Dinaariset alpit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dinaaristen Alppien korekimmat kohdat Albaniassa. Vasemmalta oikealle: osittain takana Maja Jezercës (2 694 m), Maja Popluks ( 2569 m) ja Maja Alisë (2 471 m).
Dinaaristen alppien topografia

Dinaariset alpit ovat maantieteellinen alue ja vuoristo, joka ulottuu Slovenian, Kroatian, Bosnia-Hertsegovinan, Kosovon, Serbian,Montenegron, Albanian ja Pohjois-Makedonian alueelle.[1] Vuoristo on 645 kilometriä pitkä, ja se kulkee Adrianmeren vieressä.[2] Vuoriston korkein vuori on Maja Jezercë, joka on 2 694 metriä korkea ja joka sijaitsee Prokletijevuoristossa lähellä Montenegron ja Albanian rajaa.[3]

Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dinaariset alpit ovat muodostuneet 50-100 miljoonaa vuotta sitten Mesotsooisen- ja Kenotsooisen maailmankauden aikana dolomiitista, kalkkikivestä- ja konglomeraatista muodostuneista sedimettikivistä.[2]

Ne ovat karstialuetta jota syntyy kun sadevesi liuottaa sen maanpinnasta pois vesiliukoista ainesta. Kun vesi läpäisee maaineksen se kerääntyy pohjavedeksi ja Dinaarisilla alpeilla onkin suuret määrät hyvälaatuista pohjavettä.[4]

Topografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dinaariset alpit alkavat Julisista alpeista ja jatkuvat sieltä Adrianmeren rannan mukaisesti Pohjois-Albaniaan asti. Dinaariset alpit ovat karstimaan vuoksi ainutlaatuista aluetta. Karstimaa kattaa puolet vuoristosta. Vuoriston aluella on 130 karstialuetta. Vuoriston alueella on useita jäätikköjärviä sekä jokia.[2] Pääosin joet laskevat Adrianmereen, kuten esimerkiksi Neretva, Cetina ja Trebišnjica -joet. Itäpuolella vedet virtaavat Sava joen valuma-alueelle.[4]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dinaarisilla alpeilla on kolmea eri ilmastotyyppiä. Kapealla kaistaleella merenpinnan tasolla on välimerellinen ilmasto jolle on tyypillistä kuivat, kuumat kesät ja kosteat, sateiset talvet.[2]

Ylempänä vuoristossa on Alpeille tyypillinen ilmasto jossa sataa paljon. Kesät ovat viileitä ja lyhyitä. Talvi pitkä ja sen aikana tulee runsaasti lunta.[2]

Dinaaristen alppien koillispuolella vallitsee mannerilmasto jolle ovat suuret lämpötilan vaihtelut tyypillisiä. Kesät ovat kuivia ja lämpimiä kun taas talvella saattaa olla erittäin kovia pakkasia.[2]

Kasvillisuus ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dinaarisilla alpeilla kasvaa tuhansia eri kasvilajeja josta satoja on endeemisiä.[5] Kasvillisuus on erittäin monipuolista ja vaihtelee pyökkimetsistä kuusimetsiin.[2] kasvillisuusvyöhykkeet välimerenkasvillisuudesta vuoristokasvillisuuteen jossa ylimmillä huipuilla on alpiinista kasvillisuutta.[6]

Alueella eläviä nisäkkäitä ovat esimerkiksi karhu, ilves, susi ja gemssi. Alueen maanalaisissa luolissa ja järvissä elää sokeita salamatereihin kuuluvia olmeja.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dinaric Alps Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).
  2. a b c d e f g h Dinaric Alps – One Of The Major Mountain Ranges Of The World MountainIQ. Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).
  3. Maja Jezerce Summitpost.org. Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).
  4. a b Dinaric Karst Aquifer System Regional Dialogue on Transboundary Water Resources Management in Southeastern Europe. Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).
  5. Lubarda, Biljana & Stupar, Vladimir & Milanović, Đorđije & Stevanović, Vladimir: Chorological characterization and distribution of the Balkan endemic vascular flora in Bosnia and Herzegovina. Botanica Serbica, 2014, 38. vsk, nro 1, s. 167–184. Institute of Botany and Botanical Garden Jevremovac. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).
  6. Redžić, Sulejman & Bulić, Zlatko & Hadziablahovic, Sead: High Mountain Vegetation Of Dinarides (W. Balkan). Glasnik, 2011, s. 31–31. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä vuoriin, vuoristoihin tai muihin maankohoumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.