Santorínin kaldera

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Santorínin saariryhmä satelliittikuvassa.

Santorínin kaldera on suuri, pääosin vedenalainen, eteläisellä Egeanmerellä sijaitseva kaldera. Kreetan saaresta 120 km pohjoiseen sijaitseva Kreikan Kykladien saariin kuuluva Santorínin saariryhmä koostuu kalderan vedenpinnan yläpuolella olevista osista. Pääsaari Thíra sekä Thirasían ja Aspronísin saaret sijaitsevat kalderan reunalla ja Néa Kaménin ja Palaiá Kaménin saaret keskiosassa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorínin kaldera ilmakuvassa.
Pääartikkeli: Santorínin maantiede

Kalderan koko on noin 12×7 km, ja sen kolmella sivulla on 300 m:n korkuiset jyrkänteet.

Kalderan keskustassa on kaksi tuliperäistä saarta Néa Kaméni (suom. uusi palanut) ja Palaiá Kaméni (suom. vanha palanut).

Pääsaaren Thíran pinta-ala on 75,8 km², Thirasían 9,3 km² ja asumattomien Néa Kaménin 3,4 km², Palaiá Kaménin 0,5 km² ja Aspronísin 0,1 km².

Santorínin luonnonkauniit jyrkänteet, joiden rinteillä sijaitsee valkoiseksi kalkituista rakennuksista muodostuvia kyliä (mm. Oía ja Imerovígli) yhdessä aurinkoisen ilmaston kanssa, ovat tehneet alueesta erittäin suoritun turistikohteen. Alue on suosittu myös vulkanologien keskuudessa johtuen sen hyvistä olosuhteista tuliperäisten ilmiöiden tarkastelun kannalta.

Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorínin kaldera on eteläisen Egeanmeren tuliperäisen kaaren eli helleenisen kaaren aktiivisin osa. Alueella Afrikan mannerlaatta työntyy Euraasian mannerlaatan alle noin 5 cm:n vuosivauhdilla. Alueella tapahtuu runsaasti maanjäristyksiä noin 150–170 km:n syvyydessä.

Vulkanologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaldera muodostuu päällekkäisistä kilpitulivuorista, jotka vähintään neljä osittain päällekkäistä kalderaa ovat halkaisseet. Vanhin kaldera muodostui noin 180 000 vuotta sitten. Sitä seuraava kaldera muodostui noin 70 000 vuotta sitten. Tämän jälkeen muodostui seuraava kaldera noin 21 000 vuotta sitten. Nykyinen kaldera muodostui noin 3 600 vuotta sitten Theran eli Santorínin tulivuorenpurkauksessa (myös nk. ”minolainen tulivuorenpurkaus”). Vuonna 1640 eaa. tapahtunut valtava purkaus on voinut olla aiheena Atlantiksen tarinan synnylle. Purkaus oli voimakkuudeltaan 7 vulkaanisella räjähdysasteikolla.

Santoríni on lepotilassa oleva aktiivinen tulivuori. Néa ja Palaiá Kaménin saaret ja niiden tummat laavakentät ovat muodostuneet useiden pienten tai keskikokoisten purkausten seurauksena vuosisatojen kuluessa. Viimeisin purkaus tapahtui vuonna 1950.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Egeanmeri