Ikaría

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ikaría
Ικαρία
Armenistis.jpg

Ikarían saaren pohjoisrannikkoa.

Sijainti
Saariryhmä
Korkein kohta
Athéras (1 037 m)
Pinta-ala
255 km²
Väestö
Asukasluku
8 423[1]
Suurin kaupunki
Asutuskeskukset
Kieli

Ikaría (kreik. Ικαρία; myös Ικαριά, Ikariá tai Νικαριά, Nikariá) on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 255 neliökilometriä[2] ja asukasluku 8 423 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Ikarían kuntaan, Ikarían alueyksikköön ja Pohjois-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Ágios Kírykos.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikaría sijaitsee Egeanmeren itäosassa, tarkemmin saaren mukaan Ikaríanmereksi kutsutulla merialueella. Sen lähimmät saaret ovat Foúrnoi-saaret ja Sámos sen itäpuolella, Pátmos kaakkoispuolella sekä Mýkonos kauempana lännessä. Ikaría on vuoristoinen ja sen läpi kulkee pituussuunnassa vuorijono, joka on jyrkempi saaren eteläpuolella ja loivempi pohjoispuolella. Korkeimmat vuoret ovat Athéras eli Prámnos (1 037 m) ja Mélissa (1 011 m).

Ikarían kartta.

Ikaríalla on radioaktiivisia kuumia lähteitä, joissa ihmiset ovat käyneet vuosisatojen ajan. Lähteissä käydään yhä rentoutumassa ja hakemassa parantumista.[2]

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ikarían kunta

Ikaría kuuluu hallinnollisesti Ikarían kuntaan. Koko saari on ollut yhtä kuntaa vuoden 2011 aluehallintouudistuksesta lähtien. Uudistuksessa Ikaría sai myös oman alueyksikön, Ikarían alueyksikön, kun aiempi Sámoksen prefektuuri lakkautettiin ja jaettiin kahtia Sámoksen ja Ikarían alueyksiköiksi.

Saaren suurimmat asutukset ovat Ágios Kírykos (2 218 asukasta), Évdilos (501), Karavóstamo (499), Christós eli Ráches (359), Xylosýrtis (265) ja Ágios Polýkarpos (234).[1] (Katso myös: Luettelo Ikarían kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana saari tunnettiin nimellä Ikaros (Ἴκαρος).[3] Siitä käytettiin myös nimiä Dolikhe, Ikhthyoessa ja Makris.[4][5] Kreikkalaisen mytologian kertomuksen mukaan Daidalos pakeni yhdessä poikansa Ikaroksen kanssa Kreetalta kuningas Minoksen rakennuttamasta labyrintistä Daidaloksen valmistettua kummallekin siivet sulista ja vahasta. Pakomatkalla Ikaros lensi liian lähellä aurinkoa, jonka vuoksi siipien vaha suli, jolloin Ikaros putosi mereen saaren lähellä ja hukkui. Sen jälkeen saarta kutsuttiin Ikarokseksi ja merta saaren ympärillä Ikaroksenmereksi.[6]

Drakanonin antiikin aikaisen tornin rauniot.

Ikaroksen ensimmäisten asukkaiden kerrotaan tulleen Joonian Miletoksesta.[4] Saarella oli kaksi polista eli kaupunkivaltiota, Oine ja Therma.[3] Muita kaupunkeja olivat Drakanon, joka sijaitsi saaren itäpäässä, sekä Istoi, joka sijaitsi lännempänä saaren pohjoisrannikolla. Paikallisessa mytologiassa viinin ja hedelmällisyyden jumala Dionysoksen katsottiin syntyneen Drakanonissa. Ikaroslaiset olivatkin erään legendan mukaan ensimmäisiä, jotka valmistivat viiniä. Saaren viiniä pidettiin Kreikan parhaimpiin kuuluvana, ja myös Homeros mainitsee sen.[2] Saarella sijaitsi myös Artemis Tauropoloksen temppeli.[4]

Roomalaisella kaudella Strabonin aikana saari kuului Samoksen alaisuuteen. Siellä oli suhteellisen vähän asukkaita, ja sitä käytettiin samoslaisen karjan kasvatukseen.[4]

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmanivallan aikana saari oli sekä merirosvojen hyökkäysten että osmanien orjienhankinnan kohteena. Tuolloin väestö muutti asumaan vuoristoon.[7] Vuonna 1912 Ikaría julistautui itsenäiseksi. Sen itsenäisyys kesti vajaa puoli vuotta, minkä jälkeen se liittyi osaksi Kreikkaa vielä samana vuonna.

Kreikan hallitus karkotti vuonna 1946 15 000 kommunistia Ikaríalle, sillä saari sijaitsi kaukana Manner-Kreikasta.[2] Saari oli vasemmistolaisten karkotuspaikkana myös sotilasjuntan aikana vuosina 1967–1973.[7]

Ikarían viinintuotanto romahti 1960-luvun puolivälissä viinikirvojen tuhottua viiniköynnökset. Nykyisin saaren viinintuotanto on vähäistä.[2]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren pääsatamat ovat Ágios Kírykos ja Évdilos. Kantosiipialukset sekä lautat liikennöivät lähisaarille ja Pireukseen.[2] Ikarían lentoasema, josta on lentoja Ateenaan, sijaitsee noin 12 kilometriä Ágios Kírykoksesta koilliseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d e f Hellander, Paul & Armstrong, Kate: Greece, s. 577–579. Lonely Planet, 2006. ISBN 1740597508. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”Ikaros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 740–741. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  4. a b c d Smith, William: ”Icarus, Icaria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  5. Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.23, 5.23; Kallimakhos: Hymni Artemiille 187; Eustathios: Ad Dionysium periegetem 530; Livius: Rooman synty 27.13.
  6. Ikarus Story Province of Icaria. Arkistoitu 28.10.2012. Viitattu 6.2.2010. (englanniksi)
  7. a b Andersson, Per J.: ”Ikaría”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 483–488. Mondo. ISBN 952-99247-3-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]