Psará

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Psará
Ψαρά
PSARA-1.JPG

Psarán saarta ja Pyhän Nikolaoksen (Ágios Nikólaos) kirkko.

Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Merialue
Korkein kohta
Profítis Ilías, 531 m
Pinta-ala
42 km²
Väestö
Asukasluku
454
Kieli

Psará (kreik. Ψαρά) on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 42 neliökilometriä ja asukasluku 454 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Psará kuuluu Psarán kuntaan, Chíoksen alueyksikköön ja Pohjois-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Psarán kylä.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psará sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren itäosissa. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Antípsara aivan saaren länsipuolella sekä Chíos kauempana idässä ja Lesbos koillisessa. Etäisyys Chíokselle on noin 19 kilometriä.

Auringonlasku Psarán saarella.
Nikólaos Gýziksen maalaus Psarán tuhon jälkeen (1896–1898).

Psaŕa on vuoristoinen ja kallioinen saari. Saaren korkein kohta on Profítis Ilías (531 metriä), joka sijaitsee saaren pohjoisosassa.[2][3]

Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Psarán kunta

Psará kuuluu hallinnollisesti Psarán kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren pääkylä ja ainoa asutus on Psarán kylä (454 asukasta),[1] joka sijaitsee luonnonsatamalahden pohjukassa saaren etelärannikolla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologisten löydösten perusteella Psára oli asuttu viimeistään mykeneläisellä ajalla ja edelleen antiikin ajalla. Keskiajalla saari oli venetsialaisten hallussa. Osmanivallan aikana kaikki saarelaiset vietiin pois ja saari asutettiin turkkilaisilla. 1500–1600-luvuilla saarelle tuli Chíokselta ja Epeiroksesta orjana olleita kreikkalaisia. Näin se sai jälleen kreikkalaisen väestön.[2][4]

Kreikan vapaustaistelun aikaan 1800-luvun alussa saarella oli yksi Kreikan suurimmista kauppalaivastoista, mikä oli merkittävä tekijä kansannousussa, ja monet kansannousun merkkihenkilöt tulivat saarelta. Vuonna 1824 turkkilaiset hyökkäsivät Psarálle ja polttivat koko saaren. Saaren tuolloisesta 30 000 asukkaasta vain 3 000 saatiin pelastettua ranskalaisilla laivoilla. Loput asukkaat kuolivat, mikä tekee saaresta yhden vapaussodan traagisimmista paikoista. Saari ei ole koskaan toipunut tästä iskusta, ja nykyään siellä on paljon vähemmän asukkaita.[2][4]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psarálla on vain vähän nähtävää vuoden 1824 tuhon seurauksena. Psarán kylässä on pieni museo. Palaiókastron kukkulalla, jossa ennen tuhoa oli venetsialaisaikainen linna, on nykyään muutama kappeli. Paikalta on hyvä näköala.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c Psara Island Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.
  3. a b ”Psara”, Greek Island Hopping 2008, s. 466–467. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  4. a b History Psara Travel. Viitattu 4.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]