Fazer

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 8. lokakuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee makeisyritystä. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Oy Karl Fazer Ab
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1891
Perustaja Karl Fazer
Toimitusjohtaja Christoph Vitzthum
Puheenjohtaja Casper von Koskull
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala elintarviketeollisuus
Tuotteet leipomotuotteet, makeiset, kasvipohjaiset tuotteet
Liikevaihto 1,2 mrd € (2022)
Henkilöstö 5 951 (keskim. 2023)[1]
Tytäryhtiöt Fazer Leipomot Oy
Fazer Makeiset Oy
Fazer Lifestyle Foods
Kotisivu fazer.fi

Oy Karl Fazer Ab on elintarvikealalla toimiva suomalainen perheyritys, jolla on toimintaa kahdeksassa maassa ja vientiä yli 40 maahan. Suomen lisäksi yritys toimii Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Yritys valmistaa leipomo-, keksi- ja makeis­tuotteita, kasvipohjaisia tuotteita, ja sillä on kahvilatoimintaa.[1]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skogaholm-Fazer, Eskilstuna.

Vuonna 2022 konsernin tukifunktioissa toimi 274 henkilöä. Konsernin tukifunktioihin kuuluvat viestintä, lakiasiat, HR, talous ja rahoitus, riskienhallinta, turvallisuus, investointihallinto, yritysjärjestelyt, kiinteistöhallinto ja sisäinen tarkastus. Yhteisiin palveluihin kuuluvat muun muassa IT, kirjanpito ja henkilöstöhallinto.[2]

Fazerin toiminta muodostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta: Fazer Leipomot, Fazer Makeiset ja Fazer Lifestyle Foods.[1]

Leipomot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fazerilla on yhteensä 9 leipomoa Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa ja ja sen leipomotuotteita viedään 21 maahan. Fazerin leipomobrändejä ovat Fazerin ohella Oululainen, Skogaholm, Druva ja Gardesis. Myymälöissä sijaitsevia Fazerin myymäläleipomoita oli vuonna 2022 Suomessa 136. Fazerin Lappeenrannan leipomossa valmistetaan karjalan­piirakoita. Fazerin karjalanpiirakat ovat Rukiinen piirakka, Rukiinen Imatran Riisipiirakka, Vuoksen piirakka, Rukiinen Perunapiirakka ja Rukiinen Porkkanapiirakka.

Makeiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makeisliiketoiminnassa Fazer on markkinajohtaja Suomessa 30–40 prosentin osuudellaan[3], ja sillä on toimintaa Itämeren alueella. Makeisia myydään yli 40 maahan. Fazerin kansainvälisiä makeistavaramerkkejä ovat Karl Fazer, Geisha, Dumle, Tutti Frutti, Xylimax, Marianne, Tyrkisk Peber, Pantteri ja Ässä. Fazerin makeistehtaat sijaitsevat Suomessa Lappeenrannassa (sokerimakeiset sekä purukumit) ja Vantaalla (suklaat).[2] Keksinsä Fazer valmistaa Vantaalla, ja sen keksibrändeihin Suomessa kuuluvat muun muassa Jyväshyvä, Domino, Jaffa, Fasupala, Carneval, Suklaalehti, Muro ja Hangon.[2] Fazerilla oli aikoinaan marmeladimakeisten valmistamiseen keskittynyt tehdas myös Ranualla vuosina 1988–1999, jonka jälkeen marmeladituotanto siirrettiin Lappeenrannan tehtaalle.[4][5][6] Nykyisin Ranualla toimii Fazerin makeismyymälä Ranuan eläinpuiston yhteydessä.[7]

Fazer liittyi Maailman kaakaojärjestön jäseneksi vuonna 2005.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karl Fazerin aika, 1891–1932

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karl Fazer

Fazer-konsernin isä, Karl Fazer perusti syksyllä 1891 konditorialiikkeensä Helsingissä, isänsä omistamassa kiinteistössä Kluuvikatu 3:ssa. Naapurirakennukseen hän avasi kahvilan ja yhdisti sitten huoneistot, konditoriatila erotettiin kahvilatilasta verholla. Fazerin kahvilasta muodostui erityisesti ylioppilaiden kokouspaikka, josta sai kahvin ja leivosten lisäksi myös portviiniä. Fazerin kahviloista ja konditorioista, joita oli kaupungin keskustan lisäksi muun muassa Töölössä, tuli osa helsinkiläistä kulttuurielämää.[9] Kluuvikadun konditoriassa alettiin vuonna 1895 valmistaa alkuperäisiä Pihlajanmarja-marmeladeja, jotka ovat vanhimipia edelleen myytäviä Fazer-tuotteita.[10]

Vuonna 1897 Fazer alkoi valmistaa makeisia tehdasmaisesti tullimuutosten jälkeen. Aiemmin se ei ollut ollut kannattavaa, sillä Venäjältä tuodut makeiset olivat hyvin edullisia niiden tullivapauden takia. Muutoksen jälkeen makeisten valmistus tuli kannattavaksi Suomessakin, mutta vain riittävän suurina määrinä. Siksi Karl Fazer perusti makeistehtaan Helsingin Puna­vuoreen, Tehtaan­kadun ja Pursimiehenkadun väliseen kortteliin. Tehdasrakennus sai nimen Mestaritalo. Samalla tontilla toimi hänen veljensä Max Fazerin tukkuliike. Veljet sopivat makeisten tukkujakelusta, ja Max tuki veljeään takaamalla hänen pankkilainansa. Euroopan johtavissa konditorialiikkeissä makeisten valmistusta opiskellut Karl Fazer yhdisti parhaat puolet venäläisestä ja ranskalaisesta makeiskulttuurista. Makeiset olivat laadultaan ensiluokkaisia ja ulkonäöltään houkuttelevia, ja ne pakattiin upeasti. Karl Fazer osasi myydä tuotteitaan ja hallitsi markkinoinninkin, ja niinpä esimerkiksi Helsingin raitio­vaunuissa oli jo 1800-luvun lopulla Fazerin makeismainoksia. Hänen vaimonsa, Berta Fazer osallistui tiiviisti liiketoimintaan muun muassa hoitamalla kirjanpitoa, somistamalla näyte­ikkunoita ja tekemällä muita mainontaan liittyviä tehtäviä, esi­merkiksi keksimällä perheen kanssa nimiä uusille karamelleille. Uusien tuotenimien syntymistä juhlittiin aina joukolla.[9]

Fazerin tehtaan ensimmäisiä karamellilajeja olivat Keisarisekoitus, Iris- ja Kiss-Kiss-karamellit. Tehtaassa työskenteli noin parikymmentä henkilöä, joista suuri osa tuli Venäjältä. Makeisten vienti aloitettiin 1898, kun tuotteet olivat saaneet palkintoja kansainvälisissä näyttelyissä. Tuotteita myytiin useimmissa Euroopan maissa, mutta myös Marokossa, Levantissa, Ceylonissa ja Alankomaiden Intiassa.[9]

Fazerin tavaramerkki rekisteröitiin vuonna 1908, jolloin avattiin myös alkuperäisen Kluuvikadun rakennuksen tilalle rakennettu uusi talo. Vuonna 1918 Karl Fazer omisti Tehtaan­kadun länsi­päässä sijaitsevan korttelin jo kokonaisuudessaan, ja vuonna 1924 Helsingissä aloitettiin keksien teko. Hangosta ostettiin Suomalais-Englantilaisen Biscuit-tehtaan osakekanta vuonna 1928, mikä moninkertaisti keksien tuotannon [9]. Kluuvikadun kertaalleen uusittu rakennus purettiin 1928, ja vuonna 1930 avattiin uusi, Gösta Juslenin piirtämä funktionalistinen rakennus.

Karl Fazer kuoli 66-vuotiaana 9. lokakuuta 1932 saatuaan sydänkohtauksen. Hänen ainoa poikansa Sven Fazer oli noussut yhtiön johtoon jo ennen tätä, vaikka muodollisesti toimitusjohtajana toimi Carl Voss-Schrader vielä vuoteen 1939 asti. Sven Fazer oli työskennellyt jo vuodesta 1914 lähtien yhtiössä.[9][11]

Vuodet 1933–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fazerin Parhain -makeisia.

Sven Fazer toimi toimitusjohtajana 15 vuotta, vuoteen 1955 asti.[9] Hänen aikanaan emoyhtiö Oy Karl Fazer Ab oli Suomen suurin makeistehdas ja yhtiö kasvoi alallaan myös Pohjoismaiden suurimmaksi. Sven Fazerin johtajakaudelle ajoittuvat seuraavat tunnetut tuotemerkit:[11]

Oululainen Oy ryhtyi vuonna 1955 valmistamaan hapankorppuja, ja 1960-luvulla alettiin valmistaa useita kymmeniä edelleen valmistuksessa olevaa makeis-, konditoria- ja leipätuotteita. Emoyhtiön lisäksi yhtymään kuuluivat sisar- ja tytäryrityksinä yhtiön vanhin osa Oy Karl Fazerin Konditoria, Hangon Keksi sekä Oululainen.[11]

Helsingin maalaiskunnan (vuodesta 1972 Vantaan) Vaaralaan alettiin vuonna 1955 rakentaa uutta tehdasta, ja paikan nimeksi annettiin Fazerila (osoite Fazerintiellä). Vuonna 1958 Fazer osti Lahdessa sijaitsevan Oululaisen Leipomon. Konsernilla oli 1960-luvun lopulla työntekijöitä noin 2000. Tehtaankadun tehdas siirtyi Fazerilaan vuonna 1963, konttori vuonna 1966. Svenin pojasta Peter Fazerista tuli vuonna 1965 yhtiön toimitusjohtaja, missä tehtävässä hän toimi aina vuoteen 1987 asti.[11]

Vuonna 1967 Ruotsiin perustettiin tytäryhtiö, jossa pari vuotta myöhemmin alettiin valmistaa näkkileipää. Konsernin laajeneminen jatkui 1970-luvulla, jolloin ostettiin Colombia Oy (1970) ja Hildénin konditoria ja kahvilatoiminta (1974). Vuonna 1976 syntyi Fazer Catering (myöh. Amica).

Lahteen avattiin vuonna 1971 Uusi Mylly ja Suurleipomo tehtiin Fazerilaan. Vuonna 1989 toiminnot yhtiöitettiin, jolloin muodostuivat muun muassa Fazer Makeiset, Fazer Leipomot ja Fazer Keksit. Fazer Makeisten ja ruotsalaisen Cloettan yhteistyö alkoi vuonna 1990.

Vuonna 1993 Chymos Oy:n makeistuotanto siirtyi Fazerin omistukseen.[12] Vuonna 2006 Chymos sulautettiin kokonaan Cloetta Fazer AB:n osaksi.[13]

Vuonna 1997 Fazer osti Ruotsissa vuonna 1984 perustetun Candyland-irtokarkkikonseptin ja nimesi sen uudestaan Candykingiksi.[14]

2000-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fazerin logo vuoteen 2006.
Fazerin logo vuosina 2006-2017.

Fazerin makeisten valmistus yhdistettiin vuonna 2000 ruotsalaisen Cloettan kanssa uudeksi Cloetta Fazer AB -nimiseksi yritykseksi, josta tuli Fazerin tärkein osakkuusyhtiö. Helmikuussa 2005 Fazer teki julkisen ostotarjouksen Cloetta Fazer AB:n koko osakekannasta, mikä ei kuitenkaan johtanut Fazerin kannalta toivottuun tulokseen. Vuonna 2008 tultiin siihen tulokseen, että Cloetta Fazer AB- fuusioyhtiö jaetaan kahdeksi erilliseksi itsenäiseksi yhtiöksi, Cloetta AB:ksi ja Fazer Makeisiin. Fazerin sininen -suklaa ja muut Fazerin karamellit valmistetaan siis jälleen Suomessa, ja ne ovat täysin suomalaisia merkkejä.lähde? Fazer Makeiset on nykyään osa Oy Karl Fazer Ab -yhtiötä.

Helmikuussa 2002 Fazer Keksit Oy myytiin ranskalaiselle keksinvalmistajalle LU:lle, joka perusti suomalaisen tytäryhtiön LU Suomi Oy:n. Sen myötä muun muassa tavaramerkit Jyväshyvä, Domino, Fanipala (aik. Fasupala), Jaffa ja Carneval siirtyivät aluksi nimen LU Fazer ja sittemmin vain LU-nimen alle. Marraskuusta 2007 LU oli osa Kraftia, mutta vuoden 2012 lopulla yritys siirtyi takaisin Fazerin omistukseen.[15]

Vuonna 2006 Fazer osti venäläisen, Pietarissa toimineen, Abela Service CIS -ruokailupalveluyrityksen. Kaupan myötä Fazer Amica aloitti ruokailupalvelutoiminnan myös Venäjällä. Abela Service CIS on Fazer Amica Venäjän kokonaan omistama tytäryritys.

Vuonna 2007 Cloetta Fazer luopui jo 80 vuotta myynnissä olleen Laku-Pekka-lakritsipatukan kääreen lakupoikatunnuksesta. Musta lakupoikatunnus aiheutti laajaa keskustelua tunnuksen sopivuudesta monikulttuurisessa yhteiskunnassa.[16] Muun muassa brittiläinen europarlamentaarikko Claude Moraes katsoi mustakasvoisen hahmon loukkaavan tummaihoisia.[17]

Fazer myi vuoden 2007 lopussa Candykingin ruotsalaiselle Accent Equity Partnersille.[18] Edellisenä vuonna Candyking oli ollut Suomen johtava irtomakeistuottaja yli 65 prosentin markkinaosuudella.[14]

Vuonna 2009 Fazerin Sininen oli vuoden tauon jälkeen brändiykkönen Markkinointi & Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen Brändien arvostus -tutkimuksessa. Fazer Group oli listalla sijalle kolme.[19]

Vuonna 2012 Fazer teki myyntiennätyksiä makeisissa ja laajensi tuotteiden ja palveluidensa valikoimaa. Marraskuussa 2012 Kraft Foodsilta ostettiin keksitehdas, joka vastaa suomalaisille tutuista keksibrändeistä Jyväshyvä, Hangon ja Carneval. Fazer rakensi uuden viljamyllyn Lahteen, jossa toimivat ruis-, vehnä- ja kauramyllyt. Kahvilainvestointeja tehtiin muun muassa ostamalla ruotsalainen Gateau-kahvilaketju. Makeisissa Fazer alkoi yhdistellä eri brändejä uusiin tuotteisiin, esimerkiksi Marianne, Geisha ja Fazerina ovat Nestlén jäätelöiden makuja ja Dumle-toffeekarkit on yhdistetty donitseihin. Uudesta myyntiennätyksestä vastasivat Fazerin Angry Birds -makeiset, joita myytiin viisi miljoonaa karamelli­pussia viidessä kuukaudessa. Angry Birds -karkkeja myytiin 15 maassa ja tuoteperheeseen kuului tikku­karamelleja, purukumia, yllätys­munia, kakkuja ja donitseja. Fazerin suunnitelmissa on koota makeisista kattava premium-tuoteportfolio, jota aletaan myydä kansainvälisten lentokenttien kautta. Sopimusruokailussa Fazer osti ruotsalaisen Scandinavian Facility Managementin vahvistamaan yhtiön asemaa julkisen sektorin ruokailupalveluissa.[20] Fazerin Sininen ja Fazer olivat vuonna 2013 viidennen kerran Suomen arvostetuimmat brändit.[21]

Christoph Vitzthum aloitti Fazerin-konsernin toimitusjohtajana lokakuun 2013 alussa, kun tehtävässä vuodesta 2007 toiminut Karsten Slotte jäi eläkkeelle.[22]

Fazer osti kesällä 2019 kasvipohjaisiin elintarvikkeisiin erikoistuneen suomalaisen Kaslink Foodsin. Fazerin mukaan se tavoitteli yrityskaupalla vahvempaa keskittymistä kuluttajatuotteisiin ja näki kasvumahdollisuuksia erityisesti kaurapohjaisissa tuotteissa, joita Kaslink valmistaa.[23] Vain muutamaa päivää aiemmin Fazer oli kertonut myyvänsä Fazer Food Services -ravintolatoimintansa brittiläiselle Compass Groupille osana yhtiön kuluttajatuotteisiin keskittyvää strategiaa.[24]

Fazer kertoi 6.3.2022 luopuvansa kaikista toiminnoistaan Venäjällä. [25] Venäjän-liiketoimintojen myynti saatiin päätökseen huhtikuussa 2022, kun Fazer ilmoitti 29.4.2022, että yritys oli allekirjoittanut sopimuksen venäläisen tytäryhtiönsä myynnistä Moskovan johtavan leipomoyrityksen Kolomenskij Bakery and Confectionery Holdingin kanssa.[26]

Johto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[27]

Toimitusjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastuullisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suklaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fazerin suklaata.

Alkuvuodesta 2017 lähtien Fazer sanoo, että kaikki sen valmistama suklaa sisältää ainoastaan vastuullista kaakaota,[30] kuten se ilmoitti vuonna 2010.[31][32] Siirtymäaikaa on kritisoitu pitkäksi verrattuna muiden valmistajien muutaman vuoden siirtymäaikoihin.[33] Kaakaon hankintakriteerit aiotaan saattaa vastaamaan Maailman Kaakaosäätiön standardeja, minkä lisäksi Fazerin hankintakriteereihin lisätään myös jäljitettävyys.[8] Fazer aloitti samana vuonna UTZ-sertifioidun kaakaon ostot.[34] Vuonna 2015 puolet Fazerin kaakaosta oli yhtiön mukaan vastuullisesti tuotettua[8] eli UTZ- tai Rainforest Alliance -sertifioitua. Se ei kuitenkaan merkitse sertifikaatteja tuotteisiinsa vedoten siihen, ettei halua lukittautua yhteen sertifikaattiin.[3] Kaakaon alkuperästä oli jäljitettävissä eettisesti toimiville tiloille 30 % vuonna 2012.[35] Fazerin tuotevalikoimaan ei kuulu Reilun kaupan suklaata. Reilu kauppa on ainoa järjestelmä, joka takaa tuottajalle takuuhinnan.[36] Fazer perustelee järjestelmän ulkopuolelle jättäytymistään sillä, että reilun kaupan kaakaonkaan alkuperä ei ole täysin jäljitettävissä.[37]

Fazer Makeisten toimitusjohtaja Tom Lindblad linjasi, että kestävä kehitys ja sosiaalinen vastuu ovat osa yhtiön filosofiaa.[31] Vuonna 2014 Maailman kaakaojärjestö palkitsi Fazerin työstä vastuullisen kaakaon parissa.[38]

Lapsityövoiman käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fazer, kuten muutkin suomalaiset suklaanvalmistajat, on myöntänyt, että Suomessa valmistettavan ja myytävän suklaan alkutuotannossa saatetaan käyttää lapsityövoimaa. Fazerin ostamasta kaakaosta 75 % on peräisin Länsi-Afrikasta. Siellä viljellään 70 % maailman kaakaosta, on kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan miljoona lapsityöntekijää, joista Norsunluurannikolla työskentelee 250 000 lasta. Länsiafrikkalaiset lapsityöntekijät saattavat joutua myös ihmiskaupan uhreiksi. Toinen ongelma on tilallisille maksettavat liian pienet korvaukset.[35] Fazer sanoo, että se ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä.[39]

Finnwatch-järjestö kuitenkin kritisoi yhtiöitä vuonna 2011 siitä, että suklaateollisuuden toimet lapsityövoiman käytön valvomiseksi ovat olleet vähäisiä ja suorastaan riittämättömiä. Järjestö kehottaa suklaantuottajia käyttämään kolmannen osapuolen tekemää sertifiointia, sillä sen mukaan esimerkiksi työntekijöiden riittävän toimeentulon takaava palkka vähentää köyhyyttä ja siten houkutusta käyttää lapsityövoimaa. Fazerin toimitusjohtaja Tom Lindblad kommentoi, että ei pidä palkkausta lapsityön vähentämisen kannalta olennaisena.[39]

Mainoskampanjan kritisointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 syntyi kohu Fazerin mainoskampanjasta, jossa se lupasi rakentaa kyläprojektiinsa liittyen[8] Norsunluurannikon lapsille koulun varoilla, jotka kerättäisiin ostetuista Fazerin Sininen -suklaista.[40] Fazer sai kampanjasta runsaasti kielteistä palautetta kriittisten sanomalehtikolumnien jälkeen.[32] Esimerkiksi kirjailija Elina Hirvonen nosti syyskuussa 2012 kolumnissaan esiin sen ristiriidan, että suklaateollisuus kerää Norsunluurannikon lapsityövoiman ansiosta suuria rahallisia voittoja, ja että koulu Afrikkaan maksaa vain vähän enemmän kuin sanomalehtimainos.[41] Yhtiötä kritisoitiin tekopyhyydestä, sillä se kampanjoi lasten koulutuksen puolesta lapsityövoimalla hankittujen tulojen avulla.[33] Suklaateollisuuden lapsityövoimaongelma koskee pahiten juuri Ghanaa ja Norsunluurannikkoa.[39] Kohun seurauksena Fazer julkaisi samana päivänä tiedotteen, jossa se lupasi parantaa kaakaon hankintaketjun vastuullisuutta.[40] Unicefin yritysyhteistyön johtaja Tom Selänniemi kommentoi, että Fazerin olisi ensimmäiseksi kannattanut käydä läpi oma tuotantoketjunsa, tuoda ongelmat julkisuuteen ja lisätä kampanja osaksi tavoitetta parantaa tilannetta.[42]

Vuonna 2013 tanskalaisdokumentti Paha suklaabisnes paljasti, että Fazerinkin käyttämän UTZ-sertifiointijärjestelmän valvonta vuotaa pahasti. UTZ-sertifioiduilta tiloilta Norsunluurannikolta löytyi ulkomaalaistaustaisia lapsityöläisiä, jotka olivat mahdollisesti ihmiskaupan uhreja. Fazer ilmoitti käyvänsä tarkastamassa kaakaontoimittajiensa viljelmiä Norsunluurannikolla, mutta ei vaihtanut sertifiointia.[34]

Palmuöljy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fazer käyttää RSPO-sertifioitua palmuöljyä. Sertifikaattia saa neljässä eri hintaluokassa. Halvimmillaan sen voi saada ostamatta samalla vastuullista palmuöljyä, jolloin yritys maksaa sertifikaatista nettihuutokaupassa, jonka tuotot menevät vastuullisen palmuöljyn tuottajalle. Fazer ei ole merkinnyt sertifikaattia ruokapakkauksiin.[43]

Fazer julkaisi vuonna 2014 vastuullisen palmuöljyn sitoumuksen, jonka tavoitteena on parantaa käytetyn palmuöljyn jäljitettävyyttä ja hankintaketjun läpinäkyvyyttä.[38]

Fazerin tuotteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fazerin makeisia

Edelleen myynnissä olevia Fazerin makeisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita tunnettuja Fazerin brändejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fazer valittiin Suomen kolmanneksi maineikkaimmaksi yritykseksi tutkimusyhtiö T-Media Oy:n Luottamus&Maine-tutkimuksessa vuonna 2016.[45]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Vuosikatsaus 2023 Fazer. Viitattu 26.5.2024.
  2. ↑ a b c Fazer-konsernin vuosikertomus 2022 Fazer Group. Viitattu 10.11.2023.
  3. ↑ a b Reilu suklaa maistuisi Valomerkki. Arkistoitu 16.2.2016. Viitattu 9.2.2016.
  4. ↑ Marmeladimakeiset - pala makeaa historiaa Fazer. Viitattu 29.7.2023.
  5. ↑ Fazerin lähtö jättää 25 työttömäksi Ranualla (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 1.7.1999. Viitattu 29.7.2023.
  6. ↑ Ranuan Fazerin työntekijät eivät halua Lappeenrantaan Yle Uutiset. 5.7.1999. Viitattu 29.7.2023.
  7. ↑ Fazer Makeiset, Fazer Shop Ranua finder.fi. Viitattu 29.7.2023.
  8. ↑ a b c d Vastuullinen kaakaon hankinta - Fazer Fazer. Arkistoitu 1.11.2016. Viitattu 9.2.2016.
  9. ↑ a b c d e f Fazer, Karl (1866 - 1932) Kansallisbiografia. Viitattu 7.8.2013.
  10. ↑ Pihlaja on Fazerin vanhin makeinen Fazer. Viitattu 26.5.2024.
  11. ↑ a b c d Kai Hoffman: Vuorineuvos Sven Fazer (1897–1985). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 7.8.2013
  12. ↑ Fazer Makeiset Suklaayhdistys. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 29.8.2013.
  13. ↑ YTJ-tietopalvelu: Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (Chymos Oy) ytj.fi.[vanhentunut linkki]
  14. ↑ a b Candyking candyking.com.[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Fazer alkaa jälleen valmistaa keksejä Suomessa HS.fi. 8.8.2012. Viitattu 26.5.2024.
  16. ↑ Fazer taipui lakritsikääreen kuvakiistassa 15.1.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.3.2010.
  17. ↑ "Claude Moraes: mustakasvoinen hahmo loukkaava" Iltalehti 17.1.2007
  18. ↑ Fazer myi irtokarkit Taloussanomat. 21.12.2007. Viitattu 26.5.2024.
  19. ↑ Fazerin Sininen palasi brändiykköseksi TS.fi. 25.9.2009. Viitattu 26.5.2024.
  20. ↑ Vihainen karkki avaa lentokentät. Talouselämä, 3.5.2013.
  21. ↑ Muukkonen, Henrik: Fazerin Sininen on yhä Suomen arvostetuin brändi Kauppalehti.fi. 27.9.2013. Viitattu 26.5.2024.
  22. ↑ Fazer-konsernin vuosikertomus 2013 Fazer Group. Viitattu 20.3.2014.
  23. ↑ Kykkänen, Valtteri: Fazer hakee kasvua kauratuotteista – ostaa perhemeijeri Kaslinkin 19.6.2019. Yle Uutiset. Viitattu 19.6.2019.
  24. ↑ Bjurström, Eelis: Fazer myy ravintolatoimintansa globaalille monimiljardiyritykselle – Kaupassa siirtyy lähes puolet koko konsernin työntekijöistä yle.fi. 11.6.2019. Yle Uutiset. Viitattu 11.6.2019.
  25. ↑ Fazer-konserni: Fazer luopuu kaikista toiminnoistaan Venäjällä fazergroup.com. 6.3.2022. Viitattu 10.11.2023.
  26. ↑ https://www.fazergroup.com/fi/medialle/uutiset2/?id=4251897 29.4.2022. Fazer-konserni. Viitattu 10.11.2023.
  27. ↑ SUOMALAISTEN YRITYSTEN YLIN JOHTO: Fazer kolumbus.fi. Arkistoitu 27.11.2016. Viitattu 13.4.2018.
  28. ↑ Hoffren Jukka: Felix Björklund Fazerin johtoon Suomen IBM:n johtajaksi Erik Anderson Helsingin Sanomat. 13.8.1992. Viitattu 21.7.2018.
  29. ↑ Fazerin toimitusjohtaja Felix Björklund eroaa Taloussanomat. 19.6.1998. Viitattu 21.7.2018.
  30. ↑ . Vastuullisuuden vaatima läpinäkyvyys ja riippumattomuus uupuvat kuitenkin yhä n. kolmasosasta Fazerin hankkimasta kaakaosta. Tämän osan vastuullisuuden takuuna on ainoastaan Fazerin oma ilmoitus. Fazer saavutti tavoitteensa – 100 % kaakaosta on vastuullista 10.1.2017. Fazer Group. Viitattu 2.9.2017.
  31. ↑ a b Fazer siirtymässä eettiseen kaakaoon maailmankuvalehti.fi. Viitattu 9.2.2016.
  32. ↑ a b Fazer tietää kymmenyksen kaakaonsa alkuperästä Yle Uutiset. Viitattu 9.2.2016.
  33. ↑ a b Näkökulma: Fazer tarjoaa sokeroitua kärsimystä - Voima Voima. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 9.2.2016.
  34. ↑ a b Sanokaa suklaa, kun haluatte lapsityövoimaa Taloussanomat.fi. Viitattu 9.2.2016.
  35. ↑ a b Eettinen joulukonvehti on vielä harvinaisuus Yle Uutiset. Viitattu 9.2.2016.
  36. ↑ Kommentteja Fazerin vastuulliseen tulevaisuuteen - Finnwatch finnwatch.org. Viitattu 9.2.2016.
  37. ↑ Fazer ei kelpuuta Reilun kaupan kaakaota — syystä - Kemikaalicocktail Kemikaalicocktail. Viitattu 9.2.2016.
  38. ↑ a b Fazerilta vahva tulos vuoden 2014 haastavassa liiketoimintaympäristössä Tilinpäätös 1.1.–31.12.2014. 2014. Fazer. Arkistoitu 6.8.2017. Viitattu 9.2.2016.
  39. ↑ a b c Suomalaista suklaata tehdään lapsityövoimalla Yle Uutiset. Viitattu 9.2.2016.
  40. ↑ a b Fazer pahoittelee kampanjaansa ja lupaa parantaa vastuullisuutta HS.fi. Viitattu 9.2.2016.
  41. ↑ Kolumni: Sanokaa orja, kun haluatte suklaata HS.fi. Viitattu 9.2.2016.
  42. ↑ Bisnes ja maailmanparannus käsi kädessä – kuka voittaa? | maailma.net maailma.net. Viitattu 9.2.2016.
  43. ↑ Vastuullista vai vielä vastuullisempaa palmuöljyä? yle.fi. Viitattu 9.2.2016.
  44. ↑ Uusi koko – tuttu maku: Merkkari Mix Fazer. Arkistoitu 15.11.2016. Viitattu 14.11.2016.
  45. ↑ Teemu Hallamaa: Suomalaisten luottamus yrityksiin kateissa Yle. 16.9.2016. Viitattu 28.12.2016.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fazer.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fazer&oldid=22727018”