Ahvenlammi (Ylöjärvi, Länsi-Aure)
Ahvenlammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Kunnat | Ylöjärvi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Aurejärven valuma-alue (35.57) |
Laskujoki | oja Ainesjärveen [1] |
Järvinumero | 35.573.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 172,9 m [1] |
Rantaviiva | 1,52 km [2] |
Pinta-ala | 0,07578 km² [2] |
Tilavuus | 0.000098 km³ [3] |
Suurin syvyys | 4,9 m [3] |
Valuma-alue | 0,5 km² [3] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Ahvenlammi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Länsi-Aureessa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Aurejärven valuma-alueeseen. Ahvenlammi on osa Aurejärven aluetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lammen pituus on 600 metriä, leveys 150 metriä ja sen pinta-ala on 7,6 hehtaaria. Se sijaitsee Seitsemisen kansallispuiston pohjoispäässä noin 600 metriä Länsi-Aureen kylästä etelään. Lammen länsiranta rajautuu harjujaksoon, joka muodostuu Seitsemisharjusta ja Ahvenharjusta. Lammen muutkin rannat ovat kangasmetsää, joka on lammen rannoilla soistunutta. Sen pohjois- ja eteläpäät ovat avosuota. Lampeen laskee yksi oja, joka tuo harjun rinnesuolta pohjavettä. Sen laskuoja lähtee länsirannasta ja juoksee pari kilometriä suon läpi Ainesjärven Vaarinlahteen Isosaaren länsipuolelle. Lammen veden laskennallinen viipymä on 252 vuorokautta, mikä on suomalaisissa järvissä alle keskitason. Rantaviivan pituus on 1,5 kilometriä. Rantaan on rakennettu seitsemän vapaa-ajan asuntoa ja lammen lähiympäristössä sijaitsee yksi maatila. Sinne johtaa tiet seututieltä 332.[2][1][3]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahvenlammen vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990 ja 2002. Lammen vesi on lievästi hapanta ja siinä on runsaasti humusta. Lammen puskurointikyky happamoitumista vastaan on hyvä, joten lammen veden happamoitumisesta ei todennäköisesti ole vaaraa. Sen rehevöityminen on ollut vähäistä. Typen pitoisuudet ovat normaalitasolla, mutta fosforin pitoisuudet on lievästi kohoneet. Veden happipitoisuudet ovat hyvällä tasolla. Tutkimukset on kuitenkin tehty ajankohtana, joka ei satu lämpötilakerrostumisen loppuaikoihin, joten happikadon todennäköisyyttä ei tunneta. Kesällä happitilanne pitäisi olla hyvä, koska lampi on matala. Ahvenlammi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin.[3]
Seitsemisen kansallispuisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seitsemisharju katkeaa juuri Ahvenlammin kohdalla ja jatkuu pohjoisempana Ahvenharjuna. Seitsemisharjun pohjoispäässä harjun päällä kulkevan tien länsipuolella sijaitsee Seitsemisen luontokeskus. Sieltä lähtee luontopolku, joka laskeutuu Ahvenlammin rantaan ja jatkuu pitkospuilla etelään. Lammen pinta-alasta noin puolet sisältyy kansallispuistoon.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Ahvenlammi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Ahvenlammi 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 9.8.2016.
- ↑ Luontoon.fi: Seitsemisen luontokeskus
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luontoon.fi: Seitsemisen kansallispuisto