Gabriel Attal

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gabriel Attal
Attal vuonna 2023.
Attal vuonna 2023.
Ranskan pääministeri
9.1.2024–
Presidentti Emmanuel Macron
Edeltäjä Élisabeth Borne
Henkilötiedot
Syntynyt16. maaliskuuta 1989 (ikä 35)
Clamart, Ranska
Kansalaisuus ranskalainen
Puoliso Stéphane Séjourné (2015–2022)
Tiedot
Puolue Renessanssi
Muut puolueet PS
Koulutus École alsacienne[1]
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.info.gouv.fr/personnalite/gabriel-attal

Gabriel Attal (s. 16. maaliskuuta 1989 Clamart, Ranska)[2] on Ranskan pääministeri 9. tammikuuta 2024 lähtien. Hän on Ranskan kaikkien aikojen nuorin pääministeri, sekä ensimmäinen avoimesti homoseksuaali pääministeri.[3]

Tausta ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Attal syntyi vuonna 1989. Hänen isänsä Yves Attal oli juristi ja ohjaaja sekä taustaltaan Tunisian juutalainen. Äiti, Marie de Couriss, sen sijaan on taustaltaan odessalainen ortodoksi. Gabriel on kertonut isänsä sanoneen tälle, että ”vaikka olisitkin ortodoksi, tulet tuntemaan olevasi juutalainen koko elämäsi ajan, lähinnä koska kärsit nimesi mukana tulevasta antisemitismistä.”[4]

Attal on avoimesti homoseksuaali. Hänen seksuaalinen suuntautumisensa tuli julki vuonna 2018, kun Attalin entinen luokkatoveri, Juan Branco, toi asian esille Twitterissä.[5][6] Hän elää rekisteröidyssä parisuhteessa ranskalaisen europarlamentaarikon, Stéphane Séjournén, kanssa.[7]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 kuntavaaleissa Attal oli ehdolla sosialistisen puolueen listoilta Vanvesin kaupungissa.[8]

Heinäkuussa 2023 presidentti Macron kierrätti ministereitä, ja Attal nousi tämän seurauksena opetus- ja nuorisoministeriksi.[9] Tässä virassa Attal julkisti lakialoitteen, jolla hijab kiellettiin ranskalaisissa kouluissa.[10]

Pääministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Élisabeth Borne erosi 8. tammikuuta 2024, minkä seurauksena presidentti Macronin aloittamaa ministerikierrätystä on pidetty taktiikkana kohentaa keskustalaisen poliittisen blokin suosiota Pariisin olympialaisten ja europarlamenttivaalien alla. Muita mahdollisia pääministeriehdokkaita olivat Sébastien Lecornu ja Julien Denormandie.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lecherbonnier, Sylvie: Gabriel Attal et l’Ecole alsacienne : l’éruptif débat autour du parcours scolaire des ministres de l’éducation Le Monde. 22.7.2023. Viitattu 9.1.2024. (ranskaksi)
  2. Gabriel Attal gouvernement.fr. Viitattu 9.1.2024. (ranskaksi)
  3. Parkkari, Jani: Nuori, suosittu ja avoimesti homoseksuaali – tällainen on Ranskan uusi pääministeri Gabriel Attal Yle Uutiset. 9.1.2024. Viitattu 9.1.2024.
  4. Willsher, Kim: Who is Gabriel Attal, the French PM who climbed the ranks in record time? The Guardian. 9.1.2024. Viitattu 9.1.2024. (englanniksi)
  5. Juan Branco a-t-il une "haine quasi-obsessionnelle" à l'endroit de Benjamin Griveaux ? France Inter. 18.2.2020. Viitattu 9.1.2024. (ranskaksi)
  6. Girard, Quentin: Gabriel Attal, de ses propres zèles Libération. 23.4.2019. Viitattu 9.1.2024. (ranskaksi)
  7. Stéphane Séjourné et Gabriel Attal, un couple au cœur du pouvoir Le Monde. 31.10.2021. Viitattu 9.1.2024. (ranskaksi)
  8. Gabriel Attal : un vingtenaire débarque dans le gouvernement Les Echos Start. 16.10.2018. Viitattu 9.1.2024. (ranskaksi)
  9. Macron sacks education, health ministers in mini-reshuffle POLITICO. 20.7.2023. Viitattu 9.1.2024. (englanniksi)
  10. French education minister announces ban on Islamic dress in schools POLITICO. 27.8.2023. Viitattu 9.1.2024. (englanniksi)
  11. Gabriel Attal, 34, becomes youngest French PM as Macron seeks reboot France 24. 9.1.2024. Viitattu 9.1.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]