Melos

Melos Μήλος
Meloksen sijainti Kreikassa.
Muut nimet	Milos
Sijainti	36°40′45″N, 24°25′07″E
Saariryhmä	Kykladit
Merialue	Aigeianmeri, Välimeri
Pinta-ala	160,147 km²
Korkein kohta	Profitis Elias 748 m
Väkiluku	4 771 (2001)
Kielet	Kreikka
Suurin kaupunki	Plaka
Kunta	Melos
Valtio	Kreikka

Melos tai Milos (kreik. Μήλος) on tuliperäinen saari Kykladien saaristossa Kreikassa. Meloksen kuntaan kuuluvat myös asumattomat pikkusaaret Antimelos sekä Ananes.

Historia

Meloksen sijainti Kreikan mannermaan ja Kreetan välissä sekä sen laavalasivarannot tekivät saaresta tärkeän keskuksen pronssikaudella. Fylakopissa saaren koillisrannikolta on löydetty osa kaupungin muuria sekä minolainen palatsi, jossa on tärkeitä seinämaalauksia. Myös ruukkuja on löytynyt paljon. Historiallisella ajalla saaren asuttivat Lakoniasta tulleet doorilaiset. Saarelta on löydetty useita tunnetuiksi tulleita antiikin ajan taideteoksia, ehkä tärkeimpänä Milon Venus.

Saarelta lähettiin laivoja Salamiin taisteluun, vaikkakaan Melos ei ottanut osaa Deloksen meriliittoon ja pyrki pysymään puolueettomana Peloponnesolaissodassa. 415 eaa. Ateenalaiset valtasivat saaren ja surmasivat kaikki asekuntoiset meloslaiset. Naiset ja lapset ateenalaiset myivät orjuuteen tuoden tilalle 500 ateenalaista uudisasukkaiksi. Tapahtumista kertoo Thukydides tunnetussa Melos-dialogissaan, joka on osa hänen teostaan Peloponnesolaissota. Thukydides kuvaa miten Ateenan valtio hylkäsi ne ihanteet, jotka sillä oli ollut sodan alkaessa alkoi tavoitella vain omaa etuaan. Sodan loppupuolella spartalaiset asuttivat saaren jälleen lakonialaisilla, mutta se ei koskaan saavuttanut aiempaa vaurauttaan.

Kristillisen ajan alkaessa Meloksella oli paljon juutalaisia, ja kristinusko levisi saarelle varhain. Latinalaisen keisarikunnan aikana saari oli osa Naxoksen herttuakuntaa.

Saaren väkiluku laski koko 1900-luvun, ja oli luultavasti hyvinkin korkea antiikin aikana. Vuonna 2001 saaren väkiluku oli vain 4 771.

Maantiede

Syrmatan kylä Meloksella.

Melos on Kykladien lounaisin saari, 120 kilometriä itään Lakoniasta. Sen pinta-ala on noin 160 neliökilometriä, josta suurin osa on mäkistä maastoa. Korkein kukkula on Profitis Elias (748 m) saaren länsiosassa. Kuten muutkin Kykladit, saari on tuliperäinen, mikä näkyy maastossa laavakivien yleisyytenä. Saareen tunkeutuu luoteesta lahti, joka muodostaa luonnonsataman, jakaen loppusaaren kahteen suurin piirtein yhtä suureen osaan. Saaren tulivuori on edelleen aktiivinen, ja saaren itäosassa onkin kuumia rikkilähteitä.

Antimelos, joka sijaitsee 20 km luoteeseen Meloksesta, on asumaton ja koostuu laavakivestä. Sitä kutsutaan usein myös Erimomelokseksi, eli autioksi Melokseksi.

Kimoloksella, joka sijaitsee vain 1,6 km itään Meloksesta, oli antiikin aikana merkittävä kaupunki. Saari tunnettiin tällöin viikunoistaan.

Luonnonvarat

Melokselta kaivetaan ja myydään ympäri maailman perliittiä ja kaoliiniä. Aiemmin saarelta kaivettiin myös rikkiä ja kipsiä. Anttikin aikana Meloksen aluna oli tunnettua. Saarella kasvaa appelsiinia, sypresseja sekä katajaa. Puuvillaa ja ohraa viljellään. Saari on kuitenkin suhteellisen kuiva.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Melos Wikimedia Commonsissa