Koordinaatit: 12°39′N, 8°0′W

Bamako

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bamako
vaakuna
vaakuna

Bamako

Koordinaatit: 12°39′N, 8°0′W

Valtio Mali Mali
Alue Bamakon piirikunta
Hallinto
 – Pormestari Adama Sangaré
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 267 km²
Väkiluku (2019) 2 529 300[1]
 – Väestötiheys 9 473 as./km²
Aikavyöhyke UTC+0









Bamako
Sutrama eli paikallinen julkinen kulkuneuvo.
Niger-joki halkoo Bamakon.

Bamako , bambaraksi ߓߡߊ߬ߞߐ߬}} Bàmakɔ̌, fulaniksi 𞤄𞤢𞤥𞤢𞤳𞤮 Bamako, on Malin pääkaupunki ja asukasluvultaan suurin kaupunki, joka sijaitsee maan lounaisosassa Niger-joen varrella. Bamakon asukasluku oli noin 2 529 300 henkilöä vuonna 2019. [2]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bamako on alun perin muodostunut Niger-joen pohjoisrannalle, mutta kaupungin kasvaessa on rakennettu joen yli etelärannalle kulkevat sillat Pont des Martyrs ja Pont du Roi Fahd. Tulvavaaran vuoksi lähelle joen rantaa ei ole voitu rakentaa mitään. Esimerkiksi vanhin joen yli kulkeva silta on nykyään veden peitossa suurimman osan vuodesta. Maasto Bamakossa matalaa ja tasaista lukuun ottamatta kaupungin pohjoispuolella sijaitsevia tulivuoren jäännöksiä, joiden lähellä sijaitsevat myös presidentin palatsi ja keskussairaala.

Aikaisemmin kaupungin länsipuolella sijaitsi sotilaslentokenttä, mutta sen sulkemisen jälkeen alueelle kehittyi edelleen vilkkaasti kasvava ja kehittyvä teollisuus- ja kauppa-alue nimeltään ACI 2000. Alkuperäinen kaupallinen keskusta sijaitsi joen pohjoispuolella Avenue du Fleuve-, Rue Baba Diarra- ja Boulevard du Peuple -katujen reunustamalla alueella.

Keskusta on usein erittäin täynnä ihmisiä, ilmanlaatu on heikko ja hintataso on ympäristöä merkittävästi korkeampi. Bamakossa sijaitsevat Malin kansalliskirjasto, kansainvälinen lentokenttä, kansallismuseo, eläintarha ja useita muita nähtävyyksiä sekä kansallisesti merkittäviä kohteita. Dakarin–Nigerin rautatie yhdistää Bamakon Senegalin pääkaupunkiin Dakariin ja idässä Koulikoroon.

Malin itsenäisyyden aikana Saudi-Arabia ja Kiina ovat investoineet kaupunkiin ja parantaneet sen infrastruktuuria.

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bamakossa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan savanni-ilmasto. Vuoden ympäri on kuumaa, kesäisin on sateista ja talvisin erittäin kuivaa. Vuoden keskilämpötila on noin 28 °C ja keskimääräinen sademäärä 950 millimetriä. Toukokuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 32 °C. Viilein kuukausi on joulukuu, jolloin keskilämpötila on noin 25 °C. Sateisin kuukausi on elokuu, jolloin sataa keskimäärin noin 290 millimetriä. Tammi- ja helmikuu puolestaan ovat kuivimmat kuukaudet. Silloin keskimääräinen sadanta on 0 millimetriä.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin nimi on peräisin bambarankielisistä sanoista bama (suom. krokotiili) ja Ko (suom. selkä).

Bamako on ollut asutettuna paleoliittiselta kaudelta lähtien.lähde? Kaupunki oli yksi 1200-luvulta 1600-luvun loppuun saakka alueella vaikuttaneen Malin kuningaskunnan tärkeimmistä keskuksista. Sen tarkkaa perustamisaikaa ei kuitenkaan tiedetä. Bamako oli tärkeä markkinapaikka ja erityisesti islamin tutkimus- ja opintokeskus.[4] Se oli myös monikulttuurinen, ja siellä asui ainakin bambaroita, bozoja, maureja ja arabeja.[5]

Malin kuningaskunnan hiipumisen seurauksena myös Bamakon merkitys alkoi rappeutua. Kun Mungo Park vieraili kaupungissa vuosina 1797 ja 1806 ensimmäisenä modernin ajan eurooppalaisena, siellä oli Parkin arvion mukaan 6 000 asukasta. Bamakon väkiluku pieneni vielä tämänkin jälkeen, eikä siellä ollut 1800-luvun lopulla enää kuin muutama sata asukasta.[4]

Vuonna 1883 ranskalaiset joukot valloittivat alueen ja vuonna 1908 Bamakosta tuli Ranskan Sudanin pääkaupunki. Ranskalaisen vallan aikana alueen infrastruktuuria parannettiin mittavilla hankkeilla. Maataloutta kehitettiin, ja Maliin rakennettiin rautatie ja laajoja kastelujärjestelmiä. Myöhemmin nykyisen Malin alue liitettiin osaksi Ranskan Länsi-Afrikkaa.[6] Bamakosta tuli myös voimakas antikolonialismin keskus, ja siellä perustettiin vuonna 1946 Rassemblement démocratique africain, joka oli ensimmäinen ranskankielinen panafrikkalainen järjestö.[4]

Malin itsenäisyyden koittaessa 1960 Bamakossa asui noin 160 000 asukasta. 1960-luvulla Mali noudatti sosialistista talousjärjestelmää ja Neuvostoliitto teki sinne investointeja. Valtiollistetut yritykset eivät kuitenkaan olleet kannattavia ja kaupungin infrastruktuuri alkoi heiketä. Nuori upseeri Moussa Traoré kaappasi vallan maan ensimmäiseltä presidentiltä Modibo Keïtalta vuonna 1968. Seuranneiden vuosien aikana Malin maataloustuotanto romahti, ja maaseuduilta muutti ihmisiä Bamakoon paetakseen köyhyyttä ja nälänhätää.[6] Bamakon asukasluku monikertaistui 1900-luvun aikana.[4] Vuonna 1991 Bamakossa järjestettiin suuri protestimarssi, jonka tukahduttaminen johti satojen henkilöiden kuolemaan. Seuraavana vuonna Traoré luopui vallasta. Vallan kaapannut Amadou Toumani Touré järjesti kuitenkin vapaat ja demokraattiset vaalit, joissa maan uudeksi presidentiksi valittiin Alpha Oumar Konaré.[6]

Vuonna 2015 ainakin kymmenen aseistautunutta miestä hyökkäsi kaupungissa sijaitsevaan Radisson Blu Hotel -hotelliin. Hyökkäyksessä otettiin panttivangeiksi 170 ihmistä, joista 30 oli hotellin työntekijöitä. Hotelli-iskussa kuoli yli 20 ihmistä.[7]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bamakon väestönkasvu on ollut erittäin voimakasta. Arvioiden mukaan Bamako on tällä hetkellä maailman kuudenneksi nopeimmin kasvava kaupunki.[8] Vuoden 2009 virallisessa väestönlaskennassa kaupungissa oli 1,8 miljoonaa asukasta.[9] Arviot nykyisestä väkiluvusta vaihtelevat 2,6 miljoonasta[10] 3,3 miljoonaan asukkaaseen.[11] Bamakon hyvin nopean väestönkasvun arvioidaan jatkuvan, sillä Malissa on käynnissä kaupungistumisprosessi.[10][11]

Bamako sijaitsi aiemmin kaupunkia halkovan Niger-joen pohjoisrannalla. Voimakkaan väestönkasvun seurauksena kaupunki on levinnyt joen eteläpuolen tasangoille. Vuoden 2019 arvion mukaan joen pohjoispuolen Rive Gauchessa asui 54 % ja eteläpuolen Rive Droitessa 46 % kaupungin asukkaista. Saman vuonna Bamakon väestötiheydeksi arvioitiin 8 200 asukasta neliökilometrillä.[11]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bamako muodostaa oman piirikuntansa, johon kuuluu kuusi kuntaa (ransk. commues), joita jokaista johtaa pormestari. Piirikunnan pinta-ala on 276 neliökilometriä.[12] Piirivaltustoon valitaan edustajia Bamakon kuudesta kunnasta niiden asukasluvun perustella. Toimeenpanevaan elimeen kuuluu pormestari, valtuuston johtaja ja kaksi edustajaa.[13] Bamakon piirin pormestarina on vuodesta 2007 toiminut Adama Sangaré.

Käytännössä suuri osa vastuusta hallinnosta ja peruspalveluista hajautettiin aluetasolle Malin vuoden 1992 perustuslaissa. Jako kaupungin kuuden kunnan, Bamakon piirikunnan hallinnon ja aluehallinnon vastuiden, oikeuksien ja velvollisuuksien välillä on kuitenkin epäselkeä. Myös valtionhallinnolla on intressi vaikuttaa pääkaupungin asioihin. Toiminnoissa on hallintojärjestelmän seurauksena paljon päällekkäisyyksiä ja koordinoinnin vaikeuksia.[11]

Kunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commune I on 35 neliökilometrin laajuinen 334 886 asukkaan kunta (2009).[9] Kuntaan kuuluvat Banconin, Boulkassombougoun, Djelibougoun, Doumanzana Fadjiguilan, pohjoisen Sotuba Korofinan ja eteläisen Korofina Sikoronin kaupunginosat.

Commune II on 18,3 neliökilometrin laajuinen 159 360 asukkaan kunta (2009).[9] Kunta on Bamakon teollinen keskus. Kuntaan kuuluvat Niarélan, Bagadadjin, Medina-Couran, Bozolan, Missirna, Hippodromen, Quinzambougoun, Bakaribougoun, TSF:n ja Bougouban kaupunginosat sekä Bamakon teollisuusalue. Kuntaan kuuluu myös Cité du Nigerin saari.

Commune III on 20,7 neliökilometrin laajuinen 128 666 asukkaan kunta (2009).[9] Kunta on Bamakon hallinnollinen ja kaupallinen keskus, jonka alueella sijaitsevat myös kaupungin kaksi suurinta markkinapaikkaa Grand market ja Dibida. Kuntaan kuuluu kaksikymmentä kaupunginosaa.

Commune IV on 42 neliökilometrin laajuinen 304 526 asukkaan kunta (2009).[9] Kuntaan kuuluvat Talikon, Lassan, Sibiribougoun, Djikoroni Paran, Sébénikoron, Hamdallayen, Lafiabougoun ja Kalabambougou, kaupunginosat.

Commune V on 42 neliökilometrin laajuinen 413 266 asukkaan kunta (2009).[9] Kuntaan kuuluvat Badalabougoun, Sema I:n, Quartier Malin, Torokorobougoun, Baco-Djicoronin, Sabalibougoun, Daoudabougoun ja Kalaban-Couran kaupunginosat.

Commune VI on 87 neliökilometrin laajuinen 469 662 asukkaan kunta (2009).[9] Kuntaan kuuluvat Banankabougoun, Djanékélan, Faladién, Magnambougoun, Missabougoun, Niamakoron, Sénoun, Sogonikon, Sokorodjin ja Yrimadion kaupunginosat.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bamako on Malin tärkein taloudellinen keskus, jonka osuus koko maan bruttokansantuotteesta on 36 %. Voimakkaasta väestönkasvusta huolimatta kaupungin taloudellisen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvu ovat Länsi-Afrikan muita kaupunkikeskuksia selvästi heikompia. Bamakon taloutta hallitsevat pienet mikroyritykset ja epävirallinen talous, jonka työpaikkojen osuus kaikista kaupungin työpaikoista oli Maailmanpankin vuonna 2019 julkaistun selvityksen mukaan 68%.[11]

Bamakon haasteena on nopea kaupungistuminen ja väestönkasvu, joiden seurauksena kaupungissa on paljon työttömyyttä ja tarpeisiin nähden alikehittyneet julkiset palvelut.[4] Kaupungin taloudellista kehitystä hidastavat erityisesti pula koulutetusta työvoimasta, kehittymätön perusinfrastruktuuri, puutteet informaatioteknologian käyttöönotossa, puutteellinen ja suunnittelematon maa-alojen käyttö sekä liikenteen ongelmat. Esimerkiksi vuonna 2016 Bamakon asukkaista 11 prosentilla oli pääsy Internetiin, mikä oli selvästi Länsi-Afrikan 20 prosentin keskiarvoa vähemmän. Afrikalle tyypillisesti bamakolaiset käyttävät kiinteiden Internet-yhteyksien sijasta matkapuhelimia, mutta harvoin muuhun kuin puheluihin tai tekstiviesteihin.[11]

Kaupunkiin kuljetetaan maaseudulta tuotteita sekä ulkomaankauppaa että paikallista kulutusta varten. Bamakossa käydään kauppaa muun muassa kullasta, riisistä, puuvillasta, karjasta ja kolapähkinöistä. Kaupungin teollisuuteen kuuluu puolestaan tekstiili-, keramiikka- ja lääketeollisuutta.[4] Teollisuusyritysten osuus työpaikoista oli vuonna 2019 kuitenkin vain 7 %.[11]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bamako tunnetaan maailmanlaajuisesti erityisesti musiikista. Musiikilla on kaupungissa ainakin Songhain valtakunnan aikaan juontava kuuden vuosisadan mittainen historia. Bamako on ollut kulttuurien risteys, jossa alueen eri heimojen perinteet sekoittuvat: Saharan tuaregit, Timbuktun songhait, Malin eteläosien mandinkat, vuoristojen dogonit, Wasulun bambarat ja wasulunkat, Keski-Malin fulbet ja heidän perinteensä ovat kohdanneet Bamakossa.[14]

1990-luvulla Salif Keitasta ja Ali Farka Tourésta tuli maailmantähtiä ja Bamakosta keskus, joka veti puoleensa sekä turisteja että paikallisia muusikkoja ja tuottajia. Robert Plantin, Ry Cooderin, John Lee Hookerin ja Manu Chaon kaltaiset kansainväliset tähdet kävivät kaupungissa levyttämässä tai soittamassa paikallisten muusikkojen kanssa.[14]

Suurin osa Bamakon asukkaista on muslimeja, mutta kaupungissa on myös uskonnollisina vähemmistöinä kristittyjä ja animisteja.lähde?

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia Bamakossa syntyneitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mali UNData. Viitattu 27.8.2020. (englanniksi)
  2. ↑ http://data.un.org/en/iso/ml.html
  3. ↑ Climate Bamako climate-data.org. Climate-Data.org. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f Evan Wade: Bamako, Mali (11th Century- ) BlackPast.org. 10.2.2015. BlackPast.org. Viitattu 27.8.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Courage Kamusoko: ”Bamako Metropolitan Area”. Teoksessa Yuji Murayama ym. (toim.): Urban Development in Asia and Africa, s. 276. Singapore: Springer Singapore, 2017. ISBN 978-981-10-3240-0 Google-kirjat (viitattu 27.8.2020). (englanniksi)
  6. ↑ a b c Travel in Bamako Mali History Africatravelling.net. 23.9.2009. Africatravelling.net. Arkistoitu 11.9.2014. Viitattu 27.8.2020.
  7. ↑ Mali attack: more than 20 dead after terrorist raid on Bamako hotel 21.11.2016. The Guardian. Viitattu 28.11.2016. (englanniksi)
  8. ↑ World's fastest growing cities and urban areas from 2006 to 2020 CityMayors.com. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e f g Bamako (Capital District, Mali) - Population Statistics, Charts, Map and Location www.citypopulation.de. Viitattu 28.8.2020.
  10. ↑ a b Bamako Population 2020 (Demographics, Maps, Graphs) worldpopulationreview.com. Viitattu 28.8.2020.
  11. ↑ a b c d e f g Mukim, Megha: Bamako Urban Sector Review : An Engine of Growth and Service Delivery. Washington, D.C.: World Bank Group, 2019. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 27.8.2020).
  12. ↑ District de Bamako District de Bamako. Viitattu 27.8.2020. (ranskaksi)
  13. ↑ Conseil du District de Bamako District de Bamako. Viitattu 27.8.2020. (ranskaksi)
  14. ↑ a b Hammer, Joshua: The Siren Song of Mali The New York Times. 2.4.2006. Arkistoitu 19.1.2020. Viitattu 28.8.2020. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bamako.
Mali
Malin alueet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bamako&oldid=20763491”