Moptin alue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Moptin alue
Région de Mopti
Moptin alue Malin kartalla.
Moptin alue Malin kartalla.
Moptin alueen piirit.
Moptin alueen piirit.
Valtio Mali
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Mopti
Pinta-ala 79 017 km²
Väkiluku (2009) 2 036 200

Moptin alue (ransk. Région de Mopti) on hallintoalue Malin keskiosassa. Sen pinta-ala on 79 017 neliökilometriä.[1] Alueella on 2 036 200 asukasta (vuonna 2009, väestönlaskenta)[2].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moptin alue muodostaa 6,3 % Malin pinta-alasta. Se rajoittuu pohjoisessa Timbuktun ja lounaassa Ségoun alueisiin sekä kaakossa Burkina Fasoon.[3]

Alueen läpi virtaa Nigerjoki, joka muodostaa Nigerin sisämaasuistoksi kutsutun laajan tulva-alueen. Muita luonnonalueita ovat Bandiagaran–Homborin ylänkö, Gondo-Mondoro ja Gourma.[4] Järviä ovat Débo, Waladou, Korientzé, Korarou, Aougoundou ja Niangaye.[3]

Seutu kuuluu Sahelin ja Sudanin ilmastovyöhykkeisiin. Vuotuinen sademäärä vaihtelee 150 ja 750 millimetrin välillä.[4]

Hallinnollinen jako ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue käsittää kahdeksan piiriä: Bandiagara, Bankass, Djenné, Douentza, Koro, Mopti, Ténenkou ja Youwarou. Niihin kuuluu 103 maalais- ja viisi kaupunkikuntaa. Kaupunkikuntia ovat Bandiagara, Djenné, Douentza, Mopti ja Ténenkou.[1] Kyliä ja nomadiryhmiä on 2 078[3].

Alueella asuu 14,0 % Malin väestöstä[5]. Asukastiheys on Bamakon sekä Sikasson ja Ségoun alueiden jälkeen maan neljänneksi suurin, 26,2 henkeä neliökilometrillä[6]. Kaupunkiväestön osuus on 9,8 %[7].

Asukkaat ovat etupäässä fulbeja, dogoneja, bambaroita, markoja, bozoja, somonoja, songhaita ja boboja. Lisäksi on muun muassa tuaregeja, maureja ja moseja. Yleisimmät kielet ovat fulani ja bambara.[8]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeimmät liikenneväylät ovat etelästä pohjoiseen johtava valtatie RN16 sekä Nigerjoki. Sévaréssa Moptin lähellä on lentokenttä.[1]

Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja kalastus. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, hirssi, durra, fonio ja maissi. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, hevoset, aasit, siipikarja sekä vähäisemmässä määrin kamelit ja siat.[1] Kalastus tuottaa vuosittain 70 000–120 000 tonnia tuoretta, kuivattua tai savustettua kalaa[9]. Lisäksi harjoitetaan käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Teollisuutta ei ole juuri lainkaan.[1]

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen nähtävyyksiä ovat Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvat Djenné ja Dogonimaa, Nigerin sisämaasuisto, historialliset Moptin, Homborin ja Hamdallahin keskukset sekä seudun eläimistö, perinteinen arkkitehtuuri ja käsityötaide. Matkailupalvelut ovat vielä vähäisiä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Synthèse des 108 Plans Communaux de Sécurité Alimentaire de la Région de Mopti 2007–2011 2007. Viitattu 12.6.2012. (ranskaksi)
  2. RGPH, s. 14.
  3. a b c Schéma, s. 16.
  4. a b Schéma, s. 30.
  5. RGPH, s. 52.
  6. RGPH, s. 20.
  7. RGPH, s. 54.
  8. Schéma, s. 107.
  9. Schéma, s. 20.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]