Samothráki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Samothráki
Σαμoθράκη
Samothrákin saari.
Samothrákin saari.
GR Samotraki.png
Maantiede
Sijainti 40°27′11″N, 25°35′10″E
Saariryhmä Pohjoisen Egean saaret
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 178 km²
Korkein kohta Sáos (Fengári), 1 611 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Itä-Makedonia ja Traakia
Alueyksikkö Évros
Kunta Samothráki
Väestö
Väkiluku 2 840
Kielet kreikka

Samothráki eli Samothrake (kreik. Σαμoθράκη; lat. Samothrace) on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 178 neliökilometriä ja asukasluku 2 840 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Samothráki kuuluu Samothrákin kuntaan, Évroksen alueyksikköön ja Itä-Makedonian ja Traakian alueeseen. Saaren pääkylä on Samothrákin kylä.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samothrákin kylä.

Samothráki sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren pohjoisosassa Länti-Traakian edustalla. Se on yksi pohjoisimpia Kreikan suurista saarista Thásoksen ohella. Samothrákin lähimmät suuremmat saaret ovat Turkille kuuluva Imbros (Gökçeada) eteläkaakossa sekä Kreikan Límnos lounaassa. Thásos sijaitsee hieman kauempana lännessä. Etäisyys mantereelle on noin 21 meripeninkulmaa (noin 39 kilometriä).

Samothrákin pituus on noin 21 kilometriä ja leveys noin 13 kilometriä. Saari on vuoristoinen ja sen korkein kohta on Sáos eli Fengári (1 611 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Samothrákin kunta

Samothráki kuuluu hallinnollisesti Samothrákin kuntaan, johon ei kuulu muita saaria.[1] Saaren suurimmat asutukset ovat Kamariótissa (1 069 asukasta), Samothrákin kylä eli Chóra (653), Lákkoma (317), Alónia (291), Profítis Ilías (189) ja Thérma (106).[1] (Katso myös: Luettelo Samothrákin kunnan kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisessa mytologiassa Samothrákin korkea Sáosvuori oli paikka, jonka huipulta Poseidon seurasi Troijan sotaa.[2]

Antiikin aikana Samothraken saarta asuttivat ensin muinaiset traakialaiset, kunnes aiolialaiset tai joonialaiset valtasivat sen noin vuonna 700 eaa. Perinteisen näkemyksen mukaan saari olisi ollut samoslaisten siirtokunta, ja tästä saari sai nimen ”Traakialainen Samos”.[3] Siirtolaiset perustivat saaren pohjoisosaan Samothraken kaupungin, joka sijaitsi nykyisen Palaiópolin kylän paikalla.

Saari oli vauraimmillaan 500-luvulla eaa. ja siitä kehittyi seuraavalla vuosisadalla merkittävä uskonnollinen kulttikeskus. Sen suurella temppelialueella toimi Samothraken mysteerikultti, joka oli omistettu niin kutsutuille Suurille jumalille (mm. Suuri äitijumalatar, Kybele ja kabiirit), ja joka oli yhtä tunnettu kuin Eleusiin mysteerit. Kulttialue tuhoutui 500-luvulla jaa.[4]

Saarelta löydettiin 15. huhtikuuta 1863 tunnettu voitonjumalatar Niken patsas, joka nimettiin Samothraken Nikeksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. ”Samothrace”, Greek Island Hopping 2008, s. 498–501. Thomas Cook Publishing, 2008. IBSN 978-1-84157-839-2.
  3. Smith, William: ”Samos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja, s. 502. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]