Kasvikset

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kasvis)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kasviksia on käytetty myös taiteessa. Giuseppe Arcimboldon kasvismuotokuva The Greengrocer.

Kasviksilla tarkoitetaan ravitsemustieteessä yleensä meheviä kasvinosia kuten vihanneksia, sieniä, marjoja, hedelmiä sekä vihanneshedelmiä[1] Kasvikset voidaan jakaa lehtivihanneksiin, varsikasveihin, kasvishedelmiin, palkokasveihin, sipulikasveihin, kaaleihin, mukulakasveihin, maustevihanneksiin, hedelmiin, marjoihin ja sieniin.[2]

Kasvien ei-meheviä siemeniä kuten viljaa, kuivaherneitä, kuivapapuja ja pähkinöitä ei lasketa ravitsemustieteessä kasviksiksi, vaikka ne kuuluvatkin kasvikunnan tuotteisiin (engl. plant based). Sen sijaan leikkopavut eli papukasvin mehevinä poimitut palot luetaan kasviksiin.

Kasvikunnan tuotteiden biologinen jaottelu poikkeaa edellä mainitusta, sillä esimerkiksi mansikat ja herneet ovat biologisessa mielessä hedelmiä[3].

Ruokavaliossa vihannesten, marjojen, hedelmien sekä palkokasvien suositeltava määrä on 400–800 g päivässä. Puolen kilon (kuuden kourallisen) kasvissuositukseen sisältyy kaikki muut kasvikset paitsi peruna. Suomalaiset ravintosuositukset suosittelevat syömään lisäksi päivittäin 2-5 perunaa. (World Cancer Research Fund ja American Institute for Cancer Research, 1997).[4]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasviksia torikaupassa

Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että eniten kasviksia syövät ihmiset sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin 15–40 % vähemmän kuin niitä vähän syövät[5]. Vuonna 2014 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että jokainen päivittäinen vihannesannos pienentää ennenaikaisen kuoleman riskiä kuudellatoista prosentilla, minkä vuoksi kannattaa syödä mahdollisimman paljon vihanneksia. Jokainen päivittäinen hedelmäannos pienensi samassa tutkimuksessa neljä prosenttia kuolleisuutta.[6]

Monissa kasviksissa on paljon ravintokuituja, kaliumia, foolihappoja ja antioksidantteja, jotka kaikki suojaavat sydäntaudeilta. Niissä on paljon C-vitamiinia, beta-karoteenia ja kivennäisaineita. Ne ovat vähäkalorisia, vähäsuolaisia ja sisältävät terveellisiä, sairauksilta suojaavia fytokemikaalejalähde?. Suositellaan, että jokaisella aterialla syötäisiin kasviksia.[7]

WHO:n mukaan riittävällä hedelmien ja vihannesten nauttimisella pelastettaisiin vuosittain 2,7 miljoonaa henkeä. Hedelmien ja vihannesten nauttimisen niukkuus sisältyy World Health Report 2003 mukaan 10 vaarallisimman kuolinsyyn listalle. Alhaisen hedelmien ja vihannesten syönnin on arvioitu aiheuttavan 19 % maha- ja suolistosyövistä, 31 % iskeemisista sydänsairauksista ja 11 % kohtauksista maailmanlaajuisesti.[8]

British Medical Journalissa 2014 julkaistun 16 tutkimuksen ja 830 000 potilaan koostetutkimuksen mukaan kasvisten suotuisat vaikutukset kasaantuvat päivittäisen saannin kasvaessa 400 grammaan asti. Sitä enemmän kasviksia syövät eivät todennäköisesti saa lisähyötyjä.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kasvisten määrittely Kotimaiset kasvikset
  2. Gummeruksen uusi keittokirja (Alkuteos: Bonniers Nya Kokbok). Britt Sandquist-Bolin. Gummerus 1988.
  3. Hedelmät ja vihannekset menevät arjessa sekaisin. https://yle.fi/uutiset/3-6237951
  4. Lisää kasviksia ruokavalioon Kotimaiset kasvikset
  5. Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
  6. Vihanneksista voi saada enemmän lisävuosia kuin hedelmistä. Parempaa elämää.
  7. Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
  8. Fruit, vegetable and NCD disease prevention WHO
  9. Pari omenaa päivässä riittää 06.08.2014. Duodecim. Viitattu 6.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kasvis.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kasvikset.