Keisari ja senaattori

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keisari ja senaattori
Kirjoittaja Mika Waltari
Kirjoitettu 1963
Alkuperäiskieli suomi
Aihe J. V. Snellmanin ja Aleksanteri II:n tapaaminen
Tapahtumapaikka ja -aika Parola 1863
Kantaesitys 1963

Keisari ja senaattori on Mika Waltarin kirjoittama lyhyt, yksinäytöksinen näytelmä vuodelta 1963. Se on tilausnäytelmä, jonka Waltari teki vuoden 1863 kieliasetuksen 100-vuotisjuhlia varten. On tosin mahdollista, että se oli kirjoitettu ainakin osaksi jo aiemmin.

Näytelmä kuvaa juuri senaattoriksi nimitetyn J. V. Snellmanin ja keisari Aleksanteri II:n kohtaamista Parolassa vuonna 1863, ennen keisarin lupaamia valtiopäiviä. Keisari on suorittamassa sotajoukon katselmusta ja kutsuu Snellmanin puheilleen. Snellman saa keisarin lupaamaan Suomelle kieliasetuksen, joka teki suomen kielen tasavertaiseksi virkakieleksi ruotsin kanssa ja loi edellytykset suomalaisen kansallisen kulttuurin nousulle.

Näytelmä esittää Suomen ja Venäjän johtajien väliset suorat suhteet ja sopimuspolitiikan myönteisessä valossa. Snellmania pidetään Suomessa petturina, kun hän on suostunut senaattoriksi ja näyttää uhranneen omat aatteensa, mutta todellisuudessa hän on tehnyt sen saadakseen Suomelle etua. Tässä näytelmä kommentoi selvästi omaa aikaansa ja presidentti Kekkosen idänsuhteita.

Keisari ja senaattori on julkaistu Kariston seuranäytelmäsarjassa numerolla 600. Siitä tehtiin vuonna 1963 myös TV-sovitus, jossa pääosia esittivät Heimo Lepistö (Snellman) ja Kauko Helovirta (Aleksanteri II).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]