Salmiakki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee makeista. Muista merkityksistä on täsmennyssivu.
Halvan valmistamia salmiakkimakeisia.
Ruotsalaisia salmiakkimakeisia.
Fazerin Ässä Mix-salmiakkia.

Salmiakki on ammoniumkloridilla eli salmiakilla maustettua lakritsia. Maultaan salmiakki on samaan aikaan sekä makea että suolainen. Salmiakkia syödään lähinnä Pohjoismaissa, Saksassa ja Alankomaissa[1]. Syynä tähän on historioitsijoiden mukaan Alankomaiden tiiviit kauppasuhteet Pohjoismaihin satoja vuosia sitten. Pohjoismaiset tuotteet ja tottumukset vakiintuivat osaksi alankomaalaista elämäntyyliä. Muualla maailmassa salmiakkia ei juurikaan myydä. Yhdysvalloissa salmiakki tunnetaan ”pohjoismaisena erikoisuutena” ja sitä myyvät siellä ainoastaan pohjoismaisiin tuotteisiin erikoistuneet erikoisliikkeet. Salmiakin suolaisen maun aiheuttaa ammoniumkloridi eli salmiakki. Ammoniumkloridi on väriltään valkoista, mutta se värjätään ulkonäkösyistä mustaksi lääkehiilen avulla. Makeistehtaiden testeissä on todettu mustan salmiakin olevan enemmän koemaistajien mieleen.lähde?

Aiemmin Elintarvikelainsäädännön mukaan salmiakin ammoniumkloridipitoisuus ei saanut ylittää seitsemää prosenttia. Sittemmin tämä rajoitus on kumottu ja markkinoille onkin tullut suurempia määriä ammoniumkloridia sisältäviä salmiakkilajeja. Runsas ja säännöllinen salmiakkimakeisten ja -valmisteiden nauttiminen voi kohottaa verenpainetta. Elintarviketurvallisuusviraston ylitarkastaja Taina Raution mukaan tämä vaikutus ei kuitenkaan johdu ammoniumkloridista vaan lakritsiuutteesta, jota käytetään usein salmiakin maustamisessa.[2]

Salmiakkia on käytetty mausteena useissa eri tuotteissa, kuten alkoholijuomissa (mm. salmiakkikoskenkorva), jäätelöissä, virvoitusjuomissa ja jopa lihavalmisteissa: HK toi kesällä 2004 markkinoille Salmiakkipossun, jossa on kahdeksan salmiakkimarinadilla maustettua porsaanpaistia.[3]

Tietokirjailija Jukka Annala arvioi salmiakin syntyneen apteekkien valmistamasta yskänlääkkeestä.[4] On epäselvää milloin lakritsia ja ammoniumkloridia alettiin yhdistää salmiakiksi,[5] mutta 1930-luvulla salmiakkia tuotettiin jo Suomessa, Norjassa ja Alankomaissa makeiseksi.[6][7] Salmiakkia myytiin useiden vuosikymmenten ajan apteekeissa yskänlääkkeenä[8]. Yskänlääkkeenä myytävän salmiakin ammoniumkloridipitoisuus oli tavallisesti korkeampi kuin makeisena myytävällä salmiakilla. Apteekkien salmiakki oli salmiakkijauhetta, jota syötiin kaatamalla kämmenelle ja nuolemalla siitä. Vähitellen salmiakin myyntiä apteekeissa on vähennetty, koska tätä syöntitapaa pidettiin epähygieenisenä. Apteekeista voi ostaa yhä irtotavarana Haganolin ”Apteekin salmiakkia”, joka on vinoneliön muotoisina pastilleina[8]. Vinoneliötä sanotaan toisinaan salmiakiksi tai salmiakkikuvioksi.

Keväällä 2012 Euroopan unioni yritti kieltää salmiakin sen sisältämän suuren ammoniumkloridin määrän vuoksi; esityksessä ammoniumkloridin määrä olisi rajattu kolmeen grammaan kilossa, salmiakissa määrä on 70 g/kg. Esitys peruttiin lokakuussa 2012.[9]

Tunnettuja salmiakkituotemerkkejä ovat muun muassa Lakrisal, Merkkari, Tyrkisk Peber (Turkinpippuri), Sisu, Super salmiakki, Aakkoset, Pantteri, Halvan salmiakki sekä Tsaukki taukki. Salmiakkeja myydään eri muodoissa: pastilleina, karkkeina pusseissa, juomina, jauheina ja purkkana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]