltuu viljelyskäyttöön ja vain noin 9 prosenttia pysyvään viljelyskäyttöön. Metsää pinta-alasta on noin 30 prosenttia.[2]

Maantieteelliset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätasolla Kreikka voidaan jakaa kolmeen alueeseen: varsinaiseen Manner-Kreikkaan, sen eteläpuolella sijaitsevaan saarenkaltaiseen Peloponnesoksen niemimaahan sekä saaristoon. Varsinaisia historiallis-maantieteellisiä alueita Kreikassa on yhdeksän. Nämä ovat Keski-Kreikka, Peloponnesos, Thessalia, Epeiros, Makedonia, Traakia eli Länsi-Traakia, Egeanmeren saaret, Jooniansaaret ja Kreeta. Näitä alueita ei tule sekoittaa osin samannimisiin hallinnollisiin alueisiin.

Makedonia sijaitsee Pohjois-Kreikassa. Se kattaa suuren osan Albanian, Pohjois-Makedonian ja Bulgarian vastaisista rajoista ja sijaitsee niiden ja Egeanmeren välissä. Alueella on laajoja tasankoja ja se on merkittävää maanviljelysaluetta. Makedonian ja Thessalian rajalla sijaitsee maan korkein vuori Ólympos. Merkittävin keskus on Kreikan toiseksi suurin kaupunki ja satama Thessaloniki. Alueen tärkeimmät joet ovat Strymónas, Axiós ja Aliákmonas. Etelärannikolla Egeanmereen työntyy Chalkidikín niemimaa.

Länsi-Traakia sijaitsee Koillis-Kreikassa. Sen erottaa Makedoniasta Néstos-joki. Länsi-Traakian ja Turkin puoleisen Itä-Traakian rajalla virtaa puolestaan Évros-joki. Alueen pohjois- eli Bulgarian vastaisella rajalla kulkee Rodópi-vuoristo. Seutu on osin ylätasankoa ja osin alankoa, ja siellä on lukuisia jokia ja myös järviä.[4]

Epeiros sijaitsee Luoteis-Kreikassa. Sen pohjoispuolella sijaitsee Albania. Epeiros on vuoristoista ja eristyneempää aluetta. Sen suurin kaupunki on Ioánnina. Laaja Píndos-vuoristo erottaa Epeiroksen sen itäpuolella sijaitsevasta Thessaliasta. Korkein huippu on Kreikan toiseksi korkein vuori Smólikas.

Thessalia koostuu kahdesta laajasta tasangosta, jotka ovat Kreikan merkittävintä viljelyaluetta. Tasankoja yhdistää Pineiós-joki.[4] Alueen suurimmat kaupungit ovat Lárisa ja Vólos.[8]

Keski-Kreikka sijaitsee Epeiroksen ja Thessalian ja toisaalta Korintin- ja Saroninlahtien välisellä alueella. Keski-Kreikassa on pienempiä tasankoja, kukkuloita ja vuoria. Alueen länsiosassa sijaitsee muun muassa Kreikan suurin järvi Trichonída. Alueen itäosassa on Kreikan suurin kaupunkialue, laaja Ateenan metropolialue, johon kuuluu myös maan merkittävin satamakaupunki Pireus.[4] Keski-Kreikkaan luetaan myös Egeanmeren länsilaidalla sijaitseva pitkä Euboian saari, koska se sijaitsee aivan Manner-Kreikan rannikon edustalla. Sen erottaa Manner-Kreikasta kapea Évripos-salmi, jonka rannoilla sijaitsee alueen toiseksi suurin kaupunki Chalkída.

Peloponnesos muodostaa saarenkaltaisen niemimaan, joka yhdistyy varsinaiseen Manner-Kreikkaan luonnostaan ainoastaan koillisosassaan kapean Korintin kannaksen välityksellä. Manner-Kreikan ja Peloponnesoksen erottavat toisistaan Korintin- ja Saroninlahdet. Kannaksen poikki kulkee Korintin kanava. Nykyisin Korintinlahden yli on rakennettu sen länsipäässä Ríon–Antírrion silta. Peloponnesos on vuoristoista aluetta, jossa on jonkin verran rannikkotasankoja ja jokilaaksoja. Korkein vuori on Taÿ́getos ja tärkeimmät joet Evrótas ja Alfeiós.[4] Suurimmat kaupungit ovat Patras ja Kalamáta.[8]

Egeanmeren saaret kattavat kaikki Egeanmeren alueen Kreikalle kuuluvat saaret eli pääosan saarista. Varsinaisiksi Egeanmeren saariksi ei kuitenkaan yleensä lueta paitsi Euboiaa myös Kreetaa paitsi niiden koon vuoksi myös siksi, että ne sijaitsevat merialueen laidoilla. Suurimmat varsinaiset Egeanmeren saaret ovat Lesbos, Ródos, Chíos, Sámos, Límnos ja Náxos. Suurimmat kaupungit ovat Ródoksen kaupunki ja Lesboksen Mytilíni. Monet saaret ovat karuja ja auringon paahtamia. Pohjoisimmilla saarilla on enemmän metsää.

Kreeta on Kreikan suurin ja Välimeren viidenneksi suurin saari. Se sijaitsee Egeanmeren etelälaidalla ja luetaan historiallis-maantieteellisesti omaksi alueekseen. Kreeta on pitkä ja vuoristoinen. Pohjoisrannikko ja osa etelärannikosta on rannikkotasankoa, ja vuoristossa on joitakin ylätasankoja. Saaren korkein vuori on Ída. Suurimmat kaupungit ovat Iraklion ja Chaniá.

Jooniansaaret kattavat kaikki Kreikalle kuuluvat Joonianmeren saaret, jotka sijaitsevat Manner-Kreikan länsirannikon edustalla. Suurimmat Jooniansaaret ovat Kefaloniá, Korfu, Zákynthos, Lefkas ja Kythera. Suurimmat kaupungit ovat Korfun kaupunki ja Kefalonián Argostóli. Saaret ovat Egeanmeren saaria vehreämpiä.

Geologia, seismologia ja vulkanologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikka on yksi koko maailman seismisesti aktiivisimmista maista ja se on koko Euroopan maanjäristysherkintä aluetta. Tämä on seurausta alueen tektonisten laattojen liikkeistä. Samasta syystä Kreikan alueella on myös aktiivisia ja uinuvia sekä suuri joukko sammuneita tulivuoria.

Néa Kaménin tulivuorisaari Santorínilla.

Egeanmeren alue muodostaa oman tektonisen laattansa, Egeanmeren laatan. Se sijaitsee Euraasian laatan ja Afrikan laatan välissä ja sillä sijaitsevat Peloponnesoksen niemimaa, Keski-Kreikka, Egeanmeri ja Kreeta sekä Vähä-Aasian länsiosa. Afrikan laatta työntyy Egeanmeren laatan alle Kreetan eteläpuolella, mikä aiheuttaa maanjäristyksiä Etelä-Kreikassa. Pohjois- ja Keski-Kreikassa maanjäristykset johtuvat Euraasian ja Egeanmeren laattojen suhteellisista liikkeistä. Matalat, alle 50 kilometrin syvyydessä tapahtuvat maanjäristykset sijoittuvat yleensä Egeanmeren laatan reunoille, ja syvemmät, yli 50 kilometrin syvyydessä tapahtuvat maanjäristykset keskemmälle laattaa.[9] Pieniä, magnitudin 1–3 maanjäristyksiä tapahtuu Kreikassa päivittäin.[10]

Aktiivisin tulivuoritoiminta sijoittuu Egeanmeren poikki kulkevan niin kutsutun helleenisen kaaren alueelle. Sen olemassaolo on seurausta siitä, että ympäröivien mannerlaattojen liike repii Egeanmeren laattaa hitaasti kahtia koillis-lounaissuunnassa suurin piirtein laatan keskeltä. Sama ilmiö on synnyttänyt Korintinlahden, kun Peloponnesos repeytyy irti muusta Manner-Kreikasta. Kreikan ainoa varsinainen aktiivinen tulivuori on kaaren keskivaiheilla sijaitseva Santoríni. Sen kokonaisuuteen kuuluu varsinaisen Santorínin saariryhmän kalderan lisäksi joukko merenalaisia tulivuoria, kuten Koloúmpo. Jonkin verran vulkaanista toimintaa on edelleen myös Nísyroksella ja Méthanalla. Monet saaret, kuten Samothráki, Límnos, Kos ja Mílos, ovat muinoin sammuneita tulivuoria.

Vuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kreikan vuoret
Ólympos, Kreikan korkein vuori.
Kreetan Ída-vuori.

Vuoristo kattaa noin 80 prosenttia Kreikan pinta-alasta, ja näin maa on Euroopan kolmanneksi vuoristoisin maa Norjan ja Albanian jälkeen.[6] Kreikan merkittävin vuorijono on Píndosvuoristo, joka kulkee Manner-Kreikan poikki pohjois–eteläsuunnassa Dinaaristen alppien jatkeena Albanian rajalta Korintinlahdelle ja jatkuu tavallaan vuorijonona myös Peloponnesoksella ja Kreetalla. Koillis-Kreikassa on joitakin yksittäisiä korkeita vuoria, kuten Kreikan korkein vuori Ólympos (2 918 metriä). Myös suuri osa Kreikan saarista on vuoria, jotka kohoavat Egean nykyisin merenalaisesta maamassasta. Saariston korkeimmat vuoret ovat Kreetan Ída ja Páchnes. Yhteensä noin 40 vuorta ylittää 2 000 metrin korkeuden.[11]

Kreikan kymmenen korkeinta vuorta ovat:

Vuori Maantieteellinen alue
(tai valtio, jos muu kuin Kreikka)
Korkeus
(m)
Ólympos (Mýtikas) Thessalia, Keski-Makedonia 2 918
Smólikas Epeiros, Länsi-Makedonia 2 637
Vóras (Kaïmaktsalán) Keski-Makedonia, Pohjois-Makedonia 2 524
Grámmos Länsi-Makedonia, Epeiros, Albania 2 520
Gkióna Keski-Kreikka 2 510
Týmfi (Gkamíla) Epeiros 2 497
Vardoúsia (Kórakas) Keski-Kreikka 2 495
Parnassós Keski-Kreikka 2 457
Ída (Psiloreítis) Kreeta 2 456
Páchnes Kreeta 2 453
Näytä kaikki vuoret...

Merialueet ja saaristo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Egeanmeri, Joonianmeri ja Libyanmeri
Kykladeihin kuuluva Sífnoksen saari Sérifokselta nähtynä.
Pohjoisen Egean saariin kuuluvat Foúrnoi-saaret ja Sámos ilmasta nähtynä.
Jooniansaariin kuuluvan Zákynthoksen saaren rannikkoa Laganáksenlahdella ja pieni Kalonísin saari.

Kreikan merialueet ovat Välimeren osia. Merkittävin on Egeanmeri, joka sijaitsee Manner-Kreikan ja Vähä-Aasian välissä. Se liittyy eteläosassaan muuhun Välimereen ja koillisosassa Mustaanmereen.[12][13] Egeanmeren pinta-ala on noin 215 000 neliökilometriä. Meren pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 610 kilometriä ja leveys itä-länsisuunnassa noin 300 kilometriä.[12] Egeanmeren länsi- ja pohjoisrannikko sekä useimmat saaret kuuluvat Kreikkaan, ja itärannikko Turkkiin. Meren pohjoisosaa kutsutaan Traakianmereksi, itäosaa Ikaríanmereksi, länsiosaa Myrtóonmereksi ja eteläosaa Kreetanmereksi. Itäosassa Peloponnesoksen niemimaan ja Keski-Kreikan välissä sijaitsee Saroninlahti. Egeanmeressä sijaitsevat Egeanmeren saaret.

Toiseksi merkittävin merialue on Joonianmeri, joka sijaitsee Kreikan sekä Sisilian ja Italian eteläosan välissä. Sen itärannikko kuuluu Kreikalle. Meri liittyy pohjoisosassaan Adrianmereen ja eteläosassaan muuhun Välimereen. Itäosassa siitä erkanee Korintinlahti, joka työntyy syvälle Manner-Kreikkaan erottaen Peloponnesoksen suureksi osaksi muusta mantereesta. Joonianmeri on koko Välimeren syvintä aluetta. Välimeren syvin kohta Kalypson syvänne, jonka syvyys on 5 267 metriä, sijaitsee Joonianmeressä Peloponnesoksen lounaispuolella. Joonianmeressä sijaitsevat Kreikalle kuuluvat Jooniansaaret.

Kolmas merkittävä merialue on Libyanmeri, joka sijaitsee Kreetan eteläpuolella sen ja Afrikan pohjoisrannikon välissä.

Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kreikan saaret

Kreikan saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen noin 2 000–6 000 saarta. Niistä suurempia asuttuja saaria on 168.[2][1][3] Saariston maapinta-ala on 24 796 neliökilometriä, mikä tekee noin 20 % koko maan pinta-alasta.

Saariston pääsaariryhmät ovat Egeanmeren saaret Egeanmerellä sekä Jooniansaaret Joonianmerellä. Egeanmeren saaret jaetaan edelleen Pohjoisen Egean saariin, (Pohjoisiin) Sporadeihin, Argo-Saronisiin saariin, Kykladeihin ja Dodekanesiaan, ja niihin luetaan joskus myös Kreikan suurimmat saaret Kreeta ja Euboia pienempine lähisaarineen. Monet saarista ovat suosittuja turistikohteita. Tunnetuimpiin lukeutuvat Kreetan lisäksi muun muassa Korfu, Kos, Ródos ja Santoríni.

Kreikan kymmenen suurinta saarta ovat:

Saari Saariryhmä Väkiluku
(2011)
Pinta-ala
(km²)
Kreeta (Kríti) 622 913 8 303,00
Euboia (Évia) 200 000 3 580,00
Lesbos (Lésvos) Pohjoisen Egean saaret 86 436 1 636,00
Ródos Dodekanesia 115 490 1 401,46
Chíos Pohjoisen Egean saaret 51 390 842,80
Kefaloniá Jooniansaaret 35 801 781,48
Korfu (Kérkyra) Jooniansaaret 100 853 592,08
Sámos Pohjoisen Egean saaret 32 973 477,94
Límnos Pohjoisen Egean saaret 16 992 476,29
Náxos Kykladit 17 930 429,79
Näytä kaikki saaret...

Sisävesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kreikan joet
Aliákmonas, Kreikan pisin joki.
Néstos-joki.

Kreikan joet ovat suhteellisen pieniä. Ne saavat alkunsa Kreikan tai sen naapurimaiden vuoristoista, ja virtaavat laaksoissa ja tasangoilla laskien joko Egeanmereen tai Joonianmereen.[14]

Maan pisimmät joet ovat Évros eli Maritsa ja Strymónas eli Struma, jotka saavat alkunsa Bulgariasta, sekä Axiós eli Vardar, joka saa alkunsa Pohjois-Makedoniasta. Niistä kuitenkin vain pienempi osuus virtaa Kreikan alueella. Pisin joki, joka virtaa kokonaan Kreikan alueella, on Aliákmonas. Se saa alkunsa Píndos-vuoristosta, samoin kuin monet muut Manner-Kreikan joet, muun muassa Pineiós, Achelóos, Thýamis eli Kalamás sekä Árachthos. Peloponnesoksen niemimaalla suurimmat joet ovat Alfeiós ja Evrótas, jotka saavat alkunsa Taÿ́getos-vuorelta.[14][15][16] Axiós-joki muodostaa laajan suiston eli deltan laskiessaan Thermaïkóslahteen.[14]

Kreikan kymmenen pisintä jokea Kreikan alueella virtaavan osuuden mukaan ovat:[4]

Joki Maantieteellinen
alue
Pituus (km)
Kreikassa Kokonais-
Aliákmonas Makedonia 297 297
Achelóos Epeiros 220 220
Pineiós Thessalia 205 205
Évros Traakia 204 550
Néstos (Mesta) Makedonia 130 256
Strymónas (Struma) Makedonia 118 400
Kalamás (Thýamis) Epeiros 115 115
Alfeiós Peloponnesos 110 110
Árachthos Epeiros 110 110
Axiós (Vardar) Makedonia 87 388
Näytä kaikki joet...

Järvet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kreikan järvet
Trichonída, Kreikan suurin järvi.
Kremastá, Kreikan suurin tekojärvi.

Kreikan suurimpiin järviin lukeutuu sekä luonnonjärviä että jokia patoamalla luotuja tekojärviä. Suurin kokonaan Kreikan alueella oleva järvi on Trichonída ja suurin tekojärvi Kremastá. Suurin järvi, joka sijaitsee osittain Kreikan alueella, on Albanian, Kreikan ja Pohjois-Makedonian rajalla sijaitseva Megáli Préspa eli Suuri Préspajärvi.

Kymmenen suurinta järveä sekä luonnon- että tekojärvet mukaan lukien ovat:

Järvi Tyyppi Maantieteellinen
alue
Pinta-ala
Kreikassa (km²)
Trichonída luonnon Keski-Kreikka 95,840
Vólvi luonnon Makedonia 75,456
Kremastá teko Keski-Kreikka 68,532
Polýfytos teko Makedonia 56,793
Vegorítida luonnon Makedonia 54,310
Vistonída luonnon Traakia 45,030
Koróneia luonnon Makedonia 42,823
Mikrí Préspa luonnon Makedonia 42,541
Megáli Préspa luonnon Makedonia 39,400
Kerkíni teko Makedonia 37,688
Näytä kaikki järvet...

Hallinnollinen maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan alueet, alueyksiköt ja kunnat vuoden 2011 Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.

Hallinnollisesti Kreikan alue on jaettu ylimmällä tasolla hajautetun hallinnon alueisiin (apokentroméni dioíkisi), joita on seitsemän, ja ne alueisiin (periféreia), joita on 13. Alueet on jaettu edelleen alueyksiköihin (perifereiakí enótita), joita on 74, ja alueyksiköt kuntiin (dímos), joita on 332. Athos eli Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio muodostaa näihin jakoihin kuulumattoman itsehallintoalueen. Vanhoja jo lakkautettuja hallintoalueita ovat muun muassa prefektuurit (nomós) ja provinssit (eparchía).

Kreikan 13 aluetta sekä itsehallintoalueet ovat:

Alue Pääkaupunki Pinta-ala (km2)[17] Väkiluku[8]
Attika Ateena 3 808 3 827 624
Keski-Kreikka Lamía 15 549 547 390
Keski-Makedonia Thessaloniki 18 811 1 880 058
Kreeta Iraklion 8 336 623 065
Itä-Makedonia ja Traakia Komotiní 14 157 608 182
Epeiros Ioánnina 9 203 336 856
Jooniansaaret Korfu 2 307 207 855
Pohjois-Egean saaret Mytilíni 3 836 199 231
Peloponnesos Trípoli 15 490 577 903
Etelä-Egean saaret Ermoúpoli 5 286 308 975
Thessalia Lárisa 14 037 732 762
Länsi-Kreikka Patras 11 350 679 796
Länsi-Makedonia Kozáni 9 451 283 689
Athos (autonominen) Karyés 390 1 811
Väkiluku yhteensä 10 815 197

Asutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Attikan tasanko ja Ateenan metropolialue ilmasta.
Skópeloksen kaupunki Sporadeilla.

Varsinaisiksi kaupungeiksi luetaan Kreikassa asutukset, joissa on yli 10 000 asukasta. Pieniksi kaupungeiksi voidaan lukea asutukset, joiden koko on 2 000–10 000 asukasta. Tätä pienemmät väestötilastoidut asutukset ovat yleensä kyliä, mutta niihin kuuluu myös esimerkiksi luostareita. Suurimmat kaupunkialueet ovat Ateenan ja Thessalonikin metropolialueet.[4] 78 % kreikkalaisista asuu kaupungeissa ja kaupunkiväestöstä vajaa puolet Ateenan metropolialueella.[2]

Kreikan kaikki kaupungit on luetteloitu Luettelossa Kreikan kaupungeista. Maan kaikki kaupungit, kylät ja muut asutukset on luetteloitu kunnittain kunkin kunnan (Luettelo Kreikan kunnista) omassa artikkelissa. Kymmenen suurinta kaupunkia koko kaupunkialueen mukaan laskettuna ovat:

Kaupunki Alue Väkiluku
Varsinainen kunta
tai asutus
Koko kaupunkialue
Ateena Attika 664 046 3 074 160
Thessaloniki Keski-Makedonia 315 196 790 824
Patras Länsi-Kreikka 168 034 214 580
Iraklion Kreeta 140 730 173 450
Lárisa Thessalia 144 651 163 380
Vólos Thessalia 86 046 144 420
Ioánnina Epeiros 65 574 111 740
Chaniá Kreeta 53 910 108 310
Chalkída Keski-Kreikka 59 125 102 420
Agrínio Länsi-Kreikka 46 899 93 930
Näytä kaikki kaupungit...

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kreikan ilmasto
Kreikan ilmastoalueet Köppenin ilmastoluokituksen mukaan.

Kreikan ilmasto on leuto. Rannikolla ja saarilla vallitsee välimerenilmasto ja sisämaan vuoristoisilla alueilla mannerilmasto. Kesät ovat kuumat ja kuivat ja talvet viileät ja kosteat.[2] Kesä on sateeton ja lähes pilvetön kausi kestää noin kolme kuukautta. Heinä-elokuussa lämpötila kohoaa yleensä noin 30–35 °C ja jopa yli 40 °C. Maan itäosassa ja erityisesti saaristossa puhaltaa kesässä vilvoittava Meltemi-tuuli, mutta suurkaupungeissa kuten Ateenassa helle voi käydä pakahduttavaksi. Tuuli voi olla välillä hyvinkin voimakas, mikä vaikeuttaa merenkäyntiä.

Kreikan sään erityispiirre on auringonpaisteen suuri määrä. Sitä saadaan talvellakin viitisen tuntia, kesällä jopa 12–14 tuntia päivässä. Sateet ajoittuvat lähinnä talveen. Lunta voidaan saada kaikkialla Kreikassa, mutta saaristossa se on harvinaista. Alavilla alueilla lumi ei jää maahan juuri koskaan. Korkeimpien vuorten huipuilla lumi säilyy pitkälle kesään. Kevät ja syksy ovat lyhyitä välivuodenaikoja jolloin sää on vaihtelevaa.[18][19]

Laajat metsäpalot aiheuttavat lähes vuosittain ongelmia loppukesästä. Joskus ne johtavat laajoihin evakuointeihin ja myös kuolemantapauksiin.

Kuukausittainen keskimääräinen vuorokauden maksimi- ja minimilämpötila sekä sademäärä eri puolilla Kreikkaa[18]
Mittauspiste T H M H T K H E S L M J
Ateena
(kuiva itä)
13 °C
6 °C
62 mm
14 °C
7 °C
37 mm
16 °C
8 °C
37 mm
20 °C
11 °C
23 mm
25 °C
16 °C
23 mm
30 °C
20 °C
14 mm
33 °C
23 °C
6 mm
33 °C
23 °C
7 mm
29 °C
19 °C
15 mm
24 °C
15 °C
51 mm
19 °C
12 °C
56 mm
15 °C
8 °C
71 mm
Náxos
(saaristo)
15 °C
10 °C
91 mm
15 °C
10 °C
73 mm
16 °C
11 °C
69 mm
20 °C
13 °C
19 mm
23 °C
16 °C
12 mm
26 °C
20 °C
11 mm
27 °C
22 °C
2 mm
28 °C
22 °C
1 mm
24 °C
18 °C
11 mm
20 °C
15 °C
45 mm
17 °C
12 °C
48 mm
15 °C
8 °C
93 mm

Luonnonvarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan luonnonvaroihin kuuluvat ruskohiili, maaöljy, rautamalmi, bauksiitti, sinkki, nikkeli, magnesiitti, marmori ja suola sekä vesivoima.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Geography of Greece Greeka.com. Viitattu 19.9.2016.
  2. a b c d e f g h i j Greece The World Factbook. CIA. Arkistoitu 25.8.2016. Viitattu 19.9.2016.
  3. a b c Geography Visit Greece. Viitattu 19.9.2016.
  4. a b c d e f g h i Dill, William A.: Inland Fisheries of Europe, s. 80–87. European Inland Fisheries Advisor and Commission Technical Papers 52, ISSN 0532-940X. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 1993. ISBN 9251033587. Teoksen verkkoversio.
  5. Countries In Europe With The Longest Coastline WorldAtlas. Viitattu 8.2.2024.
  6. a b The Mountains of Greece Discover Greece. Viitattu 15.8.2016.
  7. Γεωγραφικές πληροφορίες της Ελλάδας Ta Nea. Viitattu 19.9.2016.
  8. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  9. Maanjäristykset Kreikassa iGuess. Viitattu 17.10.2016. [vanhentunut linkki]
  10. Real Time Seismicity during the last 48 hours Insitute of Geodynamics. Viitattu 17.10.2016.
  11. Mountains Visit Greece. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 15.8.2016.
  12. a b Aegean Sea Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.3.2016.
  13. McColl, R. W. (toim.): Encyclopedia of World Geography, s. 4–5. Nide 1. Facts on File Library of World Geography. Infobase Publishing, 2014. ISBN 0816072299. Teoksen verkkoversio.
  14. a b c Rivers Visit Greece. Arkistoitu 7.8.2016. Viitattu 15.8.2016.
  15. Names of Rivers in Greece USA Today. Viitattu 15.8.2016.
  16. Greece Geography In 2 Greece. Viitattu 15.8.2016.
  17. Administrations of Greece Statoids. Viitattu 1.9.2014.
  18. a b Country Guide Greece BBC Weather
  19. Greece Weather Online. Viitattu 17.10.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]