Tämä on suositeltu artikkeli.

Kásos

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 4. heinäkuuta 2011 kello 22.51 käyttäjän PtG (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kasos
Κάσος
Kasoksen sijainti Kreikassa.
Maantiede
Muut nimet Kassos
Sijainti 35°24′N, 26°55′E
Saariryhmä Dodekanesia
Merialue Aigeianmeri, Välimeri
Pinta-ala 66,419[1][2] km²
Korkein kohta Mt. Akti 601[3]
Valtio
Valtio Kreikka
Kunta Kasos[4]
Väestö
Väkiluku 990 (2001)[4]
Kielet Kreikka

Kasos (kreik. Κάσος, myös Kassos) on Kreikan saari Välimereen kuuluvassa Aigeianmeressä. Kasos on Dodekanesian saariryhmän eteläisin saari, ja se sijaitsee Kreetan ja Karpathoksen saarten välissä.[5] Saari kuuluu samannimiseen kuntaan. Pinta-alaa saarella on 66 neliökilometriä ja asukkaita on 990 (2001). Kasoksen väestö elättää itsensä enimmäkseen eläinten kasvatuksella, maanviljelyllä ja kalastuksella.[6][7]

Varhaisimmat merkit saaren asutuksesta ovat myöhäisneoliittiselta kaudelta ja varhaiselta pronssikaudelta. Ensimmäisenä Kasosta asuttivat foinikialaiset,[3] jonka jälkeen saarta hallitsivat vuoroin muun muassa mykeneläiset, Rodos, Makedonia, roomalaiset, Bysantti, venetsialaiset, genovalaiset, Johanniittain ritarikunta, osmanit, Venäjän keisarikunta, italialaiset ja britit, ennen kuin se vuonna 1948 liitettiin Kreikkaan.[8][9][10] Egyptiläisten ja osmanien yhdistynyt laivasto rantautui vuonna 1824 Kasokselle polttaen saaren ja surmaten noin 7 000 saarelaista.[3][5]

Historia

Saaren asuttamisesta osaksi Venetsiaa

Runoilija Homeroksen kirjoittamassa Ilias-teoksessa Kasos yhdessä muiden Dodekanesian saarten mukana osallistui myyttiseen Troijan sotaan.[8] Homeroksen ajoista lähtien saari on tunnettu nimellä Kasos. Ennen tätä saarta kutsuttiin nimillä Astravi, Achni ja Amphi.[10] Legendan mukaan saari sai Kasos-nimensä Kreetan prinssin Kleomahos Kreetalaisen pojan mukaan[11].

Varhaisimmat merkit Kasoksen ihmisasutuksesta ovat myöhäisneoliittiselta kaudelta ja varhaiselta pronssikaudelta. Kasoksen ensimmäiset asukkaat olivat foinikialaisia[3]. Saaren lounaisosasta on löydetty merkkejä pysyvästä asutuskeskuksesta, joka on ajoitettu pronssikaudelle. Asutuskeskus oli saanut voimakkaita vaikutteita minolaisesta kulttuurista. Mykeneläisen kulttuurin aikaan tultaessa asutus oli siirtynyt saaren pohjoisosaan, Póliin. Pólin alue kukkulalla sijaitsevine mykeneläisine sisälinnakkeineen eli sitadelleineen toimi antiikin aikana saaren pääkaupunkina. Pääkaupunki tunnettiin antiikin kreikkalaisen maantieteilijän ja historioitsijan Strabonin mukaan myös nimellä Kasos. Pólin kukkula on ollut jatkuvasti asuttu, mistä merkkinä ovat kukkulan huipulta löydetyt ruukunsirpaleet, jotka on ajoitettu myöhäisneoliittiselta kaudelta ja varhaispronssikaudelta aina kristinuskon saarelle saapumisen alkuaikoihin.[8]

Kasoksen pääkaupungin Frín vanha satama.

Rodos valloitti Kasoksen 700-luvulla eaa.[11] Vuosina 490–479 eaa. käytyjen persialaissotien aikana Kasos muiden itäisen Välimeren saarten ohella kuului Deloksen meriliittoon. Kasos joutui vuosittain maksamaan meriliitolle tuhat drakmaa. Myöhemmin Kasos ajautui Makedonian valtakunnan vallan alle.[10] Makedonian kuningas Aleksanteri Suuren sotaretkistä Kasos pysyi ilmeisesti erossa.[7] Rodoksen valtapiiriin saari päätyi 300-luvun eaa. lopussa, kun Rodos taisteli itsensä vapaaksi Makedonian valtapiiristä. Vuonna 42 jaa. Kasoksesta ja muista Dodekanesian saarista tuli osa Rooman valtakuntaa.[10][11]

Kasoksen pääasutuskeskus siirtyi roomalaisen ja varhaiskristillisen kauden aikana luultavasti rannikolle, Emporiónlahden ympäristöön. Sieltä on löydetty muun muassa jäänteitä varhaiskristillisestä basilikasta. Rooman keisari Diocletianuksen valtakaudella vuosina 284–305 Kasoksesta tuli osa XXVIII Provincia -nimistä provinssia. Provinssin kuvernöörin asemapaikka oli Rodoksella. Länsi-Rooman hajoamisen jälkeen Kasoksesta tuli vuonna 395 muiden lähisaarten tavoin osa Bysantin valtakuntaa[12]. Bysantin vallan alla saari oli ensin osa Kibyrrhaiotoin teemaa. Myöhemmin Kasoksesta tuli osa Kreetan teemaa.[8] Bysantin valtakaudella, 800- ja 900-luvuilla saari joutui useasti merirosvojen häirinnän kohteeksi. Merirosvot olivat muun muassa Pohjois-Afrikasta, Kreetalta, Kefaloniasta ja Peloponnesoksen Manilta kotoisin.[10]

Kreetaa miehittämään tulleet venetsialaiset valloittivat Kasoksen vuonna 1207. Genovan vallan alle saari päätyi vuonna 1287[10]. Johanniittain ritarikunta otti saaren haltuunsa 1200-luvun loppupuolella[3] tai toisen lähteen mukaan vuonna 1311. Paavi puuttui asiaan ja saari palasi vuonna 1315 takaisin venetsialaisomistukseen.[8] Toisen lähteen mukaan Venetsia olisi ottanut Kasoksen hallintaansa jo vuonna 1306.[10]

Osmanien vallan alta osaksi Italiaa

Sulttaani Suleiman Suuren valtakaudella Osmanien valtakunta valloitti Kasoksen vuonna 1537. Suleiman Suuri antoi Kasokselle itsehallinnon, mutta saarelaiset joutuivat maksamaan veroja. 1500-luvun matkailijat kuvailivat saarta autioksi, mutta vuodelta 1622 peräisin olevien kirkollisten asiakirjojen mukaan saari oli tuolloin jälleen asutettu. Asiakirjojen mukaan Kasos erotettiin tuolloin Karpathoksen arkkihiippakunnasta omaksi hiippakunnakseen, eparkiaksi. Samoihin aikoihin Kasoksen sisämaahan perustettiin Arvanitohórin ja Agía Marínan kylät. Sisämaahan päädyttiin merirosvojen pelossa.[8] Kasoksella oli 1600-luvun jälkipuoliskolla 80–100 purjealusta[9] ja väkiluku oli noin 5 000.[10]

Kasos joutui vuosina 1768–1774 käydyn Venäjän–Turkin sodan aikana hetkeksi Venäjän keisarikunnan miehittämäksi. Heinäkuussa 1774 allekirjoitetun Küçük Kaynarcan sopimuksen jälkeen venäläiset poistuivat saarelta ja Kasos oli jälleen osmanien hallinnassa. Ranskalainen orientalisti ja matkakirjailija Claude-Étienne Savary vieraili saarella vuonna 1778. Kirjoituksissaan hän kertoo saarelaisten perinteistä, vieraanvaraisuudesta, tavoista, pukeutumisesta ja rohkeudesta. Savary kertoo myös siitä, kuinka kasoslaiset yhdessä muiden dodekanesialaisten kanssa ylläpitävät koulujaan sekä vaalivat uskonnollista ja kansallista moraaliaan osmanien sorrosta huolimatta.[10]

Ranskalaisen Louis-Charles-Auguste Couderin maalaus käskynhaltija Muhammad Alista vuodelta 1841.

Kasoksella on harjoitettu merenkulkua vuosituhansien ajan, ja sen kauppalaivaston koko oli 1800-luvun alussa noin 700 ja asukkaita oli lähteestä riippuen noin 8 000–11 000.[9][5] Kasoksen laivasto osallistui menestyksekkäästi vuoden 1821 itsenäisyystaisteluun.[3] Kasoslaisilla aluksilla tehtiin hyökkäyksiä läheisille saarille sekä Syyriaan ja Egyptiin saakka.[7] Heinäkuussa 1821 Kasoksen laivasto taisteli Kreetan vapauden puolesta ja useita kreetalaisia saapui Kasokselle pakolaisiksi.[9] Kasoslaisten toiminta ärsytti osmanien Egyptin käskynhaltijaa Muhammad Alia, jonka tavoitteena oli perustaa Kreetalle tukikohta ennen Peloponnesokselle hyökkäystä.[7] Egyptiläisten ja osmanien yhdistynyt 45 aluksen laivasto entisen merirosvon Ismail Gibraltarin johdolla saapui 27. toukokuuta 1824 saaren edustalle.[7] Alkoi muutaman päivän kestänyt taistelu.[7] Lopulta 7. kesäkuuta vihollisjoukot rantautuivat Kasokselle sytyttäen koko saaren tuleen ja tappaen kaikki aseenkantoiässä olleet miehet.[7] Kaikkiaan kasoslaisia tapettiin verilöylyssä noin 7 000.[3][5] Selviytyneet naiset ja lapset vietiin Egyptiin orjiksi.[7] Tätä verilöylyä muistetaan vuosittain 7. kesäkuuta järjestettävässä juhlassa Fríssä.[13]

Vuosina 1821–1829 Kreikassa käytiin vapaussota, jonka seurauksena Kreikka irtautui Osmanien valtakunnasta. Kasoskin päätyi vuonna 1829 hetkellisesti Kreikan vallan alle, mutta jo seuraavana vuonna saari palautui osmanien hallintaan. Verilöylystä selvinneet kasoslaiset alkoivat samoihin aikoihin palata saarelle. He saivat elantonsa niiden muutaman aluksen avulla, mitä egyptiläisten aiheuttamasta tuhosta oli säilynyt. Kasoksen kauppalaivaston koko oli vuoteen 1843 mennessä kasvanut 75 alukseen. Monet kasoslaiset muuttivat vuonna 1859 siirtolaisiksi Egyptiin, jossa he osallistuivat Suezin kanavan rakennustöihin. Toinen kasoslaisten muuttoaalto Egyptiin tapahtui vuonna 1866.[9] Siirtolaisuus jatkui voimakkaana 1900-luvun alussa, jolloin kasoslaisia muutti edelleen aluksi Egyptiin, jonka jälkeen siirtolaisuus suuntautui Istanbuliin, muualle Kreikkaan, Yhdysvaltoihin ja Etelä-Afrikkaan. Saarella oli 1920-luvulla kaikkiaan noin 2 300 taloa, joissa asui noin 400 pysyvää asukasta.[14]

Italialaismiehityksestä nykypäivään

Italia valloitti Kasoksen ja muun Dodekanesian Kastelórizoa lukuun ottamatta vuonna 1912.[15] Italian ulkoministeri Tommaso Tittoni ja Kreikan pääministeri Elefthérios Venizélos allekirjoittivat 27. heinäkuuta 1919 sopimuksen, jossa Italia luopuisi omistuksistaan Dodekanesiassa Rodosta lukuun ottamatta. Seuraavan vuoden heinäkuussa Italian uusi pääministeri Giovanni Giolitti irtisanoutui sopimuksesta ja 10. elokuuta solmitussa Sèvresin rauhansopimuksessa Kasos jäi osaksi Italiaa.[16][9]

Dodekanesia päätyi 7. toukokuuta 1945 ja 15. syyskuuta 1947 väliseksi ajaksi väliaikaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan hallintaan. Kreikan hallinnon alle saari tuli 15. syyskuuta 1947 ja 7. maaliskuuta seuraavana vuonna Kasos liitettiin virallisesti osaksi Kreikkaa.[9][12]

Saarella oli vuonna 1991 yhteensä 1 088 asukasta[17] ja vuoden 2001 väestönlaskennassa puolestaan 990.[4]

Maantiede

Vuoristoinen ja jyrkkärantainen Kasoksen saari yhdessä lähisaarineen muodostaa Kasoksen kunnan,[3][4] joka kuuluu Karpathoksen periferiakí enótitaan (kreik. Περιφερειακή Ενότητα Καρπάθου)[18] ja Etelä-Egean saarten periferiaan.[1] Pinta-alaa Kasoksen saarella on 66 neliökilometriä ja rantaviivan pituus on 59 kilometriä.[2] Saaren korkein kohta on 601 metriä merenpinnan yläpuolella oleva Mt. Akti.[3] Toisen lähteen mukaan korkein kohta on 597 metriä merenpinnan yläpuolella.[19] Keskimäärin saari on 205 metriä korkea.[20] Kasos on Dodekanesian eteläisin saari, ja se sijaitsee Kreetan ja Karpathoksen saarten välissä.[5] Kasoksen läheisyydessä sijaitsee 14 pienempää saarta, kuten saarista suurin Armáthia sekä pienemmät Makronísi, Kariofíla, Porióni, Lítra, Mikró Pontikonísi ja Megálo Pontikonísi.[19]

Saaren pääkaupunki on 335 (vuoden 2001 väestönlaskennassa) asukkaan Frí (kreik. Φρυ). Suurin asutuskeskus vuoden 2001 väestönlaskennassa oli 393 asukkaan Agía Marína, joka sijaitsee kilometrin päässä Frístä lounaaseen. Kolmanneksi suurin asutuskeskus on 167 asukkaan Arvanitohóri, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Frístä etelään. Kasoksen entinen pääkaupunki, 78 asukkaan Póli sijaitsee kolmen kilometrin päässä Frístä kaakkoon. Frín ja Pólin välissä sijaitsee 17 asukkaan Panagía.[21][4]

Kasoksen kunnan sijainti Etelä-Egean saarten periferiassa.
Kasoksen sijainti Dodekanesian saariryhmässä.

Uimarantoja saarella on ainoastaan muutama.[3] Lähinnä Frín kylää sijaitseva uimaranta on alle kilometrin päässä Emporióssa.[21] Frístä lounaaseen, saaren pohjoisrannikolla, lähellä Agios Konstandinoksen kirkkoa sijaitsee Ammúndan uimaranta.[21] Ammúndasta lounaaseen, niin ikään pohjoisrannikolla sijaitsee Antiperátoksen uimaranta. Kasoksen lounaiskärjessä, noin kymmenen kilometrin päässä Frístä lounaaseen sijaitsevat Avlákin ja Helátroksen rannat.[21]

Kasokselta on matkaa Karpathokselle kymmenen kilometriä, Hálkin saarelle 100 km, Rodokselle 110 km, Kreetan Sitiaan 80 km ja Meloksen saarelle 250 km.[21] Pääkaupunki Ateenan kupeessa sijaitsevaan satamakaupunki Pireukseen on matkaa puolestaan 410 kilometriä.[21]

Kasos lähisaarineen muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan luonnonsuojelualueen, jolla on kokoa 134,537 neliökilometriä.[20] Alueesta kaksi prosenttia on merta.[19] Lisäksi Kasoksen saari kuuluu 80 neliökilometrin laajuiseen kansainvälisesti tärkeään lintualueeseen (IBA).[22]

Eläimistö

Äärimmäisen uhanalaista[23] munkkihyljettä tavataan Kasoksen ja lähisaarten muodostamalla Natura 2000 -alueella.[24] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[25] Saaren nisäkkäisiin kuuluvat myös vuohet ja lampaat, joiden määrä on kasvanut hallitsemattomasti vuodesta 1980 lähtien.[19]

Kasoksella pesiviä lintuja ovat esimerkiksi välimerenhaukka ja välimerenlokki.[22] Matelijoista saarella tavataan Cyrtopodion kotschyi -gekkoa ja Telescopus fallax pallidus -käärmettä, jotka kummatkin on suojeltu Kreikan presidentin asetuksella. Myös Ablepharus kitaibelii fabichi -liskolaji kuuluu Kasoksen lajistoon. Saarella tavataan myös Lyciasalamandra luschani -salamanteria[24].

Kasokselta on löydetty selkärangattomien eläinten, kuten maalla eläneiden nilviäisten, subfossiileja.[19]

Kasvisto

Kasoksen kasvillisuus on pääasiassa phryganaa. Saaren phrygana on intensiivisen laidunnuksen vuoksi huonossa kunnossa. Phryganan hallitsevia kasvilajeja ovat piikkiluppio ja sykerötimjami. Pienellä alueella saaren lounaisosassa Avlákin rannalla kasvaa foinikiankatajaa. Avlákikin tosin on ylilaidunnettu. Vuohien ja lampaiden määrän hallitsemattoman kasvun ansiosta Kasoksen kasvillisuus ja maaperä on kärsinyt. Esimerkiksi saaren alkuperäinen macchia-pensaikko on vaihtumassa phryganaksi. Myös vuorenrinteiden kasvillisuus on vähentynyt ja maaperä kulunut. Phrygana on lisäksi valloittanut hylättyjä viljelysmaita. Kasoksen rantajyrkänteet sen sijaan ovat erinomaisessa kunnossa.[19]

Kasoksella tavattavista kasvilajeista IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan (1993) kuuluvat ja Kreikan presidentin asetuksella suojeltuja ovat muun muassa kotoperäiset paloyrttien sukuun kuuluva Phlomis pichleri, neilikkojen sukuun kuuluva Dianthus fruticosus ssp. carpathus, asterikasvien heimoon kuuluva Staehelina fruticosa, otakilokkien sukuun kuuluva Salsola carpatha ja neitojen sukuun kuuluva Nigella carpatha. Uhanalaisten lajien punaiseen listaan kuuluvat ja Kreikan presidentin asetuksella suojeltuja lajeja ovat myös esimerkiksi kellojen sukuun kuuluva Campanula delicatula, kaunokkien sukuun kuuluva Centaurea aegialophila, savikkakasvien alaheimoon kuuluva Noaea mucronata, neilikkojen sukuun kuuluva Dianthus cinnamomeus, neitojen sukuun kuuluva Nigella fumariifolia ja kurhojen sukuun kuuluva Carlina sitiensis. Muita saaren kasveja ovat muun muassa Aigeianmeren itäisillä saarilla, Kreetalla ja Länsi-Turkissa kotoperäinen lemmikkikasvien heimoon kuuluva Lithodora hispidula ssp. hispidula, Kreikassa ja Lounais-Aasiassa tavattava nurmikkojen sukuun kuuluva Poa pelasgis sekä itäisen Välimeren alueen kotoperäinen sarviapiloiden sukuun kuuluva Trigonella spinosa. Kasoksella kasvavia CITES-sopimuksen C-liitteessä mainittuja kasvilajeja ovat muun muassa kartiosaalepjuuri sekä orhojen sukuun kuuluvat Ophrys tenthredinifera ja Ophrys bombyliflora.[26]

Ilmasto

Kasoksen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 15,8 16,2 17,2 20,3 23,4 27,1 29,3 29,3 27 24,3 20,8 17,7 ka. 22,4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 8,8 8,9 9,7 11,9 14,6 18,9 21,5 21,9 19,4 16,5 13,8 10,7 ka. 14,7
Vrk:n keskilämpötila (°C) 12,3 12,6 13,5 16,1 19 23 25,4 25,6 23,2 20,4 17,3 14,2 ka. 18,6
Sademäärä (mm) 95 46 43 26 13 3 1 1 11 64 71 79 Σ 453
Veden lämpötila (°C) 16 15 16 16 19 22 24 25 24 23 20 17 ka. 19,8
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
15,8
8,8
16,2
8,9
17,2
9,7
20,3
11,9
23,4
14,6
27,1
18,9
29,3
21,5
29,3
21,9
27
19,4
24,3
16,5
20,8
13,8
17,7
10,7
S
a
d
a
n
t
a 		95
46
43
26
13
3
1
1
11
64
71
79


Lähde: Flughafen Kasos Island (KSJ) flug.idealo.de. Viitattu 28.3.2011. (saksaksi)

Kulttuuri

Nähtävyydet

Kasoksen nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Sellén ja Ellinokamáran tippukiviluolat. Entisessä pääkaupungissa, Pólissa, sijaitsevat Pyhän Kolminaisuuden kirkko ja linnoituksen rauniot. [3] Fríssä on pieni, ainoastaan kesäisin avoinna oleva, arkeologinen museo, jossa on esillä muun muassa antiikinaikainen öljylamppukokoelma, hellenistisiä kivilaattoja ja antiikinaikaisista hylyistä nostettuja esineitä.[21]

Kasoksen saarella on kaksi luostaria, joissa tosin ei ole munkkeja. Saaren lounaisosassa sijaitsee Moni Agiou Giorgiou Hadionin luostari, jossa asuu talonmies suurimman osan vuodesta. Pääsiäisen jälkeisellä viikolla luostarissa järjestetään juhla. Kasoksen toinen luostari on etelärannikon tuntumassa, kahdeksan kilometrin päässä Frístä sijaitseva Moni Agiou Mamma, jossa järjestetään juhla 2. syyskuuta.[21] Kirkkoja saarella on noin sata.[27]

Juhlat

Kasoksen tärkeimmät juhlat ovat Agía Marínan kylän sinivalkoisessa kirkossa vuosittain 17. heinäkuuta järjestettävä juhla pyhän suurmarttyyri Marinan kunniaksi sekä Fríssä järjestettävä juhla saaren suojeluspyhimys[28] pyhän Spiridonin kunniaksi.[29][21]

Pyhää Yrjöä juhlitaan Moni Agiou Giorgiou Hadionin luostarissa 23. huhtikuuta. Pyhää Konstantinusta ja pyhää Helenaa juhlitaan 21. toukokuuta. Kesäkuussa Kasoksella juhlitaan Pyhää Kolminaisuutta Pólin kylässä. Juhlan ajankohta vaihtelee. Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastumista juhlitaan 6. elokuuta Agía Marínassa ja Neitseen Marian kuolonuneen nukkumista puolestaan 15. elokuuta Panagían kylässä. Pyhää Fanúrista (kreik. Άγιος Φανούριος) juhlitaan 27. elokuuta Agía Marínan kylässä. Moni Agiou Mamman luostarissa vietetään juhlaa 2. syyskuuta pyhän Mámaksen kunniaksi. Kunniallisen ja eläväksi tekevän ristin ylentämistä eli ristinpäivää vietetään 14. syyskuuta Agía Marínassa. Pyhää suurmarttyyri Demetrios Mirhanvuodattajaa juhlitaan 26. lokakuuta Arvanitohórin kylässä.[29]

Vuosittain kesäkuussa saarella järjestetään 7. kesäkuuta 1824 tapahtuneen saarelaisten joukkomurhan ja saaren tuhopolton muistoksi kolmipäiväinen juhla.[29]

Ruoka

Kasoksen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita esimerkiksi muualta Dodekanesiasta, Kreetalta, Vähästä-Aasiasta, Italiasta, Istanbulista, Egyptistä ja Yhdysvalloista. Myös kasoslaiset merimiehet ovat tuoneet eri puolilta vaikutteita paikalliseen ruokakulttuuriin. Esimerkiksi egyptiläistä perintöä kasoslaisessa keittiössä ovat eksoottiset ruoat, kuten tahinia ja molohia, joita valmistetaan yhä saarella.[30]

Saaren perinteisiä ruokalajeja ovat lisäksi esimerkiksi elaiki eli mizithrasta tehty juusto, dolmádhes eli viininlehtikääryleet, kasoslainen pilahvi eli lihaliemessä keitettyä riisiä sekä suolajuusto. Ofto eli uunissa paistettu täytetty lammas on pääsiäisen ajan ruokaa. Kasoksella täytetään lampaiden lisäksi kalkkunoita ja kanoja. Täytettä kutsutaan nimellä paspara, ja se sisältää esimerkiksi riisiä, tomaattia, mausteita, sipulia ja maksaa. Myös täytetyt vihannekset, lihalla tai ilman, kuuluvat kasoslaiseen keittiöön. Täytettyjä kesäkurpitsan kukkia kutsutaan nimellä kolokithopoulia. Kasoslainen voi tunnetaan nimellä kaouli. Se on paimenten kermasta valmistamaa, ja nykyisin harvinaista. Kasoksella syödään myös mereneläviä, joista erikoisuutena mainittakoon tuoreen mustekalan musteesta valmistettu soupiopilafo.[30][6]

Makeita ruokia ovat esimerkiksi makea piirakat mizithra-juustolla sekä pienet rahapussin muotoon leivotut ja manteleilla täytetyt makeiset, joissa on myös ruusuvettä ja sokeria.[6]

Talous

Paikalliset ihmiset elättävät itsensä nykyisin pääasiassa eläinten kasvatuksella, maanviljelyllä ja kalastuksella[7].[6] Saaren karussa maassa viljellään viljaa. Lisäksi saarella kasvaa pienikokoisia oliivipuita.[31] Saarella käyvät muutamat matkailijat tuovat myös elannon osalle saarelaisista.[6] Kasos on riippuvainen Yhdysvalloissa asuvan kasoslaisyhteisön lähettämistä rahoista.[7]

Palvelut

Kasoksen pääkaupungissa Fríssä toimivat terveyskeskus, poliisiasema, postitoimisto, apteekki, nettikahvila, hotelleja ja ravintoloita[21]. Sataman läheisyydessä ja paikkakunnan pääaukiolla, Plateia Iroön Kasoulla, on pankkiautomaatit. Frín satamapoliisin toimisto sijaitsee pyhän Spiridonin kirkon takana.[5]

Kasoksella toimivat myös sairaala[32] ja radioasema Akrítas FM Stereo.[1]

Liikenne

Kasoksen Frístä liikennöi laivoja säännöllisesti Karpathoksen Finíkiin, Kreetan Sitiaan, Rodokselle ja Pireukseen. Saarella on myös lentoasema, josta kreikkalainen Olympic Air -lentoyhtiö lentää Karpathokselle, Kreetalle ja Rodokselle. Lentoasema sijaitsee kilometrin päässä Frístä länteen.[5]

Kasoksen kylien välillä liikennöi paikallisbussi. Lisäksi saarella on kaksi taksia sekä autoja ja skoottereita vuokraava yritys.[5]

Kesäaikaan Kasoksen Frín satamasta tehdään päivittäin veneretkiä läheiselle asumattomalle Armáthian saarelle.[5]

Tunnettuja asukkaita

  • Dodekanesian ensimmäiseksi kuvernööriksi vuonna 1948 valittu ja myöhemmin Kreikan kansanedustajana toiminut Nikolaos Mavris (1899–1978) syntyi Egyptissä kasoslaisille vanhemmille.[33][34][12]

Lähteet

  • Chilton, Lance; Dubin, Marc; Bapst, Don; Ellingham, Mark; Fisher, John; Jansz, Natania: The Rough Guide to the Greek Islands. Rough Guides, 2004. ISBN 184353259X. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Georghiou, K. et al.: GR4210001 (pdf) Δικτυο Ερευνητων Διαχειρισησ Περιβαλλοντοσ. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  • Miller, Korina et al.: Greek Islands. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b c Κάσος 2007. ΙΔΡΥΜΑ ΜΕΙΖΟΝΟΣ ΕΛΛΗΝΙΣΜΟΥ. Viitattu 28.3.2011. (kreikaksi)
  2. ↑ a b Νησιά του Αιγαίου (Χώρος ευθύνης Γ.Γ. Αιγαίου & Ν.Π.): ΚΑΣΟΣ Υπουργείο Εμπορικής Ναυτιλίας, Αιγαίου & Νησιωτικής Πολιτικής. Viitattu 28.3.2011. (kreikaksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k Karpodini-Dimitriadi, E.: Kreikan saaret: matkaopas kaikille Kreikan saarille, s. 159. suom. Ahola, Toni. Ateena: Ekdotike Athenon S.A., 1995. ISBN 9529688016.
  4. ↑ a b c d e Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 28.3.2011. (kreikaksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i Miller 2010, s. 301
  6. ↑ a b c d e The Dodecanese Islands: Kassos RhodesGuide.com. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i j Carr, Jonathan: Curious Kasos attracts few visitors. Athens News, 23.6.2006, s. A22. Ateena: NEP Publishing Company SA. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d e f History Δήμος Κάσου (Kasoksen kunta). Viitattu 25.3.2011. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e f g Recent History Δήμος Κάσου (Kasoksen kunta). Viitattu 25.3.2011. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d e f g h i history of Kassos Kassos Maritime and Tourist Agency. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  11. ↑ a b c History emborios.com. Viitattu 20.6.2011. (englanniksi)
  12. ↑ a b c Greece: Dodecanese Islands and Rhodes World Statesmen.org. Viitattu 25.3.2011. (englanniksi)
  13. ↑ Dubin, Marc: Kreikan saaret, s. 199. Engl. alkuteos: Eyewitness Travel Guides The Greek Islands, suom. Rekiaro, Ilkka. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27504-2.
  14. ↑ Kassos (Kasos) Roditis Yachting. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  15. ↑ Chilton et al. 2004, s. 315
  16. ↑ Kallis, Aristotle A.: Fascist ideology: territory and expansionism in Italy and Germany, 1922-1945, s. 109. Routledge, 2000. ISBN 0415216117. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.3.2011). (englanniksi)
  17. ↑ Information about Kassos ellada.net. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  18. ↑ Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 28.3.2011. (kreikaksi)
  19. ↑ a b c d e f Georghiou et al, s. 7–8
  20. ↑ a b Georghiou et al, s. 1–2
  21. ↑ a b c d e f g h i j Miller 2010, s. 302–303
  22. ↑ a b GR174 Kasos island Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Hellenic Ornithological Society). Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  23. ↑ Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  24. ↑ a b Georghiou et al, s. 5–6
  25. ↑ Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  26. ↑ Georghiou et al, s. 9
  27. ↑ Churches Δήμος Κάσου (Kasoksen kunta). Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  28. ↑ Virtual Tour - Take a virtual tour of the island Emborios.com. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  29. ↑ a b c Cultural Events Δήμος Κάσου (Kasoksen kunta). Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  30. ↑ a b Traditional Foods Δήμος Κάσου (Kasoksen kunta). Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  31. ↑ Chilton et al. 2004, s. 285
  32. ↑ Welcome to Kasos web site Δήμος Κάσου (Kasoksen kunta). Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  33. ↑ Voltéra, María: Αρχείο Νικόλαου Μαυρή The American School of Classical Studies at Athens. Viitattu 26.3.2011. (kreikaksi)
  34. ↑ Archival Collections: Nikolaos G. Mavris (1899-1978) The American School of Classical Studies at Athens. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kásos&oldid=10386547”